”Laki on kokonaisuutena hyvä” – kuntakokeilujen jatkaminen voitti ”orjatyöpykälän”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Työnhakija täyttää lomaketta TE-toimistossa Helsingissä.

Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorennon mukaan kunnilla tulee olla jatkossakin vahva rooli alueiden elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä.

– Edellisellä hallituskaudella suoritettiin varsinaisia kuntakokeiluja. Kokeiluista saatiin erittäin hyvät tulokset, Vuorento toteaa.

– Varsinkin suurimmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Vantaalla, tulokset olivat aivan erinomaisia.

Kokeilussa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien ja muutaman pienemmän maakunnan vastuulle. Tällä hetkellä TE-palveluiden tarjoamisesta vastaa 15 TE-toimistoa, jotka toimivat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

Erityisesti pitkäaikaistyöttömien toimintaa pystyttiin Vuorennon mukaan kehittämään ja aktivoimaan.

– Paikalliset voimavarat saatiin parempaan käyttöön.

Työllisyyden edistämiseen tähtääviä kuntakokeiluja oli tarkoitus jatkaa myös kuluvalla hallituskaudella. Maakuntauudistuksen noustessa hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi kokeilujen jatkaminen viivästyi.

Viime keskiviikkona eduskunnassa hyväksyttiin hallituksen esitys laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta.

Lain myötä siis myös kuntakokeilut jatkuvat. Kokeiluja on tulossa esimerkiksi Tampereen seudulla.

– Tampereen seutu ottaa vastuulleen työ- ja elinkeinohallinnon toiminnat merkittävältä osin kokeilujakson ajaksi, Vuorento kertoo.

Tähän on varmasti tulossa muutoksia.

Vuorento kertoo, että suunnitelmat TE-palveluiden siirtymisestä yksityisten palvelutuottajien vastuulle ovat osa kasvupalvelu-uudistusta. Uudistuksen on alustavasti ajateltu astuvan voimaan vuoden 2019 alusta.

– Tähän on varmasti tulossa muutoksia, kun tämä pakkoyhtiöittäminen ei mennyt läpi sote-palveluissa, niin tuskin se sitten menee myöskään TE-palveluissa, hän arvelee.

Maakuntauudistuksen ollessa pahasti vaiheessa kuntakokeilut ovat toiminnassa alustavasti vain vuoden 2018 loppuun. Vuorento kuitenkin toivoo, että niitä voitaisiin jatkaa myös siitä eteenpäin.

– Tämä on meille hyvin tärkeä asia.

Vuorento korostaa Kuntaliiton näkevän, että kunnilla ja varsinkin kaupunkiseuduilla tulee olla merkittävä rooli alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä.

Toiminta onkin herättänyt kummeksuntaa sosialidemokraattien jäsenistön keskuudessa.

Keskiviikkona hyväksyttyä lakia valmisteltaessa kritiikkiä herätti etenkin niin sanottu ”orjatyölaki” sekä kuntouttava työtoiminta. Lakiesityksen mukaan työnhakijoita voidaan osoittaa virkamiespäätöksellä palkattomaan työelämäkokeiluun.

Oppositio vastusti ”orjatyötä” eduskunnassa äänekkäästi. Sosialidemokraatit tekivät asiasta esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä vastalauseen. Vastalauseen mukaan työelämäkokeilua ei kannateta, koska palkattoman työnteon muotoja ei pidä lisätä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) toteaa valiokunnan sosialidemokraattien esittäneen lakiin pykälämuutosta, joka olisi poistanut työelämäkokeilun.

– Tämän äänestyksen hävisimme, Filatov huokaa.

Valtaosa sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä kuitenkin äänesti viime keskiviikkona hallituksen esityksen puolesta, vaikka laki sisälsikin kohutut pykälät. Toiminta onkin herättänyt kummeksuntaa sosialidemokraattien jäsenistön keskuudessa.

Filatov perustelee asiaa korostamalla lain muuta sisältöä. Etenkin kuntakokeilun jatkuminen on SDP:lle tärkeää.

– Palveluiden siirto kuntiin on pitkäaikainen tavoitteemme. Kokeilulla voidaan yrittää murtaa hallituksen suunnitelmia yksityistää koko työvoimapalvelut, hän toteaa.

– Mielikuva siitä, mitä laki pitää sisältää ei mielestäni vastaa julkista keskustelua. Mutta ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat vihaisia, koska ajattelevat että niin sanottu ”orjatyö” lisääntyy. Ennustukseni kuitenkin on, että laki vähentää sitä.

”Orjatyötä” liitto ei näe kynnyskysymyksenä.

Myös kuntaliiton Vuorennon mukaan laki on kokonaisuutena hyvä. Lain kohtaa ”orjatyöstä” liitto ei näe kynnyskysymyksenä, vaikka ei sitä sen kummemmin kannatakaan. Hänen mukaansa on kokeilualueiden ja –kuntien harkinnassa sovelletaanko palkatonta työelämäkokeilua.

– Emme kuitenkaan näe hyvänä sitä, että ihmisiä siirretään palkattomaan velvoitetyöhön. Näkemyksemme mukaan ihmisen täytyy itse pystyä valitsemaan, että onko hän halukas menemään tällaiseen työelämäkokeiluun ilman palkkaa.

Palkaton työelämäkokeilu on myös Vuorennon mukaan saanut liian suuret mittasuhteet. Sen taakse on hänen mukaansa jäänyt koko hyvä alueellinen kuntakokeilu ja sen edistäminen.

– Kun kunnat ovat tähänkin mennessä hoitaneet hyvin oman reviirinsä, niin uskomme, että he hoitavat myös tämän niin, ettei synny väkisinsiirtoja palkattomaan toimintaan.

Väkisin suudellut Teuvo Hakkarainen: ”Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti.”

Kuva: LEHTIKUVA / TOMMI ANTTONEN

Kokoomuksen kansanedustaja Veera Ruoho kertoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen suudelleen häntä väkisin eduskunnassa torstaina. Asiasta uutisoi MTV maanantaina.

Hakkarainen häiriköi myös sinisten ryhmähuoneessa, kertoi Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

Hakkarainen kommentoi tapahtuneita myöhään maanantaina Facebook-sivuillaan.

”Olen kauhean pahoillani kaikesta tapahtuneesta. Minulle ei käy viina – ei tipan tippaa. Siitä on päästävä kokonaan irti. Puoli vuotta saattaa mennä vesilinjalla, mutta paineet purkautuvat juuri ennen istuntotaukoa. Eduskuntatyön olen onneksi hoitanut hyvin.”

Hakkarainen kirjoittaa satuttaneensa Veera Ruohoa ja loukanneensa häntä.

”Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran.”

Hakkarainen sanoo, ettei tällainen käytös ole hyväksyttävää millään muotoa.

”Olen itsekin menettänyt liikaa tämän ongelman takia. Ainoa ratkaisu on päästä irti alkoholista. Omin voimin se ei onnistu, joten haen siihen apua. Haluan hoitaa työni kunnialla.”

AVAINSANAT

Halla-aho lupailee IS:ssä seuraamuksia Hakkaraiselle – ”Ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toteaa Ilta-Sanomissa, että puolueella ja eduskuntaryhmällä on kolme kurinpidollista vaihtoehtoa reagoida kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen viime torstaina.

Silminnäkijöiden mukaan Hakkarainen kävi puoliltaöin eduskunnan kuppilassa kovakouraisesti kiinni edustajakollegaansa, kokoomuksen Veera Ruohoon.

Halla-aho sanoo IS:lle, että tietää asiasta vain sen, mitä Hakkarainen on itse kertonut ja mitä on luettavissa lehdestä.

– Hän on kertonut, että hänellä on hyvin vähän muistikuvia tapauksesta, mutta siellä on muita ihmisiä, joiden kanssa Hakkarainen on oman kertomansa mukaan tästä asiasta puhunut. Hänen omakin käsityksensä perustuu osittain siihen, mitä hänelle ovat muut kertoneet.

Normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen.

Halla-ahon mukaan eduskuntaryhmän johto ja perussuomalaisten puolueen johto keskustelevat tällä viikolla, millaisia seuraamuksia Hakkaraiselle tulee.

– Emmeköhän me tästä viimeistään torstaina keskustele eduskuntaryhmän kokouksessa tai jo ennen sitä. Se on selvää, että kenenkään mielestä tällainen käytös ei ole hyväksyttävää, Halla-aho painottaa IS:n haastattelussa.

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan Hakkaraiselle voi seurata puolueen tai eduskuntaryhmän taholta kolmenlaisia kurinpidollisia seuraamuksia.

– Sääntöjen mukaan normaalit kurinpidolliset toimet ovat huomautus, varoitus ja erottaminen. Hakkarainen ilmoittaa, ettei muista tapahtumista mitään, muttei se ei poista hänen vastuutaan siitä, että hänen ei pidä saattaa itseään sellaiseen tilaan, jossa hän ei voi vastata käyttäytymisestään, Halla-aho korostaa lehden haastattelussa.

Li Andersson avautuu Teuvo Hakkaraisen käytöksestä: ”Kuulostaa päinvastoin siltä…”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on ottanut kantaa perussuomalaiten varapuheenjohtajan, kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen käytökseen.

– Teuvo Hakkaraisen käytöksessä ei ole mitään hauskaa. Kuulostaa päinvastoin siltä, että edustaja humalassa on pahoinpidellyt ja ahdistellut kolleegansa, vaan muutama päivä sen jälkeen, kun eduskunta on puhunut häirinnän nollatoleranssin tärkeydestä. Nyt nähdään mitä se tarkoittaa, Li Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Muun muassa Ilta-Sanomat on tänään kertonut, että lehden tietojen mukaan Hakkarainen on suudellut väkisin kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.) eduskunnan pikkujouluissa.

– Olen satuttanut kansanedustaja Veera Ruohoa ja loukannut häntä. Tuo ei tietenkään ole ollut tarkoitukseni, mutta humalapäissäni teen typeryyksiä enkä osaa hallita voimiani. Anteeksi vielä kerran, Hakkarainen kirjoittaa itse Facebookissa.

Keskustelua aiheesta

Puhemieheltä meni kuppi nurin: eduskunnan pikkujouluille loppu?

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin.) selvittää Eduskuntatalon kaikkien pikkujoulujen lopettamista. Kaleva ja Verkkouutiset uutisoivat, että Lohela kirjoittaa asiasta Facebook-sivullaan.

Lohela kertoo pyytävänsä eduskuntaryhmiltä näkemyksiä asiasta.

Eduskuntaryhmien pikkujouluilla on Lohelan mukaan perinteensä, mutta jos käytös ei ole sitä, mitä sen eduskunnassa kuuluisi kaikissa olosuhteissa olla, on perinnettäkin puhemiehen mielestä tarkasteltava uudelleen.

Viime torstain pikkujoulujuhlat eduskunnassa ovat nousseet uutisiin järjestyshäiriöiden vuoksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen häiriköi sinisten ryhmähuoneessa eduskunnassa viime torstain pikkujoulujen yhteydessä, kertoo Aamulehti. Lehden mukaan Hakkarainen muun muassa alkoi heitellä alkoholijuomia lattialle.

AL:n silminnäkijäkertomusten mukaan Hakkarainen käyttäytyi aggressiivisesti ja uhkaavasti, kun työministeri Jari Lindström (sin.) pyysi häntä poistumaan sinisten ryhmähuoneesta. Hakkarainen pyysi myöhemmin Facebookissa tapahtunutta anteeksi. Lindström kiisti Iltalehdelle, että Hakkarainen olisi haastanut käsirysyyn.

Aamulehden mukaan saman pikkujouluillan yhteydessä kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) kutsuttiin lääkärin roolissa apuun täysistuntosalista, kun perussuomalaisia edustavalla henkilöllä epäiltiin alkoholimyrkytystä. Kyse ei ollut kansanedustajasta. Paikalle hälytettiin myös ambulanssi.

 

HS:n päätoimittaja vakuutti Ylellä seisovansa kohujutun takana – ei aio erota, jatkojutuille tuli aikalisä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi vakuutti illan Ylen A-studiossa, että lehti seisoo edelleen kohua aiheuttaneen tiedustelu-uutisensa takana. Hänen mukaansa HS ei ole rikkonut mitään lakia.

– On ollut yllättävää, kuinka viranomainen on reagoinut tähän [juttuun], mutta seisomme jutun takana, Niemi ihmetteli A-studiossa.

Helsingin Sanomat julkaisi lauantaina Puolustusvoimien Viestikeskuksen toiminnasta kertovan artikkelin, jossa käytettiin salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja.
Niemi huomautti A-studiossa, että monet meillä turvaluokitellut asiat ovat avoimia tietoja esimerkiksi Ruotsissa.

Keskusrikospoliisi tutkii tapausta turvallisuussalaisuuden paljastamisena ja virkasalaisuuden rikkomisena. Tapauksella on arvioitu olevan vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin. Jutussa on epäiltynä rikoksesta ainakin Helsingin Sanomien henkilöstöä.

Niemeltä kysyttiin Ylen A-studion haastattelussa, että pelottaako jutun julkaisusta seuraava mahdollinen rangaistus, totesi hän siihen, että ”kyllä tämä on hyvin vakavasti otettava”.

– Kyllä se tietenkin huolettaa, mutta lähdemme siitä, että oikeus tekee päätöksen aikanaan ja sitten näemme mitä siitä tulee, mutta lähtökohtaisesti katsomme, että emme ole mitään lakia rikkoneet.

Toistaiseksi luottamus on olemassa.

Niemen mukaan Helsingin Sanomat päätti tehdä jutun, koska tiedustelulakia ollaan uudistamassa. Lehti halusi kiinnittää huomiota sotilastiedusteluun, jonka yleisö tuntee kaikkein heikoiten. Hän kuitenkin myönsi, että Helsingin Sanomat olisi voinut selittää yleisölle paremmin syyt, miksi juttu tehtiin.

– Mutta jutussa esitetyt tiedot ja siihen liittyvät journalistiset seikat pitävät kyllä kutinsa, Niemi painotti A-studiossa.

Niemi totesi, ettei aio erota omatoimisesti, koska sellaista virhettä ei ole ilmennyt, että se olisi tarpeen. Hänen mukaansa Sanoman hallitus arvioi, voiko hän jatkaa lehden vastaavana päätoimittajana. Se on pyytänyt selvityksen uutisoinnin journalistisesta prosessista.

– Toistaiseksi luottamus on olemassa, Niemi sanoi Ylen A-studiossa.

Helsingin Sanomat lupasi lauantaina, että se julkaisee samasta aiheesta jatkojuttuja, joista ensimmäisen piti tulla julki sunnuntaina. A-studiossa kysyttiin, miksei jatkojuttuja ole kuitenkaan julkaistu.

– Olemme ottaneet aikalisän. Harkitsemme tarkasti seuraavien juttujen julkaisun. Se ei tietenkään tarkoita sitä etteikö jatkojuttuja tulisi. Meidän tehtävänä on käsitellä aihetta jatkossakin, Niemi vastasi.