– Alkuperäisessä luonnoksessa todettiin, että työllisyysvaikutus oli lähes nolla. Se käy ilmi hallituksen omista selvityksistä, jotka se tilasi kahdelta riippumattomalta tutkijalta. Uudessa versiossa todetaan, että nettotyöllisyysreaktio lienee pieni.

Lindtman huomautti, että kaunistelu on tehty osastolla, josta on vastannut virkamies, jolla on vahva tausta Suomen Yrittäjissä ja näin ollen erittäin vahva intressi tässä asiassa.

– Miksi hallitus kaunisteli irtisanomishankkeen työllisyysvaikutuksia? Kuka antoi määräyksen muuttaa vaikutusarviointeja, hän kysyi.

– Edustaja liikkuu nyt kyllä oudolla alueella, kun kyseenalaistetaan suomalaisen virkamiehen motiiveja tehdä lain perusteluja. Tämä on erittäin vakava asia. Pyydän edustajaa miettimään hyvin tarkasti, mikä on tällaisen väitteen taustalla, pääministeri kuohahti.

Työministeri Jari Lindström (sin.) jatkoi samalla sävyllä.

– Virkamies on tehnyt virkavastuulla näitä asioita. Hallitus on ollut arvioissaan rehellinen, ja kertonut vaikutuksista. Suomen Yrittäjät on tuonut omia arvioitaan, hallitus on niitäkin kuunnellut. Kehottaisin edustaja Lindtmania tässä nyt maltillisuuteen, kun lähdetään tuollaisille vesille.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) muistutti, että Lindström painotti tammikuussa, ettei ole mitään tarvetta irtisanomissuojan heikentämiseen.

– Kehysriihessä huhtikuussa yhtäkkiä olikin tarve. Mitä tässä välissä oikein tapahtui?

Työministerin mukaan syynä oli se, ettei paikallinen sopiminen ei edistynyt, ja “piti vain keksiä jotain”.

Toisten arvostus ja kyky yhteistyöhön – jos näitä ei ole, puuttuvat kaikki päätöksenteon perusteet, kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) huomautti.

– Elämme tällaista vaihetta. Toivon, että vaihtoehtojen etsimiseen suhtaudutaan asiallisuudella. Jos tulee rakentavia esityksiä, ei tyrmätä niitä etukäteen vain siksi, että ne halutaan tyrmätä, Ihalainen vetosi.

Sipilä totesi olevansa samaa mieltä arvostuksen ja yhteistyökyvyn tärkeydestä. Hänen mukaansa valmistelu yhdessä ei riitä, vaan neuvotteluissa pitää hakea myös tulosta, mitä ei ole aina tapaahtunut.

– Olen moittinut myös työnantajia joustamattomuudesta.

Juuri kyselytunnin alla tuli tieto, että hallituksen johtotroikka tapaa tänään illansuussa palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan puheenjohtajat. Sekä Lindtman että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyivät, onko hallitus valmis aloittamaan neuvottelut puhtaalta pöydältä.

– Yli 300 000 ihmistä tuntee epävarmuutta esityksenne takia, eikä se helpota yrittäjienkään asemaa. Tehotonta ja kallista toimintaa, Rinne viittasi tuleviin oikeusjuttuihin lain tulkinnasta.

– Tänä iltana Kesärannan puhtaalla pöydällä on tarkoitus keskustella. Olen yrittänyt hyvin tarkkaavaisesti ymmärtää, mikä on tämän lain kipukohta, ja onko muita kipukohtia. Näistä asioista ruvetaan sorvaamaan sopua – toivottavasti tänä iltana, Sipilä raotti.

Vihreiden Pekka Haavisto oli huolestunut lobbarien suuresta vallasta, erityisesti Suomen Yrittäjien ja hallituksen suhdetta on epäilty liiankin läheiseksi. Hän myös ihmetteli, miksi pääministeri torjuu uudet ratkaisut, ennen kuin niistä on tullut edes esitys.

– Täytyy sanoa, että olen tavannut paljon enemmän palkansaajien kuin työnantajien edustajia, tälläkin viikolla kymmeniä. Ja yrittäjien edustajia en kertaakaan tällä viikolla, Sipilä puolustautui.

Hän keskusteli maanantaina Palvelualojen ammattiliiton PAMin johdon kanssa määräaikaisten työsuhteiden helpottamisesta, jota on väläytelty vaihtoehdoksi irtisanomissuojan heikennykselle.

– Silloin toin esille epäilyni erityisesti nuorten naisten työmarkkina-aseman heikentymiestä.

Palohälytys keskeytti kyselytunnin, kun eduskunta evakuoitiin palohälytyksen takia. Sen syynä oli savuttanut mikroaaltouunin. Täysisunto jatkuu nyt normaalisti.