Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

18.3.2025 15:44 ・ Päivitetty: 18.3.2025 15:44

Lapsirauharikoksen huomioiminen laissa saattaa edetä jo tällä hallituskaudella – ministeri Meri ryhtynyt toimiin

LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Oikeusministeri Leena Meri (ps.).

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on linjannut suhtautuvansa myönteisesti siihen, että Suomessa säädettäisiin lapsirauharikos lakiin.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Asia nousi esiin hiljattain sosiaali- ja terveysministeriön teettäessä selvityksen siitä, kuinka yhteiskunta voisi paremmin tukea lapsia vaativissa erotilanteissa ja huoltajuusriidoissa.

– Ilman muuta lapsen näkökulmaa ja oikeuksia pitäisi vahvistaa sekä tunnistaa lasten herkkä, haavoittuva asema paremmin lainsäädännössä. Kannatan tätä ehdotusta. Väkivallalla on erittäin vakavat ja vaaralliset vaikutukset lapsen kasvulle ja kehitykselle. Kotona tapahtuva väkivalta on suuri haavoittava riskitekijä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tähän on ehdottomasti tartuttava, Grahn-Laasonen lausui selvityksen julkistuksen yhteydessä huomauttaen samalla asian kuuluvan oikeusministerin päätösvaltaan.

Myös vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran tekemä lakialoite lapsirauharikoksesta on aiemmin saanut taakseen yli sadan kansanedustajan allekirjoitukset. Käytännössä laki tunnistaisi lapsen uhriksi tilanteissa, joissa hän joutuu näkemään kotiväkivaltaa.

OIKEUSMINISTERI Leena Meri (ps.) kertoo nyt Demokraatille, että hänen suhtautumisensa on myönteinen lapsirauharikoksen huomioimiseen laissa. Kyseeseen voisivat tulla erillisen rikoksen säätäminen lakiin tai asian huomioiminen rikoksen koventamisperusteena.

Mikä lapsirauharikos käytännössä tarkoittaisi?

– Tiettyjä rikoksia, vaikka pahoinpitely tehdään lasten läsnäollessa. Silloin lapsen turvallinen elämä järkkyy ja se vaurioittaa psyykkisesti. Jokainen ymmärtää, jos näkee jatkuvaa pahoinpitelyä, siinä on hyvin avuton ja varmaan monella tavoin ahdistunut, kun aikuisilla on konfliktit päällä, Meri kuvaa.

Lisää aiheesta

Meri on selvittänyt asiaa oikeusministeriön virkamiesten kanssa. Ministerin saama vastaus on se, että lapsen läsnäollessa tehty rikos voidaan jo nyt ottaa tällä hetkellä huomioon rangaistusta ankaroittavana tekijänä.

– Tästä on joitakin Korkeimman oikeuden linjauksia.

– Minulla ei ole tietoa, kuinka paljon sitä käytetään.

Ministeri on kuitenkin myönteinen sille, että lapsia turvataan tavalla tai toisella lisää. Käytännössä asian hoitamiseen olisi hänen mukaansa kaksi vaihtoehtoa.

– Minusta pitää tarkistaa, olisiko kyseessä erillisrikos vai koventamisperuste. Koventamisperuste on siitä helppo, että se sopii monenlaisiin rikoksiin.

Olipa kyseessä kumman vain ratkaisuvaihtoehdon pohtiminen, Meri painottaa haluavansa puuttua asiaan.

MEREN mukaan oikeusministeriössä on tällä hetkellä menossa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumisen direktiivin täytäntöönpano ja laista etsitään siihen liittyviä aukkokohtia. Hän on pyytänyt ”osastoa ja virkamiehiä tarkastelemaan” tässä yhteydessä myös lapsirauhaan liittyvää asiaa.

– Olen pyytänyt, että he katsovat sitä, olisiko jompikumpi hyvä, erillisrikos vai koventamisperuste.

Ennakoitko, että tällä hallituskaudella tästä tulee jo lakiesitys?

– …Olen toivonut, että tätä tarkastellaan, niin se voi olla hyvinkin mahdollista, että tulee.

SOFIA Virran lakialoitteessa tarkoituksena on säätää erillinen rikosnimike, lapsirauharikos, tilanteisiin, joissa tekijälle tai uhrille läheinen lapsi altistuu rikokselle eli näkee, kuulee tai on läsnä rikoksen tapahtuessa.

Meri sanoo kyseenalaistavansa lakialoitteessa sen, että siinä puhutaan vain lapsen läheisestä.

– Mietin sitä, että jos se olisi koventamisperuste ja se koventaisi rangaistusta, jos rikos tehdään lapsen läsnäollessa, niin miksei se voisi olla muukin kuin läheinen.

– Jos me tämä saadaan voimaan tällä kaudella, lähden siitä, että minun mielestäni se voisi olla kaikkiin kohdistuva. Jos ajatellaan koventamisperustetta, se että teko jatkuu monta kertaa, koventaa entisestään rangaistusta.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU