Uutiset
8.4.2019 11:17 ・ Päivitetty: 8.4.2019 11:17
Lastentarhanopettajien tarina Työväenmuseo Werstaalla
Lapsen oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen opettajien palkkaus ovat puhuttaneet suomalaisia talven aikana. Lastenhoidon kriteerit ja alan palkat ovat olleet puheenaiheena Suomessa itse asiassa jo vuosikymmeniä. Aiheesta kertoo Työväenmuseo Werstaalla avattu Lastentarhanopettajien tarina -näyttely, jossa lastentarhanopettajien työtä ja siinä tapahtuneita muutoksia tarkastellaan 1800-luvun lopulta aina nykypäivän tilanteeseen saakka. Näyttely on avoinna Werstaalla 8. joulukuuta 2019 asti, ja näyttelyyn on vapaa pääsy.
Ensimmäiset lastentarhat Suomeen perustettiin 1800-luvun lopulla saksalaisten esikuvien mukaisesti. Helsingissä avattiin Sörnäisten kansanlastentarha vuonna 1888 ja neljä vuotta myöhemmin aloitettiin lastentarhanopettajien koulutus. Lastentarhatoiminta oli aluksi suunnattu vähävaraisten perheiden lapsille ja kasvatus oli tiiviisti sidoksissa kristillisyyteen ja hyväntekeväisyyteen.
Lapsia kasvatettiin 1900-luvun alun lastentarhoissa ensisijaisesti ahkeriksi työläisiksi: tytöt pesivät pyykkiä ja pojat puuhasivat puutarhatöissä. Hoitopaikat olivat vain harvojen ulottuvilla, vaikka toiminta laajeni ja kunnallisia lastentarhoja perustettiin 1920-luvulta lähtien. Lastentarhanopettajat pyrkivät lisäämään ammatillista yhteenkuuluvuutta ja tukemaan kauempana maakunnissa työskennelleitä kollegoita perustamalla Suomen Lastentarhanopettajien yhdistyksen sata vuotta sitten vuonna 1919.
Vaatimukset paremmasta palkasta alkavat
Viime sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat sekä naisten palkkatyön yleistyminen kodin ulkopuolella lisäsivät päivähoidon tarvetta 1950-luvulla. Samaan aikaan työ lastentarhoissa muuttui: kristillisyys ja työkasvatus vaihtuivat yhdessä leikkimiseen ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen. Lastentarhanopettajien työ muuttui entistä suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.
Uuden päivähoitolain myötä 1970-luvulla toiminta vakiintui ja yhdenmukaistui, lastentarhoista tuli päiväkoteja. Lastentarhanopettajat aktivoituivat ja alkoivat vaatia vaativasta työstä sen mukaista palkkaa. Alan ensimmäiset työtaistelut 1980-luvun alussa keskittyivätkin palkkoihin. Lastentarhanopettajat esimerkiksi kippasivat kottikärryittäin tyhjiä lompakoita Eduskuntatalon portaille Kukkarokulkueeksi nimetyssä mielenosoituksessa vuonna 1982.
Työtaisteluista huolimatta matala palkka on alalla edelleen keskeinen ongelma. Pitkään jatkuneita keskusteluja on käyty myös päiväkotien ryhmäkokojen kasvamisesta sekä subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta. Lastentarhanopettajien liiton tavoitteena 1980-luvulta lähtien oli päivähoito-oikeuden ulottaminen kaikkiin alle kouluikäisiin, mikä toteutui vuonna 1996.
Lastentarhanopettajien tarina -näyttelyssä eri vuosikymmenten kehitykseen sekä arkeen ja juhlaan lastentarhoissa ja päiväkodeissa voi eläytyä historiallisten valokuvien ja esineiden välityksellä. Aineistoa on Werstaan omien kokoelmien lisäksi muun muassa Lastentarhamuseosta Helsingistä, Museokeskus Vapriikista, Lelumuseo Hevosenkengästä Espoosta ja Viinikan päiväkodista Tampereelta.
Lapsillekin tekemistä
Näyttelyssä on myös lapsille paljon nähtävää ja tekemistä: voi kokeilla 1900-luvun alun työkasvatuksen pyykinpesua, pelata muistipeliä tai rakennella Fröbelin palikoilla. Näyttelystä löytyy myös kokonainen pieni leikkikaupunki taloineen, puistoineen ja hahmoineen leikittäväksi.
Näyttelyyn on vapaa pääsy. Viikonloppuisin järjestetään avoimia yleisöopastuksia. Päiväkoti- ja esiopetusryhmille pidetään maksuttomia Tarhahommia-lastenkierroksia arkisin.
Näyttely on osa Lastentarhanopettajien liiton 100-vuotisjuhlavuotta ja sen tekemistä on taloudellisesti tukenut OKKA-säätiö. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:n kanssa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.