Akava korostaa tiedotteessaan, että vaihtoehtoja työrauhan parantamiseksi olisi pitänyt käsitellä laajemmin kolmikantaisessa työryhmässä.

Seuraamusjärjestelmää tasapainottavat ja työntekijän oikeusturvaa parantavat muutokset jäivät Akavan mukaan tekemättä.

Työntekijälle ei pidä asettaa hyvitysseuraamusta, vaan vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista pitää jatkossakin olla järjestöillä, Akava painottaa.

– Ehdotettu sääntely rajoittaa työtaisteluoikeuden käyttöä tavalla, jota ei voida perusoikeuksien näkökulmasta pitää oikeasuhtaisena, sanoo johtava asiantuntija Hannele Fremer Akavasta tiedotteessa.

– Vastuun mahdollisista työrauhavelvollisuuden vastaisista toimista pitää kohdistua jatkossakin vain järjestöihin eikä työntekijälle ei tule asettaa henkilökohtaista hyvitysseuraamusta. Pidämme Akavassa erittäin huolestuttavana hallituksen esitykseen lausuntokierroksen jälkeen tehtyä lisäystä, jonka perusteella työnantaja voisi vaatia hyvityksen maksamista jo ennen kuin työnseisausta koskeva pääriita on ratkaistu lainvoimaisesti. Tämä on työntekijän oikeusturvan kannalta kestämätön ratkaisu, Fremer korostaa.

STTK kritisoi myös hallituksen esitystä työrauhalainsäädännön muutoksista.

– Hallituksen esitykseen sisällytetyille työtaisteluoikeuden rajoituksille ei ole perusoikeuksien ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hyväksyttäviä syitä, johtaja Minna Ahtiainen korostaa STTK:n tiedotteessa.

STTK:n mielestä hallitusohjelman tarkat kirjaukset työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi eivät antaneet sijaa aidolle kolmikantaiselle lainvalmistelulle.

– Lopulliseen hallituksen esitykseen tehtiin säädösmuutoksia, joiden sisältöä ei edes käsitelty työryhmätyön aikana. Lainvalmisteluprosessissa ei noudatettu kolmikantaisen lainvalmistelun toimintatapoja, eikä aitoa vaikutusmahdollisuutta sääntelyyn ollut. Hanke oli erittäin poikkeuksellinen, Ahtiainen toteaa.

Hallitus on perustellut työtaisteluoikeuden rajoituksia sillä, että ne parantaisivat yritysten kilpailukykyä, kasvua ja Suomen houkuttelevuutta investointikohteena.

– Perustelut ovat lähinnä toiveajattelua, sillä mietinnön taloudelliset ja työllisyysvaikutukset arvioidaan erittäin pieniksi. Muutokset työtaisteluoikeuteen myös horjuttavat työmarkkinoiden tasapainoa entisestään. Niillä ei edistetä työrauhaa kestävällä tavalla, Ahtiainen sanoo tiedotteessa.

SUOMEN YRITTÄJIEN (SY) mukaan hallituksen tänään esityksessään eduskunnalle esittämät muutokset työrauhalainsäädäntöön on saatettava nopeasti voimaan.

– Hallituksen esittämät muutokset korjaavat osaltaan Suomen työrauhasääntelyyn liittyviä ongelmia, mikä on kannatettavaa. Esitys on kuitenkin rakenteellisesti ongelmallinen, ja sääntely jää osin puutteelliseksi sekä epäselväksi. Poliittisia lakkoja tulisi rajoittaa nyt esitettävää voimakkaammin, sanoo Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg SY:n tiedotteessa.

– On tärkeää, että suhteettomia myötätuntotaisteluita sekä poliittisia työtaistelutoimenpiteitä rajoitetaan, sanoo puolestaan Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioista vastaava johtaja Janne Makkula.

– Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa ennen kaikkea vaaleilla ja poliittiset mielenilmaisut kuuluvat vapaa-ajalle. Työnantaja on väärä kohde hallituksen politiikan arvostelemiseen, sillä työnantaja ei siitä päätä. Oman työnantajan vahingoittaminen ei ole myöskään työntekijän etu. Poliittisia työtaisteluita on useissa Euroopan maissa rajoitettu merkittävästi, monissa maissa ne ovat kokonaan kiellettyjä, Makkula jatkaa tiedotteessa

– Esityksen mukaan oikeus myötätuntotyötaisteluihin on kuitenkin huomattavasti laajempi järjestäytymättömissä yrityksissä, jotka ovat työrauhavelvollisuuden ulkopuolella kuin työrauhavelvollisuuden piirissä. Tämä on hallituksen esityksen suurin heikkous. Valittu malli ei ole oikea eikä myöskään juridisesti kestävä ratkaisu, vaan sääntelyn tulisi olla sisällöltään samanlaista molemmissa tilanteissa, Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.