Pam selvitti alkuvuodesta 2017 jäsenistönsä kokemuksia kauppojen aukioloaikojen vapautumisen vaikutuksista perhe-elämään. 25–45-vuotiaille suunnattuun kyselyyn vastasi noin 2 300 kaupan alan myyjää ja varastotyöntekijää. Kysely on osa Kllokoqi-Bublakun tutkimusaineistoa.

Vastaajista viidennes turvautui työvuorojensa takia kunnalliseen vuorohoitoon. Heistä vajaa puolet koki, että hoidon saatavuudessa ja laadussa oli ongelmia.

– Vastaajien mukaan osa kunnista ei pysty tarjoamaan vuorohoitoa öisin ja viikonloppuisin, vaikka sitä tarvittaisiin, Kllokoqi-Bublaku kertoo.

– Palvelualoilla on yleistä, että tieto työvuoroista tulee hyvin lyhyellä varoitusajalla, jopa edellisenä päivänä, Kllokoqi-Bublaku kuvailee.

Vuorohoidossa 15 000 lasta

Vuonna 2016 vuorohoitoa sai Suomessa noin 15 000 lasta, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuntakysely. Vuorohoidossa oli noin seitsemän prosenttia kaikista kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen osallistuvista lapsista.

THL seuraa kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrää kuntakyselyillä kolmen vuoden välein. Vuosina 2013–2016 vuorohoidossa olevien määrä kasvoi noin 700 lapsella. Vuorohoidon tarpeen arvioidaan lisääntyvän edelleen.

Saatavuutta voisi parantaa esimerkiksi kuntien välisellä yhteistyöllä, Kllokoqi-Bublaku sanoo. Myös työnantajaliitto EK perää päivähoitoon laajempia aukioloaikoja ja joustoa yli kuntarajojen.

– Sekin on kannustinloukku, jos päivähoitopalveluita ei ole tarjolla epäsäännöllistä työaikaa tekeville, muistuttaa EK:n johtaja Ilkka Oksala.

EK julkaisi viime vuonna oman perhevapaamallinsa, jota varten se kartoitti isoimpien kaupunkien vuorohoitotilannetta.

– Hoitomahdollisuuksia tulisi lisätä erityisesti isoissa kaupungeissa, joissa sijaitsevat isot kauppakeskittymät ja sairaalat, Oksala luonnostelee.

Kunnat eivät halua lisävelvoitteita

Vuorohoidon järjestämistä ohjaa varhaiskasvatuslaki, joka jättää kunnille paljon päätösvaltaa hoidon toteuttamisessa. Vuorohoidon tarpeeseen pitää kuitenkin pystyä vastaamaan. Ilta- ja yöaikaan tapahtuva hoito maksaa kunnalle noin kaksinkertaisesti päivähoitoon verrattuna, sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Kunnilla on jo nyt mahdollisuus ostaa palvelu tarvittaessa myös naapurikunnasta. Malli yhteistyöhön on siis olemassa.

– Kuntien näkökulmasta parhaat ratkaisut löydetään alueellisesti, tähän ei tarvita tiukempaa ohjeistusta. Kunnilla on lähtökohtaisesti velvoite järjestää palveluita omille asukkailleen. Jos tätä muutetaan, tarvitaan muutoksia myös rahoitukseen, Lahtinen arvioi.

Opetusministeriö valmistelee varhaiskasvatuslakiin täydennyspakettia, jonka on määrä lähteä lausunnoille lähipäivinä. Kantaa otettaneen myös vuorohoidon järjestämiseen.

STT–MARI AREVA