Erityisen huolestuttavaa on Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Hallituksen mielestä tuki kohdistuu liikaa korkeakoulutetuille.

– Noin puolet aikuiskoulutustuen saajista opiskelee humanistisella, kasvatus- tai sotealalla. Näiden alojen osaajista, kuten lähihoitajista, sairaanhoitajista ja varhaiskasvatuksen opettajista, vallitsee huomattava työvoimapula, Haatainen huomauttaa tiedotteessa.

Tyypillisiä käyttäjiä ovat esimerkiksi lähihoitajat, jotka nostavat koulutustasoaan sairaanhoitajiksi tai sairaanhoitajat päästäkseen esimies- tai asiantuntijatehtäviin.

AIKUISKOULUTUSTUEN ansiosta palkansaaja pystyy suorittamaan lisäopintoja ilman tulojen täydellistä romahdusta. Sanna Marinin (sd.) hallitus kannusti aikuiskoulutustuen uudistuksellaan vuonna 2020 opiskelemaan työn ohessa kokoaikaisen opintovapaan sijaan. Uudistus vähensi maksetun aikuiskoulutustuen kokonaissummaa, mutta lisäsi tukea saavien opiskelijoiden määrää, Haatainen toteaa.

Palkansaajien tuki rahoitetaan puoliksi palkansaajilta ja puoliksi työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Valtion verovaroilla kustannetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki, jonka osuus on alle 1,5 prosenttia kokonaissummasta.

Tukea voi saada opintoihin kahdeksan vuoden työkokemuksen jälkeen enintään kahdeksi vuodeksi, mutta moni käyttää lyhyemmän aikaa hankkiakseen esimerkiksi uusien pätevyysvaatimusten edellyttämän koulutuksen.

KOKO aikuiskoulutustuki on syntynyt ajatuksesta, että työttömyysvakuutusmaksuilla kerätystä potista käytetään pieni osa työttömyyden ehkäisyyn ja työmarkkinoiden joustavoittamiseen, Haatainen muistuttaa. Osaamisen päivittäminen ja uudet kouluttautumismahdollisuudet ovat olennainen osa työelämän kehittämistä ja muutoksiin vastaamista.

– Koko järjestelmän lakkauttaminen ei siis ole viisasta jatkuvan oppimisen näkökulmasta, sillä yritykset ja julkinen sektori tarvitsevat osaamista. Merkittäviä budjettisäästöjäkään ei lakkauttamisella tuoda.

Haataisen mielestä tukijärjestelmää pitää mieluummin kehittää arvioinnin kautta palvelemaan entistä paremmin työelämän tarpeita muun muassa työvoimapula-aloilla ja vähän koulutusta saaneissa palkansaajaryhmissä.