Tuore päätös Länsi-Pohjan Mehiläisen sopimuksen irtisanomisesta ja Kemin erikoissairaanhoidon palvelujen alasajosta tehtiin puutteellisten kustannusarvioiden pohjalta.

Päätösvalmistelussa esitetyissä laskelmissa ei huomioitu muun muassa potilaskuljetusten ja ensihoidon kustannuksia, vaikka päätösten seurauksena niiden kulut tulevat väistämättä kasvamaan.

MONET aluevaltuutetut ja Lapin hyvinvointialueen henkilöstön edustajat ovat kritisoineet epärealistiseksi myös säästöpäätösten perusteluja, joiden mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalan erikoissairaanhoidon siirto Rovaniemelle ei edellyttäisi Lapin keskussairaalalta juuri lisäinvestointeja.

Länsi-Pohjan Mehiläisessä oli viime vuonna 87 000 erikoissairaanhoidon käyntiä.

Odotettavissa on, että Rovaniemelle on tehtävä myös tilainvestointeja. Esimerkiksi Lapin keskussairaalan vuodeosastot tiedetään jo nykyisellään ruuhkaisiksi.

LISÄKSI laskelmat jättävät arvailujen varaan, miten suuri osa Kemin potilasvirrasta käyttäisi valinnanvapauttaan ja hakeutuisi jatkossa hoitoon Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

NHG arvioi luvuksi 30 prosenttia, mutta Mehiläisen kyselyssä prosenttilukema oli peräti 90.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue laskutti Lapin hyvinvointialuetta erikoissairaanhoidon palveluista viime vuonna 44,5 miljoonaa euroa, vaikka palvelut Kemissä olivat vielä nykyisellä tasolla.

Sairaalapäätöksen myötä ulkohyvinvointialuelaskutuksen voi odottaa kasvavan entisestään, mikä syö pohjan säästöiltä Lapissa.

EPÄSELVIEN sotesäästöjen seurauksena Lapissa on noussut myrsky, jossa muun muassa hyvinvointialueen virkajohdosta on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Viivi Järvelä (sd.) puolestaan on saanut nimettömän tappouhkauksen.

Hän äänesti Mehiläis-sopimuksen purkamisen puolesta sen sijaan, että olisi kannattanut sopimuksen neuvottelemista uudestaan.

JÄRVELÄ perustelee kantaansa sillä, että Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtäminen Mehiläiseltä Lapin hyvinvointialueen omaksi toiminnaksi on taloudellisesti järkevää.

– En pidä realistisena sitä, että Mehiläis-sopimusta olisi saatu neuvoteltua säästötasolle. Sellainen ajattelu ei istu kokonaisulkoistussopimukseen, joka Mehiläisen kanssa on tehty. Ainakin tähän saakka kustannussäästöt ovat menneet palvelun tuottajan eduksi, eivät tilaajalle, eli Lapin hyvinvointialueelle. Sopimusneuvotteluissa säästöjä olisi todennäköisesti pitänyt hakea palveluja karsimalla.

– Lisäksi näen, että saamme varmemmin säilytettyä palveluita Lapin hyvinvointialueella, mikäli otamme Länsi-Pohjan sairaalan omaksi toiminnaksi. Silloin voimme ketterämmin kehittää yksi sairaala, kaksi toimipistettä -mallia, joka meillä demareilla on ollut linjana.

– Erikoissairaanhoidon palveluita voitaisiin toteuttaa vaikka siten, että niitä tarjottaisiin Meri-Lapissa edes osan viikosta, Järvelä toteaa ja muistuttaa, että tarkemmat päätökset Kemin keskussairaalan palveluista tehdään vasta ensi vuoden puolella.

Järvelä korostaa myös, että Mehiläisen sopimuksen irtisanominen on sanasta sanaan arviointiryhmältä tullut toimenpide-ehdotus, joka hyvinvointialueella on velvollisuus käsitellä ja lain mukaan hyväksyäkin.

JOKA tapauksessa Järvelä yhtyy säästölaskelmien epämääräisyyttä koskevaan kritiikkiin.

– Meillä on yhteinen huoli Lapin aluevaltuutettujen kesken, tuovatko nämä toimet säästöjä vai lisäävätkö ne kustannuksia.

– NHG:n raportista puuttuu oleellisia kustannuseriä, jotka lisääntyvät näiden muutosten myötä, eikä niitä voida välttää. Esimerkiksi ensihoitoon on välttämätöntä hankkia lisää kapasiteettia, jos palveluita siirretään raskaasti pois Meri-Lapista.

ASIAKKAIDEN liikkuminen Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan välillä on säästöjä ajatellen merkittävä epävarmuustekijä, josta on jo ehditty saada esimakua.

Kun synnytykset lakkautettiin Kemistä vuoden 2024 lopussa, puolet kemiläisistä päätti lähteä OYS:iin, vaikka Rovaniemi tarjosi synnytykset ilmaiseksi. Järvelä arvelee, että näin tulee käymään myös erikoissairaanhoidon palveluissa.

Vaikka Lapissa on lyhyemmät potilasjonot kuin Oulussa, potilaat saattavat valita mieluummin yliopistollisen sairaalan kuin keskussairaalan. Myös ajomatka Ouluun on nopeampi ja turvallisempi kuin Rovaniemelle.

Järvelä arvelee, että merilappilaisten valintoihin vaikuttavat myös vallitsevat asenteet.

– Täällä Kemin suunnalla kuntalaisten ärsytys ja tietynlainen vihakin Laphaa kohtaan on tällä hetkellä niin suurta, että se saattaa ohjailla ihmisten käyttäytymistä. Säästöt voivat keikahtaa kumpaan suuntaan tahansa.

LAPISSA kannetaan nyt laajasti huolta asukkaiden potilasturvallisuudesta. Useat terveydenhuollon ammattilaiset ovat arvioineet, että säästösuunnitelmien mukainen palvelujen keskittäminen kasvattaa hoitoriskejä.

55 000 asukkaan Meri-Lapissa oman haasteensa tuo alueen raskas teollisuus.

– Meillä on tehtaita ja satamia, laitoksia, joissa on suuronnettomuusriski. Se vaatii kyvyn vastata nopeasti onnettomuuden sattuessa.

– Kemistä on tulossa ainoa teollisuuskeskittymä Suomessa, jossa erikoissairaanhoito on 100 kilometrin päässä. Yleensä, jos on näin paljon raskasta teollisuutta, erikoisasairaanhoito on lähempänä.

– Olemme todella huolissamme siitä, mitä tämä tarkoittaa alueemme elinvoimalle ja sille, haluavatko suuren riskin toimijat jatkossa sijoittua tänne.

KEMISSÄ pelätään myös sote-alan työpaikkojen puolesta.

Lapin hyvinvointialue on vastikään ilmoittanut 365 työntekijän irtisanomisesta.

– Paljonko meille tulee terveydenhuoltoalan irtisanottavia, miten käy työpaikoille ja koulutuspaikoille, Järvelä pohtii.

– Länskä on ollut tosi tykätty opetussairaala. Meillä on täällä myös sairaanhoitajakoulutusta Lapin ammattikorkeakoulussa.

JÄRVELÄ toivoo, että Petteri Orpon (kok.) hallitus kantaa vastuun kriisistä, johon se on hyvinvointialueet ajanut.

– Tämä on järkyttävä tilanne, että me joudumme ajamaan laajasti palveluita alas ympäri maata.

– Meillä Lapissa tilanne on hyvin haastava. On hyvin vaikea saada kasaan niitä säästöjä, joita arviointiryhmä olettaa tästä tulevan.

– Toivoisin, että hallitus vetäisi käsijarrusta ja miettisi, olisiko sittenkin pitänyt laittaa hyvinvointialueille se 650 miljoonaa euroa, joka meni yksityisten Kela-korvauksiin.

– Vasta myöhemmin nähdään, millaiset seuraukset tällä tulee olemaan. Tilanne on pelottava.