– Edellisellä hallituskaudella suoritettiin varsinaisia kuntakokeiluja. Kokeiluista saatiin erittäin hyvät tulokset, Vuorento toteaa.

– Varsinkin suurimmissa kaupungeissa, kuten esimerkiksi Vantaalla, tulokset olivat aivan erinomaisia.

Kokeilussa työ- ja elinkeinopalvelut siirtyvät kuntien ja muutaman pienemmän maakunnan vastuulle. Tällä hetkellä TE-palveluiden tarjoamisesta vastaa 15 TE-toimistoa, jotka toimivat työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudessa.

– Paikalliset voimavarat saatiin parempaan käyttöön.

Viime keskiviikkona eduskunnassa hyväksyttiin hallituksen esitys laiksi julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta.

Lain myötä siis myös kuntakokeilut jatkuvat. Kokeiluja on tulossa esimerkiksi Tampereen seudulla.

– Tampereen seutu ottaa vastuulleen työ- ja elinkeinohallinnon toiminnat merkittävältä osin kokeilujakson ajaksi, Vuorento kertoo.

Vuorento kertoo, että suunnitelmat TE-palveluiden siirtymisestä yksityisten palvelutuottajien vastuulle ovat osa kasvupalvelu-uudistusta. Uudistuksen on alustavasti ajateltu astuvan voimaan vuoden 2019 alusta.

– Tähän on varmasti tulossa muutoksia, kun tämä pakkoyhtiöittäminen ei mennyt läpi sote-palveluissa, niin tuskin se sitten menee myöskään TE-palveluissa, hän arvelee.

Maakuntauudistuksen ollessa pahasti vaiheessa kuntakokeilut ovat toiminnassa alustavasti vain vuoden 2018 loppuun. Vuorento kuitenkin toivoo, että niitä voitaisiin jatkaa myös siitä eteenpäin.

– Tämä on meille hyvin tärkeä asia.

Vuorento korostaa Kuntaliiton näkevän, että kunnilla ja varsinkin kaupunkiseuduilla tulee olla merkittävä rooli alueen elinvoiman ja työllisyyden edistämisessä.

Keskiviikkona hyväksyttyä lakia valmisteltaessa kritiikkiä herätti etenkin niin sanottu ”orjatyölaki” sekä kuntouttava työtoiminta. Lakiesityksen mukaan työnhakijoita voidaan osoittaa virkamiespäätöksellä palkattomaan työelämäkokeiluun.

Oppositio vastusti ”orjatyötä” eduskunnassa äänekkäästi. Sosialidemokraatit tekivät asiasta esimerkiksi valiokuntakäsittelyssä vastalauseen. Vastalauseen mukaan työelämäkokeilua ei kannateta, koska palkattoman työnteon muotoja ei pidä lisätä.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen, entinen työministeri Tarja Filatov (sd.) toteaa valiokunnan sosialidemokraattien esittäneen lakiin pykälämuutosta, joka olisi poistanut työelämäkokeilun.

– Tämän äänestyksen hävisimme, Filatov huokaa.

Valtaosa sosialidemokraattien eduskuntaryhmästä kuitenkin äänesti viime keskiviikkona hallituksen esityksen puolesta, vaikka laki sisälsikin kohutut pykälät. Toiminta onkin herättänyt kummeksuntaa sosialidemokraattien jäsenistön keskuudessa.

Filatov perustelee asiaa korostamalla lain muuta sisältöä. Etenkin kuntakokeilun jatkuminen on SDP:lle tärkeää.

– Palveluiden siirto kuntiin on pitkäaikainen tavoitteemme. Kokeilulla voidaan yrittää murtaa hallituksen suunnitelmia yksityistää koko työvoimapalvelut, hän toteaa.

– Mielikuva siitä, mitä laki pitää sisältää ei mielestäni vastaa julkista keskustelua. Mutta ymmärrän hyvin, että ihmiset ovat vihaisia, koska ajattelevat että niin sanottu ”orjatyö” lisääntyy. Ennustukseni kuitenkin on, että laki vähentää sitä.

Myös kuntaliiton Vuorennon mukaan laki on kokonaisuutena hyvä. Lain kohtaa ”orjatyöstä” liitto ei näe kynnyskysymyksenä, vaikka ei sitä sen kummemmin kannatakaan. Hänen mukaansa on kokeilualueiden ja –kuntien harkinnassa sovelletaanko palkatonta työelämäkokeilua.

– Emme kuitenkaan näe hyvänä sitä, että ihmisiä siirretään palkattomaan velvoitetyöhön. Näkemyksemme mukaan ihmisen täytyy itse pystyä valitsemaan, että onko hän halukas menemään tällaiseen työelämäkokeiluun ilman palkkaa.

Palkaton työelämäkokeilu on myös Vuorennon mukaan saanut liian suuret mittasuhteet. Sen taakse on hänen mukaansa jäänyt koko hyvä alueellinen kuntakokeilu ja sen edistäminen.

– Kun kunnat ovat tähänkin mennessä hoitaneet hyvin oman reviirinsä, niin uskomme, että he hoitavat myös tämän niin, ettei synny väkisinsiirtoja palkattomaan toimintaan.