Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Lauri Ihalainen vaatii ryhtiä harmaan talouden torjuntaan – “Hallituksen ote ei saisi tässä tärkeässä työssä lässähtää”

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen toimet harmaan talouden torjumiseksi ovat kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan olleet verkkaisia.

Vaikka hallitus on hyväksynyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian vuosille 2016-2020 sen päättäväisyys uhkaa Ihalaisen mukaan lässähtää.

– Edellisellä hallituskaudella tehtiin merkittäviä uudistuksia ja lisättiin voimavaroja harmaan talouden torjumiseksi. Sen myötä harmaan talouden torjunta on tuonut lisätuloja ja tukenut rehellistä yritystoimintaa vilunkipelaamisen sijasta, Ihalainen sanoo ja toteaa, että esimerkiksi rakennusalalla veronumeron käyttöönotto työmailla yhdessä muiden toimien kanssa on Verohallinnon mukaan lisännyt verotuloja noin 100 miljoonaa vuositasolla.

SDP:llä on 13 kohdan ohjelma harmaan talouden, talousrikollisuuden ja kansainvälisen veronkierron torjumiseksi.

– Ohjelman toteuttamisesta syntyisi suuria taloudellisia hyötyjä, kun pimeä talous saatettaisiin verotuksen piiriin. Toimet tukisivat tervettä kilpailua ja yhteiskunnan pelisääntöjä noudattavia yrityksiä ja kansalaisia.

Ihalainen nostaa SDP:n tavoitteista esiin muutaman kohdan, joihin hallitus voisi hänen mukaansa tarttua:

1 Laajennetaan veronumeron käyttöönottoa muun muassa kuljetusalalle.

2 Tilaajavastuun lainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että veronmaksu sekä työehtojen ja muiden yhteiskuntavelvoitteiden hoitaminen varmistetaan koko alihankintaketjussa.

3 Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain yli 30 miljardia. On tärkeätä, että varmistetaan mm. hankintasopimuksia tehtäessä, että myös alihankintaketjuissa olevat yritykset noudattavat yhteiskunnan pelisääntöjä.

“Ministeri Lindström lupasi viedä asiat hallituksen keskusteluihin.”

4 Verohallinto on arvioinut, että verkkoon yhteydessä olevat sähköiset kassakoneet toisivat harmaan talouden torjunnasta vuotuisen 120-140 miljoonan euron verotuoton. Hallituksen tulisi saattaa uudistus pikaiseen valmisteluun, kuten eduskunta viime vuonna alkoholilainsäädäntöä käsitellessään edellytti. Uudistus mahdollistaisi myös kirjanpidon ja verotuksen automatisoinnin.

5 Terveyden työmarkkinoiden kannalta mm. alipalkkaus tulee sanktioida ja sopimusten noudattamisen valvontaa tehostettava.

6 Oikeus yhteisen kanteen nostamiseen myös työehtojen ja työlainsäädännön noudattamisessa on toteutettava ja EU-tason säädöksillä. Työehtojen ja lakien noudattamisessa ei saa olla kaksia pelisääntöjä.

Ihalainen kertoo kysyneensä eduskunnassa 4.9. käydyssä keskustelussa miten hallitus suhtautuu harmaata taloutta kitkeviin esityksiin.

– Ministeri Lindström lupasi viedä asiat hallituksen keskusteluihin. Jään mielenkiinnolla odottamaan tuloksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE