Tavoitteena on hallituksen mukaan nopeuttaa perusterveydenhuollon palvelujen piiriin pääsyä ja vähentää hoidon tarpeen arvion tekemiseen käytettävää työaikaa.

– Hyvinvointialueet voisivat käyttää automaatiota hoidon tarpeen ja hoidon kiireellisyyden arvioinnissa. Potilaalla säilyisi kuitenkin aina oikeus saada arvio myös terveydenhuollon ammattihenkilöltä, esityksessä sanotaan.

Arviointineuvosto huomauttaa, että lakiesityksessä ei ole esitetty määrällisiä arvioita mahdollisista säästöistä tai investointien, järjestelmien ylläpidon ja valvonnan kustannuksista.

HALLITUKSEN esityksenkin mukaan on mahdollista, että hoidon tarpeen arvion automaatiossa tapahtuu virheitä.

– On arvioitava, voisiko automaatio viivästyttää kiireellistä hoitoa sekä toisaalta arvioitava myös sitä, voisiko tekoäly vähentää inhimillisiä virheitä ja parantaa potilasturvallisuutta.

Neuvoston mukaan esitykseen on hyvä lisätä mahdollisuuksien mukaan kotimaisia kokemuksia tekoälyavusteisen hoidon tarpeen arvioinnista, kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa tekoälypohjaisista oirearvioinneista sekä tutkimustietoa digitaalisten palveluiden vaikutuksista muiden palveluiden käyttöön.

LAINSÄÄDÄNNÖN arviointineuvosto on antanut lausunnon myös terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain muuttamisesta koskevasta hallituksen esityksestä.

Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos noudattaa tyydyttävästi lainvalmistelun vaikutusarviointiohjetta. Neuvosto suosittelee, että esitysluonnosta korjataan neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.