Salonen viittasi puheenvuoronsa aluksi Ylen kirjoittamaan uutiseen, jossa kerrottiin Suomessa olevan arviolta yli 90 000 alle 13-vuotiasta lasta, joilla on jonkinasteisia mielenterveysongelmia.

– Tämä on todella pysäyttävä luku, Salonen totesi vakavana.

Hän huomautti, että valtaosalla nuorista asiat menevät hyvin, joten nyt tulisikin keskittyä niihin, jotka tarvitsevat kiireesti apua.

– Ministeri Saarikko, oletteko valmis näkemään nämä nuoret?

– Me olemme hallituksen johdolla käynnistämässä isoa kansallista mielenterveysstrategiaa, joka toivottavasti toimii hallituspohjasta riippumatta, ministeri vastasi.

Salonen jatkoi toteamalla, että kyse on edelleen 90 000 nuoresta ja nyt tarvitaan konkreettisia ratkaisuja.

– Siksi SDP on tehnyt oman toimenpideohjelman lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseksi.

Kansanedustajan mielestä ministeri ei täysin vastannut hänelle esitettyyn kysymykseen. Salonen muistutti ministeriä tämän viime kesänä esittämistä kommenteista, joissa Saarikko oli painottanut mielenterveyslain uudistusta.

–  Ministeri Saarikko, milloin te tuotte mielenterveyslain uudistuksen eduskunnan käsiteltäväksi?

Vastausvuorollaan Saarikko yhtyi samaan näkemykseen siitä, että lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisten vastuulla. Tilanteen ei pitäisi koskaan ajautua siihen pisteeseen, jossa apua haetaan vasta sitten, kun tarvitaan vaativaa psykiatrista hoitoa.

– Mielenterveyslainsäädäntö ei ole tulossa eduskuntaan tällä kaudella, koska se ei valmistunut niin hyväksi kokonaisuudeksi, että olisin voinut tuoda sen varmoin mielin siitä, että se olisi parantanut kaikkien asemaa.

Anneli Kiljunen (sd.) muistutti lasten reagoivan vanhempiensa elämäntilanteeseen, työttömyyteen ja toimeentulon epävarmuuteen. Kansanedustaja kuitenkin korosti lasten kuormittavuutta lisäävän myös liian suuret varhaiskasvatusryhmät sekä vaihtuvat hoitajat.

– Alakoulussa vaaditaan taitoja, joita kaikilla ei ole ja tämä ahdistaa yhä useampaa lasta, koska he eivät koe pärjäävänsä koulumaailmassa.

Vaikka Kiljusen mielestä syyt ovat moninaiset, on kuitenkin asioita, joihin päättäjät voivat vaikuttaa.

– Kysynkin ministeri Grahn-Laasoselta, emmekö voisi yhdessä päättää sen, että pienennämme päiväkotiryhmiä ja sitä kautta helpotamme lasten päivittäistä arkea.

Opetusministeri Grahn-Laasonen (kok.) piti kyselytunnin aihetta tärkeänä ja totesi myös, ettei ongelmaan löydy yhtä suoranaista ratkaisua. Hän muistutti Suomessa olevan tarjolla paljon ammattimaista apua ja kynnyksen hakea sitä madaltuneen.

– Hallitus on varannut ensi vuoden budjettiin 10 miljoonan euron lisärahoituksen ryhmäkokojen pienentämiseen niissä päiväkodeissa, jotka toimivat haastavimmilla alueilla.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tokaisi, ettei tunti psykologin luona viikossa riitä, jos kaikki muut tunnit elämästä ovat täynnä ahdistusta.

– Mielenterveysongelmien kanssa kamppailevia nuoria ei saa jättää yksin ongelmiensa kanssa. Avun pitää olla lähellä ja helposti saavutettavissa.

Rinne nosti esiin myös SDP:n lokakuussa julkaiseman toimenpideohjelman lasten ja nuorten mielenterveysongelmien parantamiseksi. Ohjelmassa esitetään, että terveydenhuollon yhteydessä toimisi matalan kynnyksen palveluita esimerkiksi netissä ja mobiilina.

– Ministeri Saarikko, mitä mieltä olette näistä esityksistä ja oletteko tutustuneet SDP:n toimenpideohjelmaan?

Saarikko totesi olevansa iloinen siitä, että SDP on Sipilän hallituksen linjoilla tässä asiassa. Kaiken ytimessä pitäisi ministerin mielestä olla vanhemmuuden tuki, joka parhaimmillaan tukee myös lasta.

– Kaikki nuo mainitsemanne toimenpiteet ovat erinomaisia ja kannatan niistä jokaista. Ilokseni voin myös todeta, että juuri tuonsuuntaista työtä Suomessa tällä hetkellä tehdään.

Krista Kiuru (sd.) pitää puhetta tärkeämpänä itse toimintaa.

– Hyvänen aika. Joka viides lapsi tai nuori, pahimmillaan joka neljäs lapsi tai nuori, kärsii mielenterveysongelmista.

– Ei siihen riitä selitykseksi, että tässä me yritämme palveluverkkoa sote-uudistuksella parantaa!

Mielenterveyslaki kaatui Kiurun sanojen mukaan ministeriössä sen takia, että valmistelu petti. Hän myös muistutti, miten iso taloudellinen menetys on se, jos ongelmien kanssa painiskelevat lapset jäävät oman ongelmansa nojaan.

–Vielä kerran vetoan ministeriin, olisiko vielä jotain tehtävissä.

Saarikko myönsi Kiurun toteamuksen lain kaatumisesta pitävän paikkansa.

– Olisi aina helpompi vastata, että Suomi muuttuisi muuttamalla tätä ja tätä pykälää, mutta valitettavasti näin ei ole.