Toistaiseksi koronatoimet on rahoitettu velkarahalla. Se on kannattanut, kun tarjolla on ollut keskuspankkien lupausten siivittämänä liki korotonta lainaa. Keskuspankkirahoitus on jatkunut EU:ssa lähes kymmenen vuotta ja näyttää, että valtioiden velat jäävät pysyvämmin korkeammalle tasolle ilman sen suurempia seurauksia.

Koronatuet pakottavat silti pohtimaan tulonjaon reiluutta. Suomessa on käynnistynyt keskustelu, pitäisikö yritysten koronatukia muuttaa vastikkeelliseen suuntaan eli lainoiksi ja pääomitukseksi. Tällaisen tuen valtio saa ennen pitkää korkoineen takaisin, jos tuki auttaa yrityksen koronan yli ja kannattavaksi.

Vastikkeellinen tuki ei kuitenkaan sovi kaikkiin tilanteisiin. Esimerkiksi Supercellin omistajat ovat pitäneet esillä sitä, kuinka suorat tuet auttoivat yrityksen käynnistämisessä tunnetuin seurauksin.

Voittoon kohdistuvina veroina yhteisö- ja osinkoveroa maksetaan vain, jos toiminta on kannattavaa. Ne ovat myös investointien kannalta hyvä veromuoto, kun niitä maksetaan vasta kun investointi on maksettu takaisin. Kuten UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska hiljan totesi Helsingin Sanomissa: ”Yrityksen voitosta maksettavan veron taso ei ole investointipäätöksessä kovin tärkeä tekijä”.

Muualla koronatuet näyttävät kääntäneen suhtautumisen yhteisöveroon. Iso-Britannia ilmoitti, että se korottaa yhteisöveroa kuudella prosenttiyksiköllä 25 prosenttiin vuonna 2023. Myös Yhdysvallat suunnittelee korotusta 28 prosenttiin, jolloin vero olisi osavaltioiden verot huomioiden keskimäärin noin 34 prosenttia eli reilusti yli Suomen 20 prosentin.

Käänteen taustalla on myös talousjärjestö OECD:ssa vuonna 2012 käynnistynyt verovälttelyn ja haitallisen verokilpailun vastainen hanke, joka on tuottanut tulosta kaikkialla. Nyt neuvotellaan globaalista minimiyhteisöverosta, joka voi lopettaa verokilpailun lähivuosina.

Muutos osoittaa, että valtiot kykenevät rakenteellisiin muutoksiin, kun niiden on pakko suunnata resursseja uudelleen. Tarvetta on, sillä nykyinen talousjärjestelmämme on ekologisesti kestämättömällä pohjalla. Se käy ilmi esimerkiksi Cambridgen yliopiston professori Partha Dasguptan vetämän paneelin tuoreesta raportista. Viimeisen 30 vuoden aikana luonnon pääoma on vähentynyt lähes 40 prosenttia.

Ekologisen rakennemuutoksen edellyttämät investoinnit tarkoittavat työtä ihmisille ja yrityksille. Samalla tarvitaan tulonsiirtoja, jotta kustannukset ja hyödyt voidaan jakaa reilusti. Varakkaimpiin kohdistuva voittojen verotus on välttämätön osa kokonaisuutta.