Sakslin toi kantansa esiin lausunnossaan lakiluonnokseen, jonka mukaan Suomi.fi-tunnistusta käyttävälle täysi-ikäiselle tulisi käyttöön Suomi.fi-viestit automaattisesti.

-  En pidä ehdotettua toteuttamistapaa hyväksyttävänä. Ehdotus tilin automaattisesta luomisesta voi vaarantaa varsin suuren väestön osan oikeusturvan toteutumisen ja on siten yhdenvertaisuuden periaatteen vastaista, Sakslin kirjoitti lausunnossaan.

-  Ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi pidän perusoikeuksien edistämisvelvollisuuden kannalta oikeampana toteuttamistapana sitä, että tunnistustapahtuman yhteydessä henkilölle tarjottaisiin mahdollisuutta pyytää palvelun avaamista viestinvälityspalvelutilin automaattisen avaamisen sijasta.

Luonnoksessa ehdotetut lainmuutokset olisivat merkittäviä, ja niiden olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.

HUHTIKUUSSA päättyneellä kierroksella aiheesta annettiin runsaat sata lausuntoa. Vaikka lausunnoissa pidettiin digitaalisen viranomaisviestinnän ensisijaisuutta sinänsä kannatettavana, niissä tuotiin esiin myös riskejä ja kehitystarpeita, etenkin yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja valinnanvapauden näkökulmasta.

Sakslinin tapaan useissa lausunnoissa tuotiin esiin, että Suomi.fi-viestien käyttöönoton tulisi perustua suostumukseen eikä tapahtua automaattisesti.

Nykyisen lainsäädännön mukaan viranomaisposti pitää lähettää kansalaiselle kirjeitse, ellei tämä ole antanut erillistä suostumusta sähköiseen viestintään.

Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa niin, ettei ensi vuoden alusta suostumusta sähköiseen viranomaisviestintään enää tarvita.

Tällöin viranomaisten asiointipalveluun Suomi.fi-tunnistuksella kirjautuva täysi-ikäinen saisi siis automaattisesti Suomi.fi-viestit käyttöönsä, jos palvelu ei ole hänellä vielä käytössä. Paperipostiin voisi palata ilmoittamalla asiasta.

Viranomaisten asiointipalveluita ovat esimerkiksi Omavero ja Oma Kela.

Sähköistä postilaatikkoa ei luotaisi automaattisesti niille, jotka eivät käytä viranomaisten sähköisiä palveluita.

Kun ihmisellä on Suomi.fi-viestit käytössään, hän saa postilaatikkoon automaattisesti useiden eri viranomaisten lähettämän postin. Viranomaispostia ovat esimerkiksi tieto päätöksestä tai saapuneesta asiakirjasta.

Oikeuskanslerinviraston lausunnossa oikeuskansleri huomautti, että vahvaa tunnistamista edellyttävään palveluun yhden kerran kirjautuva voi yllättyä siitä, että tämän jälkeen mikä tahansa viestintä viranomaisilta tulee sähköisesti.

VAIKKA VASTEDESKIN valtiolla on tarkoitus tarjota vaihtoehtoisia asiointi- ja viestintäkanavia niille, jotka eivät pysty käyttämään digitaalisia palveluita ja viestintäkanavia, lausuntojen perusteella lakiluonnoksessa nähdään paljon ongelmia erityisryhmien kannalta.

-  Ongelmallista on, että Suomi.fi-tili aktivoituu automaattisesti, jos henkilö tunnistautuu johonkin viranomaispalveluun. Riski tärkeiden asiakirjojen huomaamatta jäämiseen kasvaa, sillä henkilö ei välttämättä tiedä, että hänen tulee seurata Suomi.fi-viestejä. Näkövammaisten osalta läheisten ja avustajien rooli viranomaisasioinnissa korostuu, kirjoitti Näkövammaisten liitto lausunnossaan.

Liitto ei kannata esitystä siitä, että Suomi.fi-palvelu voisi kiellosta huolimatta aktivoitua uudelleen kuuden kuukauden kuluttua.

-  Suomi.fi-viestien käytöstä voi kieltäytyä, mutta palvelu aktivoituu uudelleen kuuden kuukauden kuluttua, jos henkilö kirjautuu Suomi.fi-tunnistusta vaativaan palveluun. Tämä voi tapahtua tahattomasti.

Samankaltaisia näkemyksiä toivat esiin muun muassa Kehitysvammaisten Tukiliitto ja Vanhustyön keskusliitto.

-  Tukiliitto katsoo, että menettelytapa, jossa Suomi.fi-viestit-tili luodaan viranomaisen palveluun tunnistautumisen perusteella automaattisesti ilman, että on varmuutta siitä, onko henkilöllä edellytyksiä ja mahdollisuuksia käyttää viestitiliä ja vastaanottaa sähköisiä tiedoksiantoja, sisältää riskejä kehitysvammaisten ihmisten oikeuksien toteutumisen kannalta, Tukiliitto totesi lausunnossaan.

-  On tilanteita, joissa henkilö täyttää esimerkiksi kerran vuodessa avustetusti sähköisen veroilmoituksen, mutta ei asioi muuten sähköisesti, huomautti Vanhustyön keskusliitto.

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitos (THL) toi lausunnossaan esiin huolen myös äkillisten sairastapausten vaikutuksista ihmisten kykyyn ottaa vastaan digitaalista viranomaispostia.

-  Kuinka turvataan kansalaisten yhdenvertaisuus ja viranomaisviesteihin liittyvien velvoitteiden toteutuminen esimerkiksi tilanteissa, joissa vakava ja äkillinen tilanne, kuten sairastuminen tai läheisen kuolema, suistaa muutoin digikyvykkään henkilön arjen heikentäen tällöin pidemmäksikin aikaa henkilön toimintakyvyn, kysyi THL lausunnossaan.

Muistiliitto huomauttaa, että ihminen voi menettää digitaitonsa esimerkiksi muistisairauden takia, mitä ei ole liiton mukaan otettu lakiluonnoksessa riittävästi huomioon.

-  Muistisairauteen sairastuvien määrä kasvaa tulevina vuosina merkittävästi. Samalla ikääntyvä väestö koostuu yhä useammin henkilöistä, jotka ovat tottuneet käyttämään digitaalisia palveluja.

Muistiliiton näkemyksen mukaan käyttäjällä tulisi olla oikeus kieltäytyä viestinvälityspalvelutilin käytöstä pysyvästi ilman pelkoa palvelun aktivoitumisesta viranomaisaloitteisesti.

-  On mahdollista, että muistisairautta sairastava henkilö kykenee tuetusti tarkastelemaan esimerkiksi terveystietojaan, mutta ei kykene hallitsemaan sähköistä asiointia kokonaisuudessaan. Kirjautuminen yhteen palveluun johtaisi esityksen mukaan sähköisen viestinvälityksen käyttöönottoon – vastoin henkilön tahtoa ja kykyä, lausunnossa todettiin.

VALTIOVARAINMINISTERIÖN neuvotteleva virkamies Sami Aalto kertoo STT:lle, että lausuntokierroksen tiivistelmä on parhaillaan työn alla. Hän ei vielä pysty kommentoimaan, onko lakiesitykseen tulossa viilauksia, esimerkiksi ehdotettuun malliin Suomi.fi-viestit-tilin automaattisesta luomisesta tunnistautumisen yhteydessä.

-  Sitä kritisoitiin, ja nyt arvioimme, miten kritiikkiin vastataan esityksessä ja jatkovalmistelussa. Käymme lausuntoja läpi ja arvioimme, mitä mahdollisia muutoksia ne esitykseen aiheuttavat.

Aallon mukaan ainakaan tällä erää ei ole tiedossa asioita, jotka viivästyttäisivät lakimuutosten suunniteltua aikataulua.

-  Tavoiteaikataulu on edelleen se, että muutokset tulisivat voimaan alkuvuonna.

Suomalaisia on tällä viikolla alettu jo herätellä tulevaan viranomaisviestinnän muutokseen.

Lähes kolme miljoonaa täysi-ikäistä suomalaista saa kehotuksen ottaa käyttöön Suomi.fi-viestit, kun he tunnistautuvat julkisen hallinnon sähköisiin asiointipalveluihin.

Teksti: STT / Merja Kallikari