Lyly puhui perjantaina Satakunnan Demareiden piirikokouksessa. Hän sanoi olevansa myös huolissaan kansainvälisestä tilanteesta, joka on erittäin tulenarka.

– Onneksi meillä on EU, joka uskoo kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestykseen. Ratkaisu Ukrainassa ja Lähi-Idässä pitää saada aikaan, sitä ennen ei taloudellinen tilanne maailmassa ja Suomessa vakiinnu. Myös Suomessa tavallisen ihmisen arjessa epävarmuus näkyy niin kauan kuin työttömyys ja sen uhka sekä sodat jatkuvat, Lyly totesi.

Puheessaan Lauri Lyly nosti esiin Suomea vaivaavan pitkäaikaistyöttömyyden ja sen hoidon puutteet. Hänen mielestään työllistymisen suurimmat esteet ovat avoimien työpaikkojen puute, osaaminen puute, työnhakijan työkyky, työpaikan ja hakijan maantieteellinen kohtaanto-ongelma.

Lyly esitti puheessaan, että työllisyyspalveluissa olevien työnhakijoiden työkyky olisi arvioitava viimeistään kahden vuoden työttömyyden jälkeen. Yli kaksi vuotta työttömiä on tällä hetkellä 70 000. Se on se määrä, joka nyt pitäisi terveyden osalta tarkistaa. Hyvinvointialueiden olisi tehtävä se viipymättä työllisyyspalveluiden pyytäessä työ- ja toimintakykyarviota.

– Yksi ongelma on jäänyt erityisesti taka-alalle. Osaamisen lisäksi työnhakijan työkyky pitää saada ensin hoidettua kuntoon, jotta työllistyminen olisi entistä mahdollisempaa. Monilla työttömillä työnhakijoilla on terveydellisiä ongelmia, jotka haittaavat työllistymistä. He ovat myös pudonneet työterveyshuollon piiristä pois. Pitkäaikaistyöttömille työkyvyn arviointi työterveystarkastuksessa tulisi saada velvoittavaksi hyvinvointialueille, Lyly vaati.

Tällä hetkellä hyvinvointialueille on hankaluuksia saada työttömien laajempia terveystarkastuksia.

– Tämä yhteys pitää saada toimimaan työvoimapalveluiden ja hyvinvointialueiden välillä. Työvoimaviranomaisella yleisvelvoite edistää työkyvyn arviointia on jo lainsäädännössä. Jatkossa asiaa pitäisi kehittää niin, että säännölliset terveystarkastukset hyvinvointialueilla olisivat käytäntönä pitkäaikaistyöttömille.

– Mikäli työ- ja toimintakyky on mennyt niin, ettei työllistyminen ole enää mahdollista, ja ne eivät jatko- ja kuntoutustoimilla korjaannu, niin silloin pitää vaihtoehtona olla myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen. Niitä henkilöitä on varmasti tuhansia työttöminä työnhakijoina, Lyly arvioi.

Lauri Lyly nosti puheessaan esille, että työkyvyttömän työhakijan osalta työttömyysturvan osavastuu eli ns. sakkomaksu pitäisi poistua kunnilta ja että se siirtyisi yksin valtiolle siihen asti, kunnes muita ratkaisuja pitkäaikaistyöttömälle löytyy, esimerkiksi eläkeratkaisu.

– Tämä olisi oikeudenmukainen muutos, sillä nyt kuntien työttömyysturvamenoista eli niin sanotuista sakkomaksuista 80 prosenttia menee yli 400 päivää työttömänä olleista, Lyly kertoi.

Piirikokous valitsi myös ehdokkaat puoluevaltuustoon. Valituksi tulivat varsinaisiksi jäseniksi Kasper Sihvo (Pori), Maarit Pirinen (Rauma), Tommi Härkönen (Kokemäki) ja Petra Mäensivu (Kankaanpää) ja varajäseniksi Johanna Rantanen (Pori), Rauno Vesivalo (Pori), Teemu Valtonen (Eurajoki) ja Johanna Toivonen (Eura).