”Laki on kokonaisuutena hyvä” – kuntakokeilujen jatkaminen voitti ”orjatyöpykälän”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Työnhakija täyttää lomaketta TE-toimistossa Helsingissä.

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon mukaan kunnilla tulee olla jatkossakin vahva rooli alueiden elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä.

– Edellisellä hallituskaudella suoritettiin varsinaisia kuntakokeiluja. Kokeiluista saatiin erittäin hyvät tulokset, Vuorento toteaa.

– Varsinkin suurimmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Vantaalla, tulokset olivat aivan erinomaisia.

Kokeilussa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien ja muutaman pienemmän maakunnan vastuulle. Tällä hetkellä TE-palveluiden tarjoamisesta vastaa 15 TE-toimistoa, jotka toimivat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Erityisesti pitkäaikaistyöttömien toimintaa pystyttiin Vuorennon mukaan kehittämään ja aktivoimaan.

– Paikalliset voimavarat saatiin parempaan käyttöön.

Työllisyyden edistämiseen tähtääviä kuntakokeiluja oli tarkoitus jatkaa myös kuluvalla hallituskaudella. Maakuntauudistuksen noustessa hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi kokeilujen jatkaminen viivästyi.

Viime keskiviikkona eduskunnassa hyväksyttiin hallituksen esitys laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta.

Lain myötä siis myös kuntakokeilut jatkuvat. Kokeiluja on tulossa esimerkiksi Tampereen seudulla.

– Tampereen seutu ottaa vastuulleen työ- ja elinkeinohallinnon toiminnat merkittävältä osin kokeilujakson ajaksi, Vuorento kertoo.

Tähän on varmasti tulossa muutoksia.

Vuorento kertoo, että suunnitelmat TE-palveluiden siirtymisestä yksityisten palvelutuottajien vastuulle ovat osa kasvupalvelu-uudistusta. Uudistuksen on alustavasti ajateltu astuvan voimaan vuoden 2019 alusta.

– Tähän on varmasti tulossa muutoksia, kun tämä pakkoyhtiöittäminen ei mennyt läpi sote-palveluissa, niin tuskin se sitten menee myöskään TE-palveluissa, hän arvelee.

Maakuntauudistuksen ollessa pahasti vaiheessa kuntakokeilut ovat toiminnassa alustavasti vain vuoden 2018 loppuun. Vuorento kuitenkin toivoo, että niitä voitaisiin jatkaa myös siitä eteenpäin.

– Tämä on meille hyvin tärkeä asia.

Vuorento korostaa Kuntaliiton näkevän, että kunnilla ja varsinkin kaupunkiseuduilla tulee olla merkittävä rooli alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä.

Toiminta onkin herättänyt kummeksuntaa sosialidemokraattien jäsenistön keskuudessa.

Keskiviikkona hyväksyttyä lakia valmisteltaessa kritiikkiä herätti etenkin niin sanottu ”orjatyölaki” sekä kuntouttava työtoiminta. Lakiesityksen mukaan työnhakijoita voidaan osoittaa virkamiespäätöksellä palkattomaan työelämäkokeiluun.

Oppositio vastusti ”orjatyötä” eduskunnassa äänekkäästi. Sosialidemokraatit tekivät asiasta esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä vastalauseen. Vastalauseen mukaan työelämäkokeilua ei kannateta, koska palkattoman työnteon muotoja ei pidä lisätä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) toteaa valiokunnan sosialidemokraattien esittäneen lakiin pykälämuutosta, joka olisi poistanut työelämäkokeilun.

– Tämän äänestyksen hävisimme, Filatov huokaa.

Valtaosa sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä kuitenkin äänesti viime keskiviikkona hallituksen esityksen puolesta, vaikka laki sisälsikin kohutut pykälät. Toiminta onkin herättänyt kummeksuntaa sosialidemokraattien jäsenistön keskuudessa.

Filatov perustelee asiaa korostamalla lain muuta sisältöä. Etenkin kuntakokeilun jatkuminen on SDP:lle tärkeää.

– Palveluiden siirto kuntiin on pitkäaikainen tavoitteemme. Kokeilulla voidaan yrittää murtaa hallituksen suunnitelmia yksityistää koko työvoimapalvelut, hän toteaa.

– Mielikuva siitä, mitä laki pitää sisältää ei mielestäni vastaa julkista keskustelua. Mutta ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat vihaisia, koska ajattelevat että niin sanottu ”orjatyö” lisääntyy. Ennustukseni kuitenkin on, että laki vähentää sitä.

”Orjatyötä” liitto ei näe kynnyskysymyksenä.

Myös kuntaliiton Vuorennon mukaan laki on kokonaisuutena hyvä. Lain kohtaa ”orjatyöstä” liitto ei näe kynnyskysymyksenä, vaikka ei sitä sen kummemmin kannatakaan. Hänen mukaansa on kokeilualueiden ja –kuntien harkinnassa sovelletaanko palkatonta työelämäkokeilua.

– Emme kuitenkaan näe hyvänä sitä, että ihmisiä siirretään palkattomaan velvoitetyöhön. Näkemyksemme mukaan ihmisen täytyy itse pystyä valitsemaan, että onko hän halukas menemään tällaiseen työelämäkokeiluun ilman palkkaa.

Palkaton työelämäkokeilu on myös Vuorennon mukaan saanut liian suuret mittasuhteet. Sen taakse on hänen mukaansa jäänyt koko hyvä alueellinen kuntakokeilu ja sen edistäminen.

– Kun kunnat ovat tähänkin mennessä hoitaneet hyvin oman reviirinsä, niin uskomme, että he hoitavat myös tämän niin, ettei synny väkisinsiirtoja palkattomaan toimintaan.

Näin kansa arvioi kuntaa työnantajana: Turvallinen, mutta palkkataso vaatimaton

Kuva: Kari Hulkko

Kansalaiset arvioivat, että kunta on työnantajana turvallinen ja työolosuhteet kunnissa ovat hyvät. Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselyyn vastanneiden mielestä kunta-alan palkkataso on kuitenkin vaatimaton.

Vastanneet arvioivat myös, että henkilöstön vaikutusmahdollisuudet työhön, mahdollisuudet edetä uralla ja kunta-alan töiden tuottavuus ja tehokkuus ovat kehnonpuoleisia. Lähes joka toinen vastaaja arvioi, että kunta-alan palkkataso on lähinnä huono. Monet vastaajista katsoivat kuitenkin, että kunta-alan palkkaus on riittävän hyvä.

Kunta-alan työolosuhteita piti erittäin tai melko hyvinä 64 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä moni arvioi, että kunta-alan työpaikat ovat varmoja ja pysyviä, ja että sukupuolten tasa-arvo toteutuu hyvin.

Kyselyssä tiedusteltiin myös kunta-alan työntekijöiden näkemyksiä. Kuntatyöntekijät pitivät suurimpina ongelmina palkkausta, mahdollisuuksia edetä uralla ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia. Kuntien palveluksessa olevista lähes joka toinen on tyytymätön esimiestyöhön ja johtamiseen.

Kantar TNS:n kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 ihmistä. Virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan” – Heinäluoma antoi arvionsa uudesta Tuntemattomasta

Kuva: Tommi Hynynen © Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

SDP:n kansanedustajat ovat vakuuttuneita Aku Louhimiehen ohjaamasta uudesta Tuntemattoman sotilaan versiosta.

Eero Heinäluoma kehuu elokuvaa Facebookissa mielettömän hienoksi ja koskettavaksi.

– Epäilin, pärjääkö uusi filmatisointi edeltäjille, mutta joudun sanomaan: Tuntematon on VUODEN elokuva, Heinäluoma päivittää.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on myös pitänyt näkemästään.

– Kävimme eduskunnan kanssa katsomassa uuden Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntemattoman sotilaan. Itketti, vavisutti, kosketti. Elokuva tulee jäämään suurten elokuvien joukkoon. Kiitos ja valtavasti onnitteluja kansallistarinamme hienosta toteutuksesta.

Kansanedustaja Sirpa Paateron mielestä Louhimiehen Tuntematon sotilas on vaikuttava ja riittävästi erilainen.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Suomen Yrittäjien juhlassa: Paikallisessa sopimisessa mentävä eteenpäin

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) jakoi Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhlassa Suomen Yrittäjien huolen siitä, että paikallisessa sopimisessa ei ole päästy riittävästi eteenpäin.

– Asioita pitää pystyä sopimaan enemmän yrityksen sisällä. Se on päivän selvä asia. Suomi on paikallisessa sopimisessa kaukana jäljessä kilpailijamaitaan, Sipilä sanoi valtioneuvoston tiedotteen mukaan.

– Suomen on ol­ta­va ket­te­räm­pi ja no­pe­am­pi sel­viy­ty­mään eteen tulevista haasteista. Heti kun Suomi100 -juhlat loppuvat, järjestän 8. joulukuuta seminaarin Kohti seuraavaa sataa. Tilaisuudessa etsitään Suomen tärkeimmät kysymykset 2020-luvulle, seuraavalle sadalle vuodelle. Nyt haetaan oikeita kysymyksiä. Haastan Suomen Yrittäjät tuomaan niitä.

– Minulle on äärimmäisen tärkeää, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kinttaat eivät saa pudota, vaan ta­lous ja työl­li­syys on saa­ta­va kes­tä­väl­le poh­jal­le ja julkinen talous tasapainoon, Sipilä sanoi.

Suomen Yrittäjien Valtakunnallisten yrittäjäpäivien pääjuhla järjestettiin Joensuussa lauantai-iltana 21.10.2017.

Keskustaedustaja haukkuu oman ministerinsä Hämeen Sanomissa, varoittaa sotesta: ”Ei enää koskaan rakenneta takaisin”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Koko sote-uudistus voi vielä kaatua, arvioi keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Hämeen Sanomissa. Hän epäilee, että perustuslakivaliokunta saattaa suhtautua hyvin kriittisesti siihen, että maakunta saisi päättää asiakasseteleiden käytöstä erikoissairaanhoidossa.

– Kylmä tosia-asia on, että jos nyt ajamme julkisen terveydenhuollon alas, sitä ei enää koskaan rakenneta takaisin.

Anttila epäilee, että lääkärit kaikkoavat julkiselta puolelta yksityisiin firmoihin. Anttilan mukaan hallituksen sote-uudistuksesta voi seurata myös maaseudun ja kaupungin epätasa-arvo, koska yritykset eivät syrjäseuduille tahdo.

– Tässä yritetään nyt kerralla niin suurta palaa ja niin monimutkaista järjestelmää, ettei tätä välttämättä senkään takia onnistuta viemään käytäntöön, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Hänen mielestään sote pitäisi valmistella parlamentaarisesti.

Anttilan mielestä Sipilän (kesk.) hallituksen lainvalmistelun ongelmat johtuvat poliitikoista, ei valmistelevista virkamiehistä.

Keskustan kannatusta puolestaan syö hänen mukaansa sote-uudistusten vaikeuksien kaatuminen nimenomaan keskustalaisten vastuuministerien syliin. Hän on päivittänyt samasta asiasta myös Twitterissä.

Anttila ei kavahda antaa Hämeen Sanomissa kritiikkiä myöskään puolueen omalle ministerille, perhe- ja peruspalveluministerinä kesään saakka toimineelle Juha Rehulalle.

Anttila toteaa Rehulan tehneen terveydenhuoltolain, jolla ajettiin alas aluesairaaloiden anestesialeikkaustoiminta.

– Se oli erittäin iso virhe, joka iskee keskustan vahvoille kannatusalueille.

– Pahinta oli, ettei Rehula prosessoinut sen enempää keskustan eduskuntaryhmän, aluesairaalaväen kuin niiden palvelujen käyttäjienkään kanssa sitä, mitä muutoksia on tulossa. Me emme puolueessa katso hyvällä sellaista politiikkaa, jolla ajetaan alas seutukuntien elinvoimaa. Ja Rehulan päätös oli mitä suurimmassa määrin juuri sitä, Anttila sanoo Hämeen Sanomille.

Ville Niinistö Facebookissa: Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa – ”Tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista”

Kuva: Lehtikuva

Tampereen keskustassa oli tänään Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ja heitä vastustaneiden ryhmittymien mielenosoitukset.

Vihreiden entinen puheenjohtaja, kansanedustaja Ville Niinistö ottaa kantaa Facebookissa.

Hän kirjoittaa, että ”Pohjoismaisen vastarintaliikkeen tavoite on tarvittaessa väkivallankin keinoin kumota demokratia, kansallisvaltiomme ja perustaa pohjoismainen natsivaltio”.

– Natsivaltioissa ei ole tilaa, tai ihmisoikeuksia, lopulta kenellekään muille kuin natseille.

Niinistön mukaan tällaiselle kiihotukselle oikeusvaltiota vastaan ei pitäisi olla demokraattisessa ja moniarvoisessa Suomessa tilaa.

– Hallitus on puhunut vastarintaliikkeen kieltämisestä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Hallitus on puhunut vihapuheeseen puuttumisesta, mutta organisoitua rasistista liikehdintää se ei ole rikoslakiin ottanut. Rasismi rikoslakiin -aloite sitä esittää, ja sille moni oikeusoppinutkin on antanut tukensa: oikeusvaltion pitäisi puolustaa jokaista jäsentään systemaattiselta syrjinnältä, jollaista ylivaltaa natsit tavoittelevat.

Niinistö tarkastelee historiaa ja sitä, miten 1930-luvulla torjuttiin äärioikeiston kumouspyrkimykset, talvisodassa kaikkien aateryhmien suomalaiset puolustivat yhdessä maataan ja ihmisten vapautta ulkoiselta uhalta. Sotien jälkeen demokratia kesti myös kommunistisen kumouksen uhan.

– Niinä vuosina me suomalaiset opimme myös sen, että hyvinvointivaltion rakentaminen ja heikompiosaisten nostaminen köyhyydestä osallisuuteen on paras tapa pitää kansa yhtenäisenä ja suojata demokratiaa. Se opetus on vastuullisten päättäjien muistettava tänäkin päivänä. Ihmisiä vastakkainasettelevassa natsiaatteessa ei sen sijaan ole mitään isänmaallista.

– Sillä tasa-arvon edistäminen, jos jokin, on suomalaista. Tämä maa kuuluu jokaiselle suomalaiselle, ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Pidetään siitä kiinni ja laitetaan organisoitu rasismi rikoslakiin. Natsiaatteelle ei ole sijaa Suomessa, Niinistö päättää.

 

STT:n mukaan neljä ihmistä otettiin lauantaina Tampereella kiinni uusnatsien ja vastamielenosoittajien mielenilmausten yhteydessä. Poliisi tutkii vastamielenosoittajien toimia epäiltynä väkivaltaisena mellakkana.

Uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen mielenosoittajat kokoontuivat aluksi Laukontorille, josta he lähtivät marssimaan Tampereen keskustan läpi oikeustalolle. Tampere natseja vastaan -vastamielenosoitus puolestaan kokoontui Keskustorille.

Vastamielenosoitusta pitäneet ryhmittymät pyrkivät hyökkäämään uusnatseja vastaan muun muassa Hämeensillalla ja Satakunnansillalla, kerrottiin Sisä-Suomen poliisista. Osa mielenosoittajista heitteli paukkupommeja toisia mielenosoittajia ja poliiseja kohden. Kukaan ei tiettävästi loukkaantunut.