Kuten kaikki tunnistamme, tämän leikkauspolitiikan pääarkkitehtina on toiminut ja toimii edelleen kokoomus. Mielestäni nyt on korkea aika tarkastella mitä tällä vuosikymmeniä jatkuneella leikkauspolitiikalla olemme aikaan saaneet.

Mielestäni jokaisen yhteiskunnan eräs tärkeimmistä tehtävistä on kouluttaa tuleva sukupolvi. Jatkuvan leikkauspolitiikan tuloksena Suomi on koulutuksen kärkipaikoilta tippunut lähes kehitysmaiden tasolle.

Korkeasti koulutettujen joukkoon lasketaan ammattikorkean tai sitä ylemmän koulutuksen saaneet. Itse asiassa nykyisten nuorten koulutusaste jää alle heidän vanhempiensa tason.

MARININ HALLITUS on joutunut monessa suhteessa suurempien haasteiden eteen kuin yksikään aikaisempi hallitus sotiemme jälkeen. Hallitus on onnistunut vähintäänkin hyvin, niin koronan hoidossa, Ukrainaan hyökänneen Venäjän aiheuttamasta energiakriisistä, kuin Venäjän kaupan lähes totaalisesta päättymisestä talouspakotteiden seurauksena.

Erityisen hyvin hallitus on onnistunut työllisyyden hoidossa. Koskaan aiemmin Suomessa ei ole ollut näin paljon työpaikkoja, yritykset menestyvät ja tekevät huipputuloksia.

Työttömyydestä olemme kääntymässä osaajapulaan, ja tehtyjen työtuntien määrässä olemme ohittaneet jo Ruotsin tason. Tason, jota muun muassa kokoomus piti täysin saavuttamattomana tällä hallituskaudella. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.

Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista yrityksistä nimeää osaajapulan suurimmaksi kasvun esteeksi. Yli 100 000 valmista työpaikkaa odottaa tekijäänsä, mutta ei voi palkata, koska työnhakijoiden osaaminen ei riitä nykyajan vaativiin tehtäviin. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Tätä ongelmaa yritetään paikata nyt ulkomaisella työvoimalla. Ei liene ongelmatonta sekään, eikä niitä osaajia niin vain sieltäkään löydy.

PÄÄVÄITTÄMÄNI on, että takavuosien leikkaukset koulutukseen iskevät nyt omaan nilkkaan, ja ovat eräs keskeisimmistä syistä valtiontalouden tämänhetkisiin kestävyysongelmiin. 100 000 työpaikkaa on kansantaloudellisesti niin iso asia, että mikäli ne pystytään täyttämään, valtion talous on tasapainossa, jopa ylijäämäinen ja niin sanottu kestävyysvaje on hetkessä selätetty.

Mielestäni nyt on kiinnitettävä huomio positiivisiin asioihin. Kuinka täytetään avoimet työpaikat? Kuinka löydetään työvoimaa vaikkapa meillä Pohjanmaalla avautuviin uusiin työpaikoihin esimerkiksi Kaustisen kaivokselle, Vaasan akkuteollisuuteen, Kaskisten uudelle kartonkitehtaalle, Kokkolaan suunnitellulle Suomen suurimmalle vetytehtaalle, ja paljon pienemmille hankkeille? Tuhansia työpaikkoja on tarjolla pelkästään meidän alueellamme.

Näiden kaikkien hankkeitten yhteinen nimittäjä on vihreä siirtymä. Nyt on uskallettava katsoa pitemmälle tulevaisuuteen. On satsattava jälleen koulutukseen, teknologiseen kehitykseen ja osaamiseen. Nyt on jälleen aika tarttua, Jukolan veljesten tavoin, lujasti aapiseen.

Kirjoittaja on kunnallisneuvos Alajärveltä