Järjestöt lähettivät asiasta yhteisen tiedotteen.

Hallitusohjelmakirjauksen mukaan hallitus valmistelee lainsäädännön, jolla turvataan suojelutyö ristiriitatilanteissa. Kirjauksen taustalla on eduskunnan lausuma vuoden 2022 potilasturvallisuuslain valmistelusta. Sen mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto selvittää suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet ja valmistelee tarvittaessa lainsäädäntöehdotukset, joilla suojelutyö turvataan ristiriitatilanteissa.

SAK:n, Akavan ja STTK:n mielestä työryhmävalmistelun aikana suojelutyötä koskevia kehittämistarpeita ei selvitetty, vaan valmistelussa edettiin suoraan sääntelyyn ja perusteltiin sen tarve hallitusohjelmakirjauksella.

Tiedotteessa todetaan, että suojelutyötä koskeva lakiestys sisältääkin nyt päällekkäisyyksiä ja ristiriitoja erityisesti julkisen sektorin voimassa olevan sääntelyn kanssa. Myös prosessuaaliset kysymykset ovat osin tulkinnanvaraisia ja päällekkäisiä, ja ongelmia on myös suhteessa kansainvälisiin sopimuksiin.

SAK, Akava ja STTK katsovat, että kyse on taas uudesta työtaisteluoikeuteen kohdistuvasta ylimääräisestä, epätasapainoisesta ja kiireellä toteutetusta lisärajoituksesta.

Ne näkevät, että suojelutyötä koskeva sääntely voi johtaa yhdessä aikaisempien hankkeiden kanssa työtaisteluoikeuden merkittävään kaventumiseen – joissain tilanteissa jopa estymiseen. Uusilla säännöksillä ei edes pyritä kohtelemaan työmarkkinaosapuolia tasapuolisesti. Velvoitteet koskevat ainoastaan työntekijäpuolta, eikä esimerkiksi esitykseen sisältyvä huolehtimisvelvollisuus tai tämän rikkomisesta seuraava hyvitysvelvollisuus koske työnantajia.

Järjestöt toteavat tiedotteessaan, että esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa suojelutyötä koskevat järjestelyt perustuvat keskeisesti työmarkkinaosapuolten välisiin sopimuksiin, eivät lainsäädäntöön. Suomessakin suojelutyön järjestelyt ovat perustuneet työmarkkinaosapuolten vakiintuneisiin menettelyihin siitä, miten lakon aikainen suojelutyö järjestetään. Nyt Suomi eriytyy yhä kauemmaksi pohjoismaisesta mallista, ja ratkaisuja olisi pitänyt meilläkin hakea työmarkkinaosapuolten kesken, SAK, Akava ja STTK toteavat.

TYÖNANTAJAPUOLELTA myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK ilmoittaa olevansa pettynyt suojelutyötä selvittäneen työryhmän ehdotukseen.

EK:n mielestä se ei sisällä toimivaa ratkaisua suojelutyön turvaamiseksi työtaistelutilanteessa.

EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä korostaa tiedotteessa, että jatkovalmistelun aikana on laajennettava mahdollisuuksia puuttua yhteiskunnan tärkeitä toimintoja vaarantaviin työtaisteluihin tuomioistuimen päätöksellä ja sallittava hätätyön käyttö entistä selvemmin työtaisteluiden yhteydessä.

– Tuomioistuimen päätöksen pitää voida koskea kaikkia työtaistelun piirissä olevia työpaikkoja eikä vain yhtä työnantajaa kerrallaan. Tällaisen kiellon voisi luontevasti antaa esimerkiksi työtuomioistuin, joka on tottunut arvioimaan työtaistelutoimenpiteiden lainmukaisuutta. Valitettavasti työryhmässä ei arvioitu tähän vaihtoehtoon liittyviä näkökohtia kuin hyvin ohimennen, Äimälä sanoo EK:n tiedotteessa.

Lisäksi tulee selventää, että hätätyö on käytettävissä myös työtaisteluiden yhteydessä aina, kun se on välttämätöntä hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojelemisen tai muiden tärkeiden intressien turvaamiseksi.

Työryhmän ehdottama uusi tuomioistuinmenettely soveltuisi lähinnä suppeisiin yksittäisiä työnantajia koskeviin työtaisteluihin eikä toisi käytännössä lainkaan lisäarvoa nykytilanteeseen, EK:ssa katsotaan.

TIEDOTTEESSA todetaan, että eduskunta on joutunut säätämään suojelutyötä koskevan määräaikaisen erityislain vuosina 2007 ja 2022 välttämättömän terveydenhuollon turvaamiseksi työtaistelun aikana. Suojelutyön turvaaminen määräaikaisten erityislakien kautta pysyvän lainsäädännön sijasta ei luonnollisesti ole tarkoituksenmukaista, joten eduskunta on edellyttänyt valtioneuvoston selvittävän suojelutyötä koskevat kehittämistarpeet, EK:n tiedotteessa sanotaan.

– Työryhmän ehdotuksesta puuttuvat riittävät keinot suojelutyön järjestämiseen, jos palkansaajien yhdistykset eivät noudata velvollisuuttaan huolehtia riittävästä suojelutyöstä. Työryhmän ehdotus ei siten poistaisi tarvetta säätää määräaikaisia erityislakeja.

Työryhmän ehdotuksessa nähdään myönteisenä, että suojelutyötä koskevat säännökset koskevat terveydenhuollon lisäksi myös kaikkia muita toimialoja. Luettelo niistä tilanteista, joissa suojelutyötä voidaan käyttää, on kuitenkin liian suppea. Sitä pitää EK:n mielestä laajentaa ja täsmentää jatkovalmistelun aikana.

SUOMEN Yrittäjät (SY) jätti mietintöön eriävän mielipiteen.

– Suojelutyöstä säätäminen on tärkeää, sillä työtaisteluoikeuden käyttö ei saisi vaarantaa ihmisten henkeä, terveyttä tai muitakaan yksityisten tai yhteiskunnan kannalta tärkeitä oikeushyviä, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo SY:n tiedotteessa.

Työryhmän mietinnön mukaan ammattiliitoille säädettäisiin laissa tarkemmin määriteltyjä oikeushyviä koskeva huolehtimisvelvollisuus. Sen mukaan ammattiliiton olisi joko työtaistelun rajaamisella tai suojelutyöllä huolehdittava siitä, etteivät oikeushyvät vaarannu. Huolehtimisvelvollisuuden vastainen työtaistelu voitaisiin kieltää.

– Vaikka työtaisteluoikeuden on katsottu olevan perusoikeus, se ei ole rajoittamaton. Myös ihmisten henki ja terveys, puhdas ympäristö sekä omaisuus ovat perusoikeuksia, Mäkelä näkee.

Mietinnön mukaan työtaistelun kieltäminen edellyttäisi, että työnantaja olisi pyrkinyt välttämään työtaistelun vaikutuksia omin toimin ja neuvottelemaan ammattiliiton kanssa suojelutyön järjestämisestä.

– Työnantaja on aina vastuussa siitä, ettei työtaistelunkaan aikana vaaranneta henkeä, terveyttä tai esimerkiksi ympäristöä. Siksi työnantajan pitäisi voida määrittää, millaiset resurssit suojelutyöhön tarvitaan.

JOS työnantaja olisi hakenut väliaikaista kieltoa ilmeisen perusteettomasti, ammattiliitolle olisi maksettava mietinnön mukaan enintään 150 000 euron hyvitys.

– Sääntely asettaisi tuomioistuimesta haettavan kiellon kynnyksen liian korkealle. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta tuomioistuinprosessi ei ole realistinen, Mäkelä kommentoi tiedotteessa.

Suomen Yrittäjät katsoo, että suojelutyön turvaamista voitaisiin toteuttaa yksinkertaisemmin hätätyötä koskevan sääntelyn avulla.

Hätätyötä voidaan lain mukaan teettää, jos ennalta arvaamaton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uhkaa johtaa sellaiseen keskeytykseen tai hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön vaarantumiseen.

– Hätätyötä koskevaa säännöstä voitaisiin kehittää niin, että se tarjoaisi vaihtoehdon suojelutyön toteutumiselle tilanteissa, joissa muita keinoja oikeushyvien suojaamiseen ei tosiasiallisesti ole käytettävissä, Mäkelä toteaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lausuntokierroksen mietinnöstä 22.11.2024−3.1.2025. Lausuntokierroksen jälkeen virkavalmistelu jatkuu. Ministeriön mukaan tavoitteena on, että hallitus antaa lakiesityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2025.

Lausuntokierroksella oleva esitysluonnos on valmisteltu kolmikantaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Työryhmässä olivat edustettuina SAK, STTK, Akava, EK, Suomen Yrittäjät, Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Valtion työmarkkinalaitos.