Työeläkkeiden rahoitus näyttäytyy Akavan mukaan tuoreiden laskelmien valossa lähivuosikymmeninä varsin vakaana. Matalat sijoitustuottojen oletuksetkaan eivät luo merkittävää työeläkevakuutusmaksun nousupainetta lähitulevaisuudessa.

Akava arvioi, että työeläkejärjestelmä sopeutuu myös pitkällä aikavälillä väestöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin kohtalaisen hyvin automaattisesti.

– Jos matala syntyvyys jää pysyväksi, tämä aiheuttaa kuitenkin voimakkaan korotuspaineen työeläkevakuutusmaksuun 2050-luvulta lähtien.

– Eläketurvakeskuksen tuoreet laskelmat vastasivat odotuksia. Syntyvyyden laskun vaikutukset tulevat näkyviin vasta vuosisadan loppupuolella, joten eläkkeiden pitkän aikavälin rahoitustasapainoa ehditään arvioida harkiten ja hyvissä ajoin, Akavan johtava asiantuntija Katri Ojala huomauttaa tiedotteessa.

Hän korostaa, että syntyvyyden lasku pitää ottaa tosissaan, ja sen syitä tulee selvittää ja analysoida tarkkaan.

– Tarvitsemme laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla vaikutetaan syntyvyyskehitykseen ja tuetaan työllisyyttä. Samoin on keskusteltava työperäisestä maahanmuutosta. Väestö- ja sukupolvipolitiikan merkitys korostuu väistämättä tulevalla hallituskaudella.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmien mukaan eläkkeiden taso laskee suhteessa työikäisten ansioihin siten, että eläkkeiden taso jää alle 50 prosenttiin keskiansioista vuoden 2030 jälkeen. Eläkkeiden ostovoima kuitenkin kasvaa.

– Eläkkeiden riittävä taso on keskeistä uskottavan eläketurvan kannalta. On tärkeää, että työurat pitenevät eliniän noustessa. Keskeisin syy eläkkeiden tason alenemiselle on elinaikakerroin, jolla hillitään eliniän noususta johtuvaa eläkemenon kasvua. Työurien pidentäminen vaatii puolestaan toimenpiteitä esimerkiksi työkyvyn tukemiseksi, työhyvinvointiin, osaamisen kehittämiseen ja työelämän joustojen kehittämiseksi.