Länsimetron uuden toimitusjohtajan VR-taustasta lisää paljastuksia – Satoja laiminlyöntejä, urakat kilpailijalle, raskaita tappioita

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
länsimetro-saksi
Länsimetron uuden toimitusjohtajan Ville Saksin VR Track-taustalta löytyy melkoisia asioita.

VR:n tytäryhtiö VR Track on menettänyt merkittävästi asemiaan Suomen rataverkon kunnossapidossa. Vielä viime kuussa VR Trackilla oli hallussaan puolet Suomen 12 kunnossapitoalueesta. Se jakoi ykkössijan Destian kanssa.

Länsimetron uusi toimitusjohtaja Ville Saksi jätti taakseen merkittäviä tappioita toimitusjohtajakaudellaan VR Trackissä, kerrottiin julkisuudessa heti hänen tultuaan valituksi.

Tänään STT paljastaa lisää murheellisia asioita miehen VR-taustalta.

Länsimetron hallituksen puheenjohtajan Olli Isotalon STT:lle lausuman mukaan mukaan Saksin tausta VR Trackissa oli hallituksen tiedossa. Samoin tiedettiin VR Trackin rataverkon vaihteiden kunnossapidossa havaituista puutteista Kouvolan alueella.

– Ei se ollut yllätys. Saksi selitti meille näitä jo mediassa olleita aiheita siinä laajuudessa, kun pystyi edellisen työnantajansa asioita selittämään, Isotalo kertoi 17.11. STT:lle.

Länsimetron toteutusaikataulua ja kustannusarviota on nostettu moneen kertaan. Isotalon mukaan Saksin tulokset VR Trackissa eivät olleet este hänen rekrytoimiselleen.

Isotalo vielä tässä vaiheessa kehui uutta johtajaa. Olivatko kaikki nyt julkitulleet ongelmat esillä, ei ole tiedossa.

– Me olemme tyytyväisiä, että yhtiöön on saatu uusi hyvä johtaja. Nyt arvioimme, miten hän menestyy metron johtajana.

Ensi keväästä lähtien VR Track jatkaa toimintaansa enää neljällä alueella, kun Destia hoitaa kahdeksaa aluetta. Ennen kuin rataverkon kunnossapito avattiin kilpailulle runsas vuosikymmen sitten, VR Track oli vastuussa koko Suomesta.

Destia sai markkinajohtajuuden rataverkon kunnossapidosta tässä kuussa, kun se otti vastuulleen Kouvolasta Iisalmeen ulottuvan Savon radan. VR Trackilla on ollut ongelmia vaihteiden kunnossapidon kanssa juuri tällä alueella. Liikenneviraston mukaan ne eivät kuitenkaan vaikuttaneet ratkaisuun korvata VR Track Destialla, koska päätös tehtiin jo keväällä.

Destia on voittanut muitakin kilpailutuksia, jotka ovat aiemmin olleet VR Trackin hallussa. Eilen Destialle myönnettiin Pohjanmaan radan kunnossapito, joka alkaa ensi keväänä. Suomen rataverkon ylläpidosta, kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaava Liikennevirasto rajasi VR Trackin pois Pohjanmaan radan kilpailutuksesta Kouvolan alueella paljastuneiden kunnossapitopuutteiden vuoksi. Ratkaisu oli poikkeuksellinen.

– Ei tällaista ole ollut aiemmin kunnossapitopuolella, sanoo Liikenneviraston kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka Valjakka.

Uudenmaan osalta Liikennevirasto vielä pohtii, aikooko se käyttää VR Trackin kanssa kunnossapitosopimuksen option kahdesta lisävuodesta vai kilpailuttaako se alueen ensi vuonna. Sopimukset laaditaan pääosin viideksi vuodeksi.

Laiminlyöntejä eri puolilla Suomea

VR Trackin rataverkon laiminlyönnit ulottuivat laajemmalle kuin vain Kouvolan alueelle.

Liikennevirasto huomasi Kouvolan puutteet pistokokeissa ja alkoi sen jälkeen tutkia koko maan tilannetta. Samanlaisia ongelmia havaittiin selvityksissä myös Uudellamaalla ja Kouvolasta Joensuun suuntaan kulkevalla Karjalan radalla.

Tätäkään ei kerrota, olivatko muut kuin Kouvolan puuteet Länsimetron hallituksen tiedossa, kun Saksin valinnasta kerrottiin.

Kouvolan ongelmat olivat laajimmat, kun puutteita havaittiin noin 250 vaihteen kunnossapidossa. Kahdella muulla alueella kyse oli alle sadasta vaihteesta.

Liikenneviraston mukaan laiminlyönti oli laajaa ja saattoi aiheuttaa turvallisuusriskejä raideliikenteelle. Ongelmat on sittemmin ratkaistu.

– Koko maan osalta kunnossapitäjiltämme on edellytetty välittömiä korjaustoimenpiteitä, ja havaitut puutteet on korjattu, sanoo Liikenneviraston rautatietoimintojen turvallisuuspäällikkö Marko Tuominen.

Hänen mukaansa VR Trackin ja muiden rataverkon kunnossapitäjien kanssa keskustellaan, miten toimintaa voidaan kehittää. Liikennevirasto aikoo myös tarkentaa valvontamenettelyjään.

 

Posti kadotti Demokraatti-lehden yli 10 000 kappaleen painoksen – päätoimittaja Salmi: ”Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa”

Kuva: Marja Luumi
lehti-demokraatti
Päätoimittaja Mikko Salmi : – Pahoittelut lehden tilaajille ja muille lukijoille.

Posti on kadottanut koko Demokraatti-lehden painoksen!

Tämän viikon Demokraatti-lehti tulee tilaajille torstain asemesta mahdollisesti vasta perjantaina tai ensi maanantaina. Syynä on Posti, joka vastaa lehden jakelusta.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi vahvistaa STT:lle, että lehden yli 10 000 kappaleen painos on kadonnut. Päätoimittajan mukaan vielä ei ole selvillä, mitä painokselle on tapahtunut. Tiedossa on, että Posti on noutanut lehdet painosta viikon alussa.

Katoamisen takia Demokraatti avaa digilehtensä lukijoille.

Mikko Salmi kommentoi tapahtunutta hetki sitten Facebook-sivullaan näin:

– Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle. Uskokaa tai älkää mutta posti on hävittänyt koko tämän päivän Demokraatin yli 10 000 lehden painoksen. Legendaarista ja historiallista yhtä aikaa. Pahoittelut lukijoille!

Postilla on ollut ongelmia lehtien jakelun kanssa jo pidempään. Tänään tuli suorastaan skandaalimainen rimanalitus: Demokraatti-lehden koko painos on tätä kirjoitettaessa teillä tietämättömillä.

Lehti painettiin normaalisti alkuviikosta, mutta lehden painosta noutanut Posti ei tiedä, missä jaettavat lehdet ovat.

Vain se tiedetään, että lehdet oli noudettu painosta ja viety Postin lajittelukeskukseen.

”Posti on näköjään laajentanut ruohonleikkuun lisäksi osaamistaan myös taikuuden saralle.”

Toimitus huomasi tänään, ettei kaikki ole kunnossa, kun sen omia lehtiä odotettiin turhaan työpaikalla.

Irvileuat ehtivät jo miettiä, että Posti on ulkoistanut lehtikuljetukset Lassila & Tikanojan jäteautoille.

– Onhan tämä ihan käsittämätöntä, päätoimittaja Mikko Salmi kommentoi lehtien mystistä katoamista Helsingin Sanomille.

Paikallisia jakeluongelmia on ollut aiemminkin.

– Mutta että koko painos voi kadota! Salmi hämmästelee HS:ssa.

Päätoimittajan mukaan Postin edustajat eivät kyenneet koko päivän aikana selvittämään, mitä painokselle on tapahtunut.

Demokraatti pahoittelee paperilehden tilaajille ja muille lukijoille aiheutunutta mieliharmia.

Demokraatin verkkolehti on torstaina avoinna kaikille lukijoille

Ihalainen ja Skinnari jättivät vastalauseen hankintalakimietintöön – kantavat huolta muun muassa kuntien jäteyhtiöistä

Kuva: Kari Hulkko
hankintalaki

Eduskunnan talousvaliokunta puolsi hallituksen esitystä julkisia hankintoja koskevasta hankintalaista tietyin muutoksin. Uudistus pyrkii muun muassa helpottamaan hankintamenettelyjä ja pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin.

Asiasta keskiviikkona kokoustanut valiokunta haluaa, että menettelystä voisi poiketa tietyillä toimialoilla. Valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto ryhtyy tarvittaessa toimialakohtaisiin lainsäädäntöä täsmentäviin toimiin pitäen erityisesti silmällä jätetoimialan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimintaedellytyksiä. Jäteyhtiöille esitetään mahdollisuutta 15 prosentin ulosmyyntiin vuoden 2017 loppuun asti.

Yhden mietintöön sisältyvistä vastalauseista ovat jättäneet kansanedustajat Lauri Ihalainen (sd), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Skinnari (sd.). He pitävät hallituksen esitystä uudeksi hankintalaiksi joiltain osin riittämättömänä.

Heidän mukaansa esimerkiksi muiden kuin tavarahankintojen osalta halvin hinta pitäisi asettaa kilpailutuksissa selkeästi toissijaiseksi valintaperusteeksi, niin että hankintayksiköitä ohjattaisiin lainsäädännöllä huomioimaan tarjousten muutkin tekijät. Kyse on muun muassa erilaisista laadullisista tekijöistä ja ekologisuudesta. Pelkkää hintaa voisi käyttää kilpailutuksen ainoana kriteerinä vain hankinnan luonteeseen liittyvästä perustellusta syystä.

Vastalauseessa esitetään myös laajennettavaksi velvollisuutta ottaa minimityöehtojen noudattamista koskeva ehto hankintasopimukseen koskemaan kaikkia hankintayksiköitä.

Vastalauseen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voisi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka on 20 prosenttia liikevaihdosta. Hallituksen esityksen mukaan sidosyksikkö eli julkinen yhtiö voi myydä palveluitaan kilpailluilla markkinoilla summalla, joka olisi vain viisi prosenttia liikevaihdosta tai 500 000 euroa.

– Sidosyksiköiden ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista ja kuntalaisten sekä paikallisen elinkeinoelämän kannalta hyödyllistä myös kun esimerkiksi yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevään hintaan kysynnän alueellisesta vähäisyydestä johtuen. Monesti ulosmyynti lisää tehokkuutta, koska se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita, Ihalainen, Sarkkinen ja Skinnari perustelevat omaa kantaansa.

– Kunnalliset työterveysyhtiöt myyvät tarjoavat myös muita kuin suppeaan lakisääteiseen työterveydenhuoltoon kuuluvia palveluita. Jäteyhtiöt hoitavat kotitalouksien lisäksi reitillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon. Sairaanhoitopiirien laboratorioyhtiöt myyvät laboratoriopalveluita pienille paikallisille lääkäriasemille, joille ei ole kannattavaa perustaa omaa laboratoriota. Monille sidosyksiköille ulosmyynti on myös tapa tasata ylituotantoa ja välttää hävikkiä, he muun muassa sanovat.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa hallituksen esityksessä ehdotetaan kansallisen kynnysarvon nostamista 400 000 euroon, mikä tarkoittaa sen merkittävää kasvattamista nykyisestä. Kynnysarvossa on kyse yksittäisen hankinnan suurimmasta mahdollisesta ennakoidusta arvosta. EU:n hankintadirektiivi mahdollistaisi kansallisen kynnysarvon nostamisen 750 000 euroon, mitä myös vastalause esittää.

– Kaikki valiokunnissa kuullut sosiaali- ja terveysalan julkisen tai kolmannen sektorin toimijat ovat kannattaneet mahdollisimman korkeaa kynnysarvoa.

Vastalauseessa on myös lausumaehdotus, jonka mukaan eduskunta edellyttäisi hallituksen ryhtyy valmistelutyöhön edistääkseen sitä, että sosiaali- ja terveysalan erityiset henkilöpalvelut, kuten vammaisten elinikäisten palvelut, järjestettäisiin pääsääntöisesti muilla tavoilla kuin hankintalain mukaisella kilpailuttamismenettelyllä.

Elina Lepomäki pohtii: Naamalla väärä ilme – ”… mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
LKS 20160823 Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki toritapaamisessa kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa 23. elokuuta 2016. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki sanoo Demokraatin viikkolehden Kasvot peilissä -palstalla tarkkailleensa viime aikoina tarkasti ilmeitään.

– Erityisesti julkisuuden myötä olen huomannut näyttäväni usein todella vakavalta – mikä ei välttämättä tarkoita sitä, että pääni sisällä olisi kovinkaan vakavaa. Koen sen ilmeen vähän vieraana, ja toisaalta muut ihmiset kokevat sen ehkä vähän etäisenä.

Elina Lepomäki Kasvot peilissä -palstalla Demokraatin viikkolehdessä 8.12.

Lepomäki kertoo miettineensä, kuinka paljon väärinkäsityksiä johtuu vain siitä, että naamalla on väärä ilme.

– Omassa päässä saattaa vaikka leipoa pullaa lapsille tai miettiä jotakin jekkua, mutta samaan aikaan näyttää kuitenkin ulospäin todella luotaantyöntävältä ihmiseltä. Minkälainen väärinkäsitysten lähde se onkaan. Ja miten se mahdollisesti alleviivaa sitä sanomaa, mitä yrittää sanoa suuntaan tai toiseen. Ja miten se kääntää katsojankin huomion aivan muualle. Sitä olen joskus miettinyt, varsinkin, jos menen telkkariin esiintymään. Että mitähän tästäkin taas tulee.

Kokoomusvaikuttaja sanoo näkevänsä itsessään aika paljon isäänsä.

– Hän on aina järkyttävän vakavailmeinen. Kesällä juhlittiin hänen 70-vuotispäiviään ja kuvissa hän näyttää siltä kuin olisi hautajaisissa, vaikka hänellä oli ihan mukavaa siinä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sivistysvaliokunta antoi mietintönsä opintotukileikkauksista – Valiokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen lakiehdotusten hylkäämistä

Kuva: Kari Hulkko

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi keskiviikkona mietinnön opintotukilakia ja tuloverolakia koskevasta hallituksen esityksestä. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina. Pitkän aikavälin säästötavoitteeksi on täsmentynyt noin 112 miljoonaa euroa.

Valiokunnan mietintöön sisältyy kolme vastalausetta, josta yhdessä sivistysvaliokunnan demarijäsenet esittävät hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hylkäämistä.

Sipilän hallituksen esityksen mukaan korkeakouluopiskelijoiden opintorahan tasot ehdotetaan yhtenäistettäväksi toisen asteen opintorahan tasojen kanssa siten, että opintoraha on enintään 250,28 euroa kuukaudessa.

Eri koulutusasteiden opiskelijoiden yhdenvertaisuuden parantamiseksi luovutaan vanhempien tulojen vähentävästä vaikutuksesta opintorahaan itsenäisesti asuvien 18- ja 19-vuotiaiden toisen asteen opiskelijoiden osalta.

Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee. Korkeakouluopintoihin tarkoitettu tukiaika lyhenee. Asumislisän piirissä olevat opiskelijat siirtyvät pääsääntöisesti yleisen asumistuen piiriin.

Sivistysvaliokunnan demarijäsenet Jukka Gustafsson, Eeva-Johanna Eloranta ja Ilkka Kantola katsovat, että jo nykyisellään opintoraha on tasoltaan erittäin matala ja varsinkin kaikista heikoin toisen asteen opiskelijan tuki ei riitä turvaamaan perustoimeentuloa.

Opintorahan tason jäädessä jälkeen yleisestä kustannustason noususta, joutuvat opiskelijat osallistumaan entistä enemmän palkkatyöhön opintojen ohella, jolloin opiskeluajat pitenevät. SDP:n valiokuntajäsenten mukaan tämä ei ole linjassa hallituksen kaavailemien opintoaikojen lyhennysten kanssa.

112 miljoonan euron leikkauksien kohdentaminen yhteiskunnan pienituloisimman ryhmän toimeentuloon on vastalauseen mukaan lyhytnäköistä politiikkaa. Nykyiselläänkin suurin opintoja hidastava tekijä on opiskelijoiden heikko toimeentulo.

– Leikkaukset opiskelijoiden sosiaaliturvasta vain pahentavat asiaa, Gustafsson, Eloranta ja Kantola muun muassa toteavat.

Sivistysvaliokunnan mietintö sisältää yksimielisen lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto harkitsee opintotukeen huoltajakorotusta.

Tutustu valiokuntamietintöön ja sen vastalauseisiin tästä linkistä.

Ilmaista ehkäisyä, lupa harrastaa, hävikkiruoasta eroon – Demarinuoret lähtevät selkeillä kärjillä kohti kuntavaaleja

Kuva: Marja Luumi
d-nuoret
Demarinuoret palkitsivat keskiviikkona väkeään. Vuoden aktiivi on (vasemmalta) Sofia Nevalainen Uudeltamaalta, vuoden piiri on Pohjois-Suomesta (kuvassa puheenjohtaja Joni Ollikainen) ja vuoden tapahtuman kynsienlakkaamisineen järjesti Lahden demarinuoret Roosanauha-päivän yhteydessä (kuvassa puheenjohtaja Sara Etola). Oikealla Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Demarinuoret lähtevät kuntavaaleihin kolmella konkreettisella teemalla. Nuorisoliiton tavoitteena on, että jokaisessa Suomen kunnassa tarjotaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille, kunnat sitoutuvat hävikkiruoan hyödyntämiseen ja lasten ja nuorten harrastusmaksuja alennetaan.

– Uskomme, että nämä ehdotukset pystytään toteuttamaan. Näin tulevaisuuden kunta olisi ekologisesti kestävä ja sen asukkaat voisivat paremmin, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi perusteli, kun liitto esitteli keskiviikkona kuntavaalikampanjaansa.

Esimerkiksi Raumalla on kokeiltu alle 25-vuotiaiden maksutonta ehkäisyä ja kokemukset näkyvät vähempinä abortteina ja sukupuolitauteina.

Kunnissa tarvitaan sukupolvenvaihdos nyt.

Lasten ja nuorten harrastusmaksut seuroissa ovat kymmenessä vuodessa monikymmenkertaistuneet.

– On kestämätöntä, että perheillä ei ole varaa lasten harrastuksiin, Näkkäläjärvi huomauttaa.

Demarinuoret esittävät muun muassa, että kunnat voisivat vuokrata tiloja seuroille tai muille toimijoille hyvin halvalla tai jopa ilmaiseksi. Näin seurat voisivat laskea omia jäsenmaksujaan.

Kunnissa menee tuhottomat määrät ruokaa roskiin. Demarinuoret toivovat, että julkisille toimijoille tulisi oikeus myydä halpaan hintaan tai jopa antaa ilmaiseksi ruokaa, joka jää esimerkiksi kouluissa syömättä.

Nuorisoliitto hakee seuraavissa kuntavaaleissa selkeää sukupolvenvaihdosta. Kunnanvaltuutettujen keski-ikä on yli 50. Nuoria valittiin valtuustoihin hälyttävän vähän edellisissä vaaleissa.

– Kunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat merkittävästi nykyisiin nuoriin ja tuleviin sukupolviin. Sen takia kunnissa tarvitaan sukupolvenvaihdos nyt, Demarinuoret vaatii.

Liiton tavoitteena on, että SDP:n ehdokaslistoille saadaan vähintään 700 nuorta.