Ay-liikkeestä on jo todettu suoraan, että aie on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta ja sopimusautonomiaa.

– Se on aika erikoinen kirjaus. Odotuksena ja oletuksena oli, että työmarkkinoiden osapuolet keskenään neuvottelisivat Suomen työmarkkinamallista, kummasteli myös jo itse valtakunnansovittelija Anu Sajavaarakin Helsingin Sanomille.

SAK:n puheenjohtajanakin toiminut, SDP:n kansanedustaja Lauri Lyly arvostelee niin ikään hallitusohjelmakirjausta.

Lyly toteaa, että jos työmarkkinaosapuolet joutuvat tämän jälkeen sovittelijan pakeille, he tietävät, missä on palkankorotuksen yläraja.

– He menevät sinne, eivät siellä kauaa ole ja sitten lakot alkavat. Sovittelutyö vaikeutuisi erittäin paljon, Lyly sanoo.

Suomessa on käytännössä luovuttu keskitetystä sopimisesta ja siirrytty etenkin työnantajaosapuolen sanelemana liittokohtaiseen sopimiseen, osin yrityskohtaiseenkin. Lyly huomauttaa, että liittokohtainen sopiminenkin vaikeutuisi hallituksen kaavaileman kirjauksen takia.

Palkkakuopassa olevat alat, kuten naisvaltaiset alat eivät voisi kirjauksen jälkeen enää yrittää saada muita aloja kiinni.

– Kirjaus betonoisi tilanteen.

Lyly arvelee, että kunta-alan hiljattain sopimat vientialaa suuremmat palkankorotukset ovat yksi syy hallituksen toimiin. Hallitus haluaa varmistaa, ettei tämä toistu.

Lyly allekirjoittaa senkin, että koko sovittelujärjestelmästä tulisi kirjauksen myötä osittain turha.

– Tekstiasioissa voisi saada jotain aikaan.

HALLITUKSEN työmarkkina- ja työelämäuudistuksien listaa Lauri Lyly kutsuu valitettavan pitkäksi.

– Se on työnantajapuolen märkä uni. Siinä on toteutunut kaikki, mitä heillä on ollut pitkään pöydässä ja mitä he ovat havitelleet.

Hallitus on kuitenkin kertonut edistävänsä asioita kolmikantaisesti.

Lyly sanoo, että tämä on tietenkin hieno asia, mutta muistuttaa, että hallitus on luvannut jo asiat, jotka ovat työnantajapuolen vaatimia. Tässä mielessä kysymys olisikin vain näennäisestä kolmikannasta.

– Voi kysyä, että miksi työnantajapuoli, EK ja muut työnantajaorganisaatiot luopuisivat heille hallituksen lupaamista asioista, kun ne ovat niillä jo taskussa. Miten palkansaajapuoli voi muuttaa kolmikantaisissa neuvotteluissa asioita, joita hallitus on jo luvannut? Tämä on täysin vino tilanne.

Lyly vertaa tilannetta siihen, kun Sipilän hallituksen käynnistäessä oman kautensa aluksi työmarkkinauudistuksia, kesti kauan saada mukavia lupauksia saanut työnantajaosapuolta neuvottelupöytään.

Pitkän ay-uran tehnyt kansanedustaja kutsuu myös hallituksen työttömyysturvaan kohdistuvia leikkauksia karmeiksi. Hän muistuttaa, että niissäkin on kyse asioista, jotka työntekijäosapuoli on pitkän ajan kuluessa ja pala kerrallaan neuvottelupöydissä saavutettu.

– Nyt ne menisivät kaikki kerralla.

– Nyt sitten vielä työttömyysturvan tasoakin pudotettaisiin satoja euroja. Jos 1 200 euron työttömyysturva putoaa 300 euroa, se on jo lähellä peruspäivärahan tasoa, Lyly sanoo ja toteaa, että hallitus on käymässä todella syvälle kiinni ay-liikkeen perimmäisiin asioihin.

– Palkansaajat ja työnantajat rahoittavat ansioturvan vakuutusmaksuilla. Tässä ei säästyisi valtion menoja. Nyt kun työttömyysturvan tasoa leikataan, seurauksena on se, että toimeentuloluukulle tulee isompi määrä ihmisiä ja haetaan asumistukia. Tämä on hölmö tilanne, joka tuo valtiolle lisää kuluja.

Hallitus suunnittelee muun muassa ansiosidonnaisen päivärahan porrastamista.