Onneksi meillä köyhätkään lapset eivät joudu asumaan yksin – vielä. Jokainen köyhä lapsi joutuu kuitenkin elättämään perhettään. Tämä siksi, että lapsilisät pienentävät määrällään perustoimeentulotukea ja jopa estävät harkinnanvaraisen tuen saannin.

Tämä on käsittämätöntä, koska hyvin toimeentulevilla perheillä lapsilisät eivät vaikuta mitään. Ne ovat verottomia tulonlisiä, jotka voi vaikka säästää lapsen tilille myöhempää mopoautoa tai asunnon ostoa varten. Minun on erittäin vaikea sulattaa tätä. Jos meillä on lapsilisäjärjestelmä, on sen oltava tasavertainen perheille siltä osin, että se helpottaa perheen taloustilannetta myös köyhissä perheissä.

Lapsiperheköyhyys johtuu yksinkertaisesti liian pienistä tuloista. Nykyisin yhä useammalla vanhemmalla on niin pienet tulot, että perhe pysyy köyhyysrajan alla. (n.1180€/kk), vaikka vanhempi kävisi työssä. Pienituloisuus johtuu sirpaleisesta työmarkkina-asemasta, pätkä ja osa-aikaisesta työstä sekä liian pienestä palkasta. Muita syitä oivat vanhemman työkyvyttömyys, vakava sairaus tai työttömyys.

On hyvä palauttaa mieliin myös se, että Pääministeri Sipilä sanoi, että lapsiperheiden ja opiskelijoiden leikkaukset on tehty oikeudenmukaisesti (A-studio 30.12.2016). Sipilän mukaan on tasa-arvoista, että leikkaukset toteutetaan indeksileikkauksina ja kaikilta saman suuruisina.  Minusta tästä on tasa-arvo kaukana. Indeksileikkaukset koskettavat eniten köyhiä. Köyhyysrajan alla elää liki 700 000 ihmistä, heistä 440 000 elää alle alimman mahdollisen minimirajan (800€/kk). Mm. kaikki takuueläkkeellä olevat elävät tämän rajalla alla.

Kun köyhiltä lapsiperheiltä leikataan, on oikeudenmukaisuudesta puhuminen suorastaan irvokasta. Ikävintä asiassa on se, että köyhyys näyttää periytyvän. Hallitus siis sysää kirkkain silmin 132 000 köyhää lasta köyhyysjatkumoon.