Mielipiteet
14.3.2023 06:13 ・ Päivitetty: 14.3.2023 06:13
Leikkaukset iskevät omaan nilkkaan – “Nyt on aika tarttua, Jukolan veljesten tavoin, lujasti aapiseen”
1990-luvun lamasta saakka suomalaisen talouspolitiikan päämantrana ovat olleet leikkaukset ja säästäminen. Kohta keski-ikää lähestyvä ja sitä nuorempi sukupolvi ei ole muuta politiikkaa kokenutkaan.
Kuten kaikki tunnistamme, tämän leikkauspolitiikan pääarkkitehtina on toiminut ja toimii edelleen kokoomus. Mielestäni nyt on korkea aika tarkastella mitä tällä vuosikymmeniä jatkuneella leikkauspolitiikalla olemme aikaan saaneet.
Mielestäni jokaisen yhteiskunnan eräs tärkeimmistä tehtävistä on kouluttaa tuleva sukupolvi. Jatkuvan leikkauspolitiikan tuloksena Suomi on koulutuksen kärkipaikoilta tippunut lähes kehitysmaiden tasolle.
Korkeasti koulutettujen joukkoon lasketaan ammattikorkean tai sitä ylemmän koulutuksen saaneet. Itse asiassa nykyisten nuorten koulutusaste jää alle heidän vanhempiensa tason.
Pudotus on ollut todella rajua. Vielä vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, mutta vuonna 2021 olimme tippuneet rajusti keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin kaltaisten maiden joukkoon.
MARININ HALLITUS on joutunut monessa suhteessa suurempien haasteiden eteen kuin yksikään aikaisempi hallitus sotiemme jälkeen. Hallitus on onnistunut vähintäänkin hyvin, niin koronan hoidossa, Ukrainaan hyökänneen Venäjän aiheuttamasta energiakriisistä, kuin Venäjän kaupan lähes totaalisesta päättymisestä talouspakotteiden seurauksena.
Erityisen hyvin hallitus on onnistunut työllisyyden hoidossa. Koskaan aiemmin Suomessa ei ole ollut näin paljon työpaikkoja, yritykset menestyvät ja tekevät huipputuloksia.
Työttömyydestä olemme kääntymässä osaajapulaan, ja tehtyjen työtuntien määrässä olemme ohittaneet jo Ruotsin tason. Tason, jota muun muassa kokoomus piti täysin saavuttamattomana tällä hallituskaudella. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.
Tutkimusten mukaan suurin osa suomalaisista yrityksistä nimeää osaajapulan suurimmaksi kasvun esteeksi. Yli 100 000 valmista työpaikkaa odottaa tekijäänsä, mutta ei voi palkata, koska työnhakijoiden osaaminen ei riitä nykyajan vaativiin tehtäviin. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Tätä ongelmaa yritetään paikata nyt ulkomaisella työvoimalla. Ei liene ongelmatonta sekään, eikä niitä osaajia niin vain sieltäkään löydy.
PÄÄVÄITTÄMÄNI on, että takavuosien leikkaukset koulutukseen iskevät nyt omaan nilkkaan, ja ovat eräs keskeisimmistä syistä valtiontalouden tämänhetkisiin kestävyysongelmiin. 100 000 työpaikkaa on kansantaloudellisesti niin iso asia, että mikäli ne pystytään täyttämään, valtion talous on tasapainossa, jopa ylijäämäinen ja niin sanottu kestävyysvaje on hetkessä selätetty.
Mielestäni nyt on kiinnitettävä huomio positiivisiin asioihin. Kuinka täytetään avoimet työpaikat? Kuinka löydetään työvoimaa vaikkapa meillä Pohjanmaalla avautuviin uusiin työpaikoihin esimerkiksi Kaustisen kaivokselle, Vaasan akkuteollisuuteen, Kaskisten uudelle kartonkitehtaalle, Kokkolaan suunnitellulle Suomen suurimmalle vetytehtaalle, ja paljon pienemmille hankkeille? Tuhansia työpaikkoja on tarjolla pelkästään meidän alueellamme.
Näiden kaikkien hankkeitten yhteinen nimittäjä on vihreä siirtymä. Nyt on uskallettava katsoa pitemmälle tulevaisuuteen. On satsattava jälleen koulutukseen, teknologiseen kehitykseen ja osaamiseen. Nyt on jälleen aika tarttua, Jukolan veljesten tavoin, lujasti aapiseen.
Kirjoittaja on kunnallisneuvos Alajärveltä
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.