Kyseessä on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva nykyistä nopeampi junayhteys. Valmistuessaan Länsirata vähentäisi kaupunkien välistä matka-aikaa noin 20 minuutilla.

Hanke koostuu Espoon ja Salon välisen uuden oikoradan rakentamisesta sekä Salon ja Turun välisen kaksoisraiteen rakentamisesta. Hankkeen taustayhtiön tehtävänä on ratasuunnitelmien laatiminen ja suunnittelun sekä rakentamisen rahoittaminen. Yhtiö perustettiin vuonna 2020 nimellä Turun Tunnin Juna Oy.

Yhtiö kertoi hankkeen kuulumisista tiedotustilaisuudessa perjantaina. Toimitusjohtaja Pekka Ottavaisen mukaan yhtiön omistajat neuvottelevat nyt ensimmäisen rakentamisvaiheen rahoituksesta.

YHTIÖN mukaan ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannusarvio on 1,3 miljardia euroa. Se sisältää koko yhteysvälin rakentamissuunnittelun sekä ensimmäisten rataosuuksien rakentamisen. Ensimmäiset rataosuudet on suunniteltu rakennettavaksi välille Espoo-Lohja, minkä lisäksi osittaisen kaksoisraiteen rakentaminen alkaisi väleille Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa. Yhtiö arvioi, että kokonaisuudessaan ensimmäinen rakentamisvaihe valmistuisi vuonna 2032.

Kuluvan hallituskauden aikana olisi määrä aloittaa rakentaminen Espoon ja Histan sekä Salon ja Hajalan välillä. Lapio on tarkoitus lyödä maahan viimeistään vuonna 2027. Näiden tällä hallituskaudella aloitettavien rataosien kustannusarvio on yhteensä noin 600 miljoonaa euroa.

YHTIÖN osakkaat eli valtio ja kunnat pääsivät kesäkuussa alustavaan sopuun Länsiradan rakentamisvaiheen esisopimuksen ehdoista. Esisopimuksen pohjalta on lähdetty nyt neuvottelemaan varsinaisia osakassopimuksia.

Esisopimuksessa päädyttiin ratkaisuun, jossa valtion osuus ensimmäisen rakentamisvaiheen kustannuksista on 400 miljoonaa euroa ja kuntien niin ikään 400 miljoonaa.

Ottavaisen mukaan esisopimuksessa sovittu rahoituksen jako kuntien ja valtion välillä saattaa mennä vielä neuvotteluissa uusiksi.

-  Kustannusten jako on kiveen hakattu vasta sitten, kun neuvotteluissa on saavutettu lopullinen yhteisymmärrys osakassopimukseen saakka, jolloin prosentit määräytyvät. Lopputulosta on vaikea tässä vaiheessa vielä sanoa, Ottavainen kertoi STT:lle.

Valtion ja kuntien rahoitusosuuden lisäksi neuvotteluissa on pöydällä se, millä osuudella kukin osakaskunta osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

-  Kunnilla on tällä hetkellä tietyt omistusprosentit Länsirata Oy:stä, mutta ne tulevat vielä varmasti muuttumaan, Ottavainen sanoi.

Osakassopimuksiin tähtäävien neuvottelujen tulisi kantaa hedelmää kuluvan vuoden loppuun mennessä.

-  Syksyn ja talven aikana pitäisi tulla päätöksiä. Takaraja on tämän vuoden loppu. Päätökset pitää tehdä siihen mennessä, Ottavainen kertoi.

KIRKKONUMMEN kunnanjohtaja Virpi Sailas sanoo, etteivät rahoitusneuvottelut ole vielä edenneet järin pitkälle. Toistaiseksi on vasta käyty läpi hankkeen tämän hetken tilanne.

-  Neuvottelut on käynnistetty, mutta tarkempia kuntien välisiä neuvotteluja kuntien rahoitusosuuden jakautumisesta ei ole vielä ollut, Sailas kertoo STT:lle.

Kuntien keskinäisen rahoituksen jakautumisen lisäksi neuvotteluja ei ole käyty siitäkään, miten hankkeen rahoitus jakautuu kuntien ja valtion kesken.

Sailas kuitenkin uskoo, että kunnat haluavat todennäköisesti viilata omaa osuuttaan pienemmäksi esisopimuksessa sovitusta 400 miljoonasta eurosta.

-  Ajattelen, että lähtökohtaisesti kaikkien kuntien tahtotila on, että kuntien osuus pienenee. Oletan, että näin me kaikki (osakaskunnat) toivoisimme, Sailas muotoilee.

Kuntien lisäksi myös valtion on tehtävä varsinainen päätös omasta rahoitusosuudestaan. Käytännössä tämä tapahtuu valtion talousarviossa, josta päättää eduskunta.

LIIKENNE-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne (ps.) kommentoi Länsiradan rahoitusta niukasti perjantaina. Ranne kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessaan sen jälkeen, kun hänet oli nimitetty hoitamaan sisäministerin tehtäviä aiempien liikenne- ja viestintäministerien tehtävien lisäksi.

Ranteelta kysyttiin, miten hän suhtautuu Länsiradan kehittämiseen ja hankkeen määrärahoihin sekä onko hankkeelle tulossa lisää rahaa budjettiriihessä.

-  Länsiradan osalta voin todeta, että siellä on rakentamisvalmius näillä parilla pätkällä vasta (vuosina) 2026-27. Se ei ole tällä hetkellä ajankohtainen, ja neuvotteluja kuntien kanssa käydään parhaillaan, Ranne sanoi.

LOPUT hankkeen rahoituksesta on määrä kattaa EU:lta saatavalla tuella ja vieraalla pääomalla.

Esisopimuksessa Länsirata Oy:lle annettiin oikeus ottaa vierasta pääomaa korkeintaan 500 miljoonan euron edestä. Vierasta pääomaa saisi kuitenkin ottaa vasta sen jälkeen, kun valtion ja kuntien rahoitus sekä EU:n tuki on käytetty.

EU on tähän mennessä tukenut hanketta vajaalla 40 miljoonalla eurolla, joka myönnettiin suunnitteluvaiheeseen. Sen sijaan hanke jäi nuolemaan näppejään kuluneen kesän haussa, jossa haettiin tukea rakentamisvaiheeseen. EU-komissio katsoi, etteivät hankkeen suunnittelu ja lupaprosessit olleet vielä tarpeeksi pitkällä.

Yhtiön mukaan Länsiradan suunnitteluhanke on edennyt aikataulussa. Ratasuunnitelmat ovat teknisin osin valmiit. Seuraavaksi ne viedään ratalain mukaiseen hallinnolliseen kuulemisvaiheeseen ja siitä edelleen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin käsittelyyn.

Toimitusjohtaja Ottavaisen mukaan Länsirata-yhtiö aikoo hakea EU-tukea hankkeen rakentamiseen ja suunnitteluun myös tulevina vuosina.

Koko hankkeen kustannusarvio on noin kolme miljardia euroa, ja se sisältää myös seuraavan vaiheen eli Lohja-Salo-oikoradan sekä välin Hajala-Nunna kaksoisraiteen rakentamisen.

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 15.12 ja uudestaan klo 15.42 Lulu Ranteen kommentein.