-  On sellainen olo, että missä vaiheessa oikein herään, Lukkarila sanoo STT:n haastattelussa.

Tie Finlandia-voittajaksi ei Lukkarilan tapauksessa ole se kaikkein tavanomaisin. Lähes kaikki lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat ovat olleet palkinnon historian aikana isojen suomalaisten kustantamojen julkaisemia.

Skutsin on kuitenkin julkaissut Lukkarilan itse perustama Nokkahiiri-pienkustantamo.

-  Kun on oma kustantamo, kustannuspäätöksen voi saada nopeastikin, Lukkarila sanoo nauraen.

Lasten- ja nuortenkirjallisuudelle Finlandia-palkintoa on jaettu vuodesta 1997. Tänä vuonna voittajan valitsi toimittaja Maria Veitola. Palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa.

SKUTSI kertoo neljästä nuoresta, jotka lähtevät eräoppaan johdolla vaellukselle.

Nuoret jättävät älypuhelimensa autoon, ja tarkoitus on selvitä vaelluksella ilman puhelimia luonnon armoilla. Vaelluksen edetessä tapahtumat käyvät yhä mystisemmiksi ja jännittävämmiksi, mutta nuoret löytävät tukea toisistaan. Romaanina Skutsi sivuaa sekä jännitys- että kauhukirjallisuutta.

Tarinan neljästä päähenkilöstä Joel on ryhmän pelle. Vitsien ja huumorin taustalla on kuitenkin epävarmuutta ja herkkyyttä. Sabina kärsii sydänsuruista, sillä takana on ero tyttöystävästä. Maahanmuuttajataustainen Nasim taas haaveilee kirjailijan urasta.

Neljäs romaanin päähenkilöistä, Luka, on lahjakas ja älykäs nuori, joka kokee ahdistusta ja pelkoa tulevaisuudesta. Lahjakkuudestaan huolimatta Luka ei näe opiskelua mielekkäänä – miksi lukea ylioppilaskirjoituksiin, jos maailma on menossa kohti sotaa ja ilmastonmuutosta?

Lukan hahmon ahdistuksen takana on nykynuorten kokema toivottomuus, joka Lukkarilan mukaan leimaa nuorten tulevaisuuskuvaa.

-  Olin itse nuori 1980-luvulla. Silloinkin pelättiin ydinpommia, mutta aika oli toiveikkaampaa. Nykyään ilmastonmuutos ja sotien uhka varjostavat aivan eri tavalla nuorten tulevaisuutta, Lukkarila sanoo.

LUKKARILA kertoo kirjailijana olevansa huolissaan nuorten lukutaidon heikentymisestä.

Konkreettisesti Lukkarila on todistanut lukutaidon heikentymistä äidinkielen opettajan työssään. Lukkarila on huomannut, miten monet lapset ja nuoret lukevat hitaammin ja tekevät lukiessaan enemmän virheitä kuin aikaisemmin.

Jotta lukutaidon heikkeneminen saataisi taittumaan, tulisi Lukkarilan mukaan panostaa kirjastoihin sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettamiseen koulussa.

Lukkarila kritisoi myös nykyisen hallituksen aikeita nostaa kirjojen arvonlisäveroa nykyisestä 10 prosentista 14 prosenttiin ensi vuoden aikana.

-  Se on aivan tyrmistyttävä ajatus. Kirjojen alv-kannan tulisi olla nolla, jos haluamme pitää suomalaiset koulutettuna ja lukutaitoisena kansana, Lukkarila sanoo.

Vilma Malmgren/STT