Hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa kertoo STT:lle, että yt-neuvotteluiden piirissä on noin 8  000 työntekijää. Vähennysuhan alla on noin 600-700 henkilötyövuotta.

Hyvinvointialueen mukaan lomautukset tai irtisanomiset ovat mahdollisia, mutta tarkkaa työntekijöiden karsimismäärää ei tiedetä vielä. Henkilöstön nopea eläköitymistahti vähentää irtisanomisten tarvetta.

Peisa ei osaa vielä sanoa, kuinka säästöt näkyvät tavallisille kansalaisille, jotka käyttävät hyvinvointialueen palveluita.

Peisan mukaan hoidon saatavuus on Lapin hyvinvointialueella tällä hetkellä hyvä verrattuna maan keskiarvoon.

LAPIN ALUE etsii 20 miljoonan euron lisäsäästöjä jo tavoitteeksi asetetun 20 miljoonan lisäksi.

-  On selvää, että tämä koskettaa kaikkia hallinnonaloja, koska säästötavoite on niin kova, neljä prosenttia meidän kokonaisbudjetista, Peisa sanoo.

Peisan mukaan jo alkuperäiseen 20 miljoonan tavoitteeseen pääseminen on ollut vaikeaa.

-  Säästösuunnitelmien toimivuus on ollut aikamoinen pettymys. Tässä tarvitaan varmasti palvelurakenteen muutoksia, että tavoitteeseen päästään edes osittain.

Säästöjen taustalla on valtion asettaman arviointiryhmän toimenpide-esitys, jonka mukaan Lapin hyvinvointialue ei saa tehdä ensi vuonna lainkaan alijäämää. Peisan mukaan säästöjä vaikeuttavat Lapin pitkät etäisyydet kuntakeskusten välillä. Tämän vuoksi palveluja ei ole pystytty karsimaan samoin kuin maassa keskimäärin.

Eikö valtio huomioi Lapin pitkiä välimatkoja riittävästi?

-  Jos kysyt lappilaisilta ihmisiltä, niin varmasti vastaus on se, että ei ole huomioitu, Peisa sanoo.

Oma ongelmansa on Peisan mukaan ollut se, että siirtymätasausjärjestelmä vie Lapin hyvinvointialueelta vuosittain 50 miljoonaa euroa. Kun toiminnot siirrettiin kunnilta hyvinvointialueille toissa vuoden alussa,

Peisan mukaan Lapin sosiaali- ja terveyskulut ilmoitettiin alakanttiin. Tämä puolestaan leikkasi hyvinvointialueen laskennallista valtionapua.

Teksti: STT / Heli Laakkonen