Hän muistuttaa, että sen tavoitteet ovat hyvät: ihmiset saavat laadukkaat palvelut, ehkäistään työvoimapulaa ja kavennetaan terveyseroja.

– Tämä on myös tuhannen taalan paikka ylipäätään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistua. Mutta talouden reunaehdot ovat kovat. Ja mikä hankaloittaa oikeastaan rahaakin enemmän, on työntekijäpula.

Hän hoitaa aluevaltuuston puheenjohtajana sote-uudistusta, josta 15 vuoden yrittämisen jälkeen saatiin perustuslakivaliokunnan hyväksymä esitys Sanna Marinin (sd.) hallituskaudella. Kaikki edelliset hankkeet olivat kaatuneet perustuslakiin.

Tuliko taloustilanne yllätyksenä? Kyllä ja ei, Ojala-Niemelä vastaa. Oli tiedossa, että Suomessa oli laitettu Pohjoismaista kaikkein vähiten rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunnat olivat vuosien saatossa alibudjetoineet sote-menojaan.

Erikoissairaanhoidossa sairaanhoitopiirit lähettivät laskunsa kunnille, joilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin maksaa. Tähän kulurakenteeseen ei voinut vaikuttaa.

Vasta hyvinvointialueuudistus teki tilanteen näkyväksi. Julkisessa keskustelussa vastuu on sälytetty edelliselle hallitukselle. Ojala-Niemelää tämä häiritsee.

– Politiikkaa tehdään aina ajassa. Vastuu hyvinvointialueiden rahoituksesta on nyt Orpon hallituksella.

PITÄISI satsata, eikä leikata, Ojala-Niemelä sanoo. Hänen mielestään hyvinvointialueiden alijäämän kattamisvelvollisuutta pitäisi pidentää nykyisestä kolmesta vuodesta. Tämän sijaan sosiaali- ja terveysministeri on väläytellyt lisäsäästöjä ja hyvinvointialueiden yhdistämisiä.

– Minusta tämä on aika raakaa puhetta tähän hetkeen. Hyvinvointialueet ovat vasta rakenteilla. Alueilla tehdään töitä sen eteen, että rahat saataisiin riittämään ja palveluverkko pysymään niin, etteivät lähipalvelut karkaa ihmisiltä liian kauas.

Koko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee mielestäni vikaan siinä, että omistajuuden asiaan on ottanut valtiovarainministeriö, Ojala-Niemelä kritisoi. Eurohan on hyvä konsultti, hän hymähtää.

– Itse olisin toivonut sisällöllisiä esityksiä sosiaali- ja terveysministeriöltä, esimerkiksi hyviä valtakunnallisia käytänteitä, ohjeita siihen, miten tätä sotea pitäisi rakentaa. Nyt tätä ohjataan puhtaasti rahalla.

Samaan aikaan julkisten palvelujen leikkausten kanssa Petteri Orpon (kok.) hallitus on ohjannut satoja miljoonia euroja yksityisten sote-palvelujen Kela-korvauksiin. Selitykseksi on tarjottu hoitojonojen purkua. Ojala-Niemelä arvostelee ratkaisua.

– Se on eriarvoistava ratkaisu. Lapissa ei ole siinä määrin yksityisiä palveluja tarjolla kuin etelässä.

– Toinen asia on se, etteivät ne korvaukset kuluttajan taskussa näy. Ne menivät suoraan terveysjättien taskuihin. Nehän nostivat toimistokulujaan. Ne olivat ennen kahdeksan euroa, nyt kolme kymppiä. Sinne se katosi, byrokratian rattaisiin. Se oli ihan väärä suunta.

LAPIN hyvinvointialueen sopeutusohjelmassa leikataan miljardin vuosibudjetista noin 10 prosenttia.

Voisiko lisää säästettävää vielä löytyä? Ojala-Niemelä ei pidä ajatusta realistisena.

– Minusta tässä tulee pää vetävän käteen. Toivoisin, että ministeriössäkin herättäisiin tähän.

Yt-neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Ne käynnistettiin myös siksi, että uuden palvelustrategian myötä työnkuvat muuttuvat.

– Huojentaisin työntekijöiden mieliä siinä, että suorittavalta portaalta ei ole tarkoitus irtisanoa. Se olisi erittäin huono signaali, kun maassa on työvoimapula sosiaali- ja terveysalalla.

– Mutta meillä on valmius katsoa organisaatiorakennetta, hallintoa, syntyikö sitä liikaa.

Ojala-Niemelä muistaa, kuinka perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) hyvinvointialueen rakennusvaiheen alussa sanoi, että matala organisaatio on aina parempi kuin korkea.

– Siinä tieto liikkuu alhaalta ylös ja ylhäältä alas. Kun portaita alkaa olla seitsemän tai kahdeksan, tieto jumittuu. Kieltämättä uskon, että siellä on tehostamisen mahdollisuuksia.

OJALA-NIEMELÄ on sitä mieltä, että Lapin erityisolosuhteita ei ole nykyisissä säästövaatimuksissa huomioitu.

– Meillä on pitkät etäisyydet, emmekä voi lähteä samoihin supistamisiin, joita muualla on tehty.

Toiseksi valuviaksi hän mainitsee pelastustoimen. Lapissa pelastustoimen menot on laskettu vakinaisen asukaskunnan ja palvelutarpeen mukaan.

– Tänäkin talvena meillä on ollut 1,6 miljoonaa matkustajaa, ja kaikkea sattuu ja tapahtuu.

Matkailusesonkiin liittyvät tehtävät ovat palolaitoksella lisääntyneet niin, että vuosi sitten joulukuussa kasvua oli 15 prosenttia ja nyt mennään jo reilusti yli 20 prosentin, Ojala-Niemelä muistuttaa.

– Tätä ei ole millään lailla rahoituksessa huomioitu. Matkailun vaikutus tehtävien hoitoon pitäisi korvata erikseen.

Digipalveluista puhutaan paljon, ja monin paikoin ne sopivatkin pitkien etäisyyksien Lappiin hyvin.

– Se on totta, että joillakin aloilla niistä on lääkäripuolella hyviä kokemuksia. Digipalvelut voivat kuitenkin vain täydentää lähipalveluja, eivät korvata täysin. Pitää olla pisteitä, joissa pääsee fyysisesti käymään.

LAPIN aluevaltuustossa keskustelu säästötoimista on nostattanut tunteita. Hallituspuolueiden ratkaisuehdotuksissa erityisesti perussuomalaiset näyttää jättäytyneen kahden kortin varaan: ryhmärahaan ja kokouspalkkioihin.

Viimeisimmässä istunnossa kansanedustaja, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Sara Seppänen (ps.) teki poikkeuksen ja sortui ryhmärahaa paheksuvassa puheenvuorossaan puolustamaan samaan aikaan itsekin nauttimiaan kokouspalkkioita. Salissa kuultiin välihuutoja populismista.

Ojala-Niemelä toivoisi keskusteluun suhteellisuudentajua.

– Ryhmärahojen osuus on Lapin hyvinvointialueella 300 000 euroa. Sillä ei herrain huonetta tässä tilanteessa rakenneta. Vaikka ryhmärahat ja kokouspalkkiot leikattaisiin kokonaan pois, asiat eivät sillä korjaannu.

SUOMEN pinta-alaltaan suurimmalla hyvinvointialueella on kaksi keskussairaalaa. Aluevaltuuston ensimmäinen konkreettinen leikkauspäätös koski synnytystoiminnan lakkauttamista Meri-Lapin keskussairaalassa. Päätös on repinyt lappilaisia.

Ojala-Niemelä muistuttaa, että synnytysten keskittämiseen Rovaniemelle on muitakin kuin taloudellisia perusteita.

Molemmissa sairaaloissa on alle tuhat synnytystä vuodessa, ja ne toimivat poikkeusluvilla. Lupia myönsivät demariministerit ja keskustan Annika Saarikko. Nyt sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on ilmoittanut, ettei lupia enää myönnetä.

Maantieteellisiä etäisyyksiä ajatellen Rovaniemen sijainti on parempi, mutta ratkaisulla on myös lääketieteelliset perusteensa.

– Lääkärikunta pitää 500 vuosittaisen synnytyksen rajaa vuodessa turvallisena. Silloin rutiini säilyy, ja joka työvuorossa on tekemistä. Tilanne Kemissä on ajautunut siihen, että lapsia syntyy vain joka kolmannessa vuorossa. Tilastojen perusteella ei näytä siltä, että tähän olisi positiivista käännettä luvassa.

Ojala-Niemelä korostaa, että siirtymä yhden synnytyssairaalan malliin tullaan tekemään turvallisesti. Näillä näkymin synnytyksiä Meri-Lapissa jatketaan vuoden 2025 loppuun asti.

LAPIN hyvinvointialueella säästöjen kohdentamisesta on tehty aihiopäätökset, ja ensimmäinen säästöohjelma on lähetetty valtiovarainministeriöön. Leikkauksia on tehtävä huhtikuun loppuun mennessä 47 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriöllä on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä esitys tai vaatia täydennystä. Jos esitys hylätään, Lapin hyvinvointialue ei saa lainanottovaltuutta, jonka se kipeästi tarvitsee.

Lainantarve liittyy hyvinvointialueen kiinteistöihin. Suurin ongelma on elinkaarensa päähän tullut Rovaniemen paloasema, jossa on sisäilmaongelma. Lisäksi ikääntyneille ja vammaisille tarvitaan tehostetun palveluasumisen paikkoja.

– Lainaa on ollut nihkeästi otettavissa tämän uudistuksen aikana. Nyt kiristetään sillä, että kun saadaan talous tasapainoon, toisella kädellä annetaan se 77 miljoonaa euroa, Ojala-Niemelä kertoo.

Hän on huolissaan siitä, että säästötoimia on tehtävä, vaikka arviot niiden vaikutuksista puuttuvat.

– Kaiholla muistelen SDP:n silloisen pääministerin Sanna Marinin lupausta, että SDP ei tule leikkaamaan sosiaali- ja terveyspalveluista, jos SDP on hallituksessa.