-  Monet ovat kuulleet ilmastokokouksesta, tämä on samanlainen koskien luonnon monimuotoisuuden suojelua, kertoo kokoukseen paikan päällä osallistuva ympäristöjärjestö WWF:n ohjelmajohtaja Anne Tarvainen.

COP16-kokouksesta on tulossa suurin koskaan järjestetty luontokokous. Neuvotteluihin ja erilaisiin sivutapahtumiin odotetaan noin 14  000:ta osallistujaa. Kokoukseen osallistuu useiden maiden päämiehiä sekä noin sadan maan ministerit. Suomen valtuuskuntaa kokouksessa johtaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Luontokokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun lähes 200 maata, Suomi mukaan lukien, pääsivät yhteisymmärrykseen uusista kansainvälisistä tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi vuonna 2022 Kanadan Montrealissa järjestetyssä kokouksessa. Tuolloin sovittiin luontokadon pysäyttämisestä ja luonnon tilan vahvistamisesta vuoteen 2030 mennessä.

COP16-KOKOUKSESSA on määrä tarkastella maiden kansallisia luonnon monimuotoisuuden strategioita ja toimintaohjelmia. WWF:n mukaan kuitenkin vain 10 prosenttia sopimuksen osapuolista on tehnyt suunnitelman ja niissäkin on havaittu vakavia puutteita. Määräaika suunnitelmien jättämiselle kokouksen sihteeristölle umpeutui elokuussa.

Suomi toteuttaa Montrealissa sovittuja tavoitteita kansallisen luonnon monimuotoisuuden strategian alla. Vuosia valmisteilla ollut strategia on edelleen poliittisessa käsittelyssä, vaikka sen piti valmistua jo alkuvuodesta.

-  Suomi menee nyt vähän tyhjin käsin kokoukseen, kun meillä ei ole kansallista toimeenpanosuunnitelmaa. Laiskanläksyä saadaan varmaan kokouksesta, Tarvainen arvelee.

Ympäristöministeriö kertoo, että luonnokset kansallisista tavoitteista on toimitettu biodiversiteettisopimuksen sihteeristölle. Ministeriön tiedotteen mukaan samoin on toiminut noin 90 muutakin maata.

Tarvaisen mukaan tavoitteita on kuitenkin vaikea arvioida ilman konkretiaa.

-  Toimenpiteitä, resursseja tai seurantaa ei ole asetettu, hän arvioi Suomen kansallisia tavoitteita.

Tarvainen painottaa, että luontopositiivisuus mainitaan esimerkiksi hallitusohjelmassa.

-  On suoraan ristiriidassa hallitusohjelman kirjauksen kanssa, että meillä ei ole edes kansallista suunnitelmaa olemassa. Meidän näkemyksemme mukaan tämä on kupru Suomen kansainväliselle roolille ja maineelle YK-piireissä, Tarvainen sanoo.

Suomen aiemman biodiversiteettistrategian päätavoitteena oli pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Suomessa vuoteen 2020 mennessä.

OLISI ollut parempi, jos Suomen kansallisen luonnon monimuotoisuuden strategian päivitys olisi ollut valmiina ennen COP16-kokousta, pääneuvottelija Marina von Weissenberg ympäristöministeristöstä myöntää STT:lle.

-  Luonnos on valmiina, ja se on nyt poliittisessa käsittelyssä, hän sanoo.

Von Weissenberg painottaa, että Suomi tekee kansallisesti koko ajan töitä luonnon monimuotoisuuden eteen.

-  Päätavoitteet on raportoitu, ja ne ovat kaikkien katsottavissa. Kansallinen suunnitelma siitä, mitä kaikki toimenpiteet ovat, se vielä puuttuu.

Ympäristöministeriön mukaan vasta 29 maata on toimittanut päivitetyn luonnon monimuotoisuuden strategiansa. Von Weissenberg kritisoi strategioista monia. Kehuja hän antaa Irlannin, Malesian ja Japanin kansallisille strategioille.

RAHOITUS on yksi COP16-kokouksen keskeisiä kysymyksiä. Kokouksessa pyritään vahvistamaan luottamusta siihen, että Montrealissa asetetut rahoitustavoitteet toteutuvat ja kehittyvät maat saavat luonnon monimuotoisuutta turvaavaa kehitysyhteistyörahoitusta.

-  Valitettavasti kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaukset eivät anna hirveästi toivoa, että Suomi tulisi rahoituslupauksia antamaan, WWF:n Tarvainen toteaa.

-  Toivotaan, että jotkut edelläkävijämaat kuitenkin antavat konkreettisia rahoituslupauksia, hän lisää.

Tarvainen toivoo, että kehittyvät maat ja länsimaat onnistuisivat löytämään yhteisen sävelen ja luottamuksen luontokato- ja ilmastokysymyksissä.

-  Meillä on vain yksi yhteinen maapallo, jonka resurssien mukaan meidän pitää elää.

YK:n ilmastokokous COP29 on vuorossa marraskuussa Azerbaidzhanin Bakussa. Kokous keskittyy pitkälti siihen, miten varakkaiden teollisuusvaltioiden pitäisi tukea köyhempiä valtioita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

WWF:N tässä kuussa julkaisema Living Planet -raportti piirtää luonnon tilasta synkän kuvan. Raportin mukaan luonnon monimuotoisuus on heikentynyt merkittävästi 50 vuodessa.

Tarkastelussa olleiden selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 73 prosenttia vuosina 1970-2020. Populaatio tarkoittaa samalla alueella eläviä saman eliölajin kaikkia eri-ikäisiä yksilöitä.

Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee noin 5  500 selkärankaisen eläinlajin lähes 35  000:ta populaatiota ympäri maailman. Aineistossa on mukana nisäkkäitä, lintuja, sammakkoeläimiä ja kaloja.

Populaatioiden pienenemisen taustalla on WWF:n mukaan muun muassa luontaisia elinympäristöjä tuhoava maankäyttö, liikakalastus, haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos.

WWF julkaisee luonnon monimuotoisuuden tilaa analysoivan raportin joka toinen vuosi. Living Planet -indeksi kuvaa suhteellisia muutoksia populaatioiden koossa, eikä se kerro, kuinka paljon villieläinten laji- ja yksilömäärät ovat vähentyneet.

Anniina Korpela / STT