– Se on meille kunnia, että pääkaupungin lentokenttä on Vantaalla, hän sanoo.

Demokraatti pyysi Abdia, SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka-Liisa Kähärää Vantaalta sekä espoolaisia demareita Rauni Seppolaa ja Minna Aitolaa pohtimaan, millä tavoilla kansainvälisyys näkyy Uudellamaalla. Lentokentästä on luonteva aloittaa, onhan se aivan konkreettisesti portti kaikkialle maailmaan. Kähärä kuvailee, että kansainvälisyys näkyy kentän ympäristössä vahvasti jo nyt, ja siitä virtansa saa myös alueen kehittäminen.

– Perinteisten Vantaan isojen keskuksien Myyrmäen ja Tikkurilan rinnalle nousee kuuden kaupunginosan muodostama Aviapolis. Kentän läheisyyteen muodostuu yritysten ja yhteisöjen verkosto, jossa on hyvin vireää kansainvälistä toimintaa. Myös asuntoja rakennetaan, Kähärä kertoo.

– Se on Pohjois-Euroopan suurin ja kansainvälisin tiede- ja innovaatiokeskittymä. Sen tavoite on synnyttää innovaatioita ja luoda uusia mahdollisuuksia kasvuyrityksille. Siellä työskentelee yli viisituhatta tutkijaa ja 110 eri kansallisuutta, Seppola summaa.

Suomen vieraskielisestä väestöstä yli puolet asuu Uudellamaalla. Maakunnassa puhutaan 160 eri kieltä ja väestöstä 13 prosenttia on vieraskielisiä. Vantaalla heidän osuutensa asukkaista on Uudenmaan suurin – lähes 18 prosenttia. Espoossa heitä on 16 prosenttia asukkaista. Se asettaa paineensa palvelujen kehittämiselle.

Suomeen pysyvästi jäävät ihmiset tarvitsevat tukea kotoutumiseen ja suomen kielen oppimiseen. Nykyistä monipuolisempia palveluja olisi hyvä tarjota myös lyhyemmin viipyville.

– Yrityksissä työskentelee ihmisiä, jotka tulevat vain muutaman vuoden työkomennukselle, eikä heillä ole tarvetta oppia suomen kieltä. Heille voi olla tärkeää, että lapset pääsevät englanninkieliseen päiväkotiin, Faysal Abdi sanoo.

– On tärkeää miettiä, miten saamme kansainväliset työntekijät viihtymään täällä, ja miten voisimme tarjota enemmän palveluita lapsille, nuorille ja perheille. Espoossa on kansainvälisiä kouluja, mutta esimerkiksi englanninkielistä lukiota ei voi käydä, Minna Aitola kertoo.

Vantaan Koivukylän demareihin kuuluva Faysal Abdi pitää tärkeänä, että Suomeen pysyvämmin saapuvat maahanmuuttajat oppivat suomen kielen, sillä se helpottaa kotoutumista.

Espoo on ensimmäisenä Suomessa ottanut kaupungin strategiseksi tavoitteeksi lisätä englanti viralliseksi asiointikieleksi. Samaa pohditaan Vantaalla. Kielivalikoima voisi olla laajempikin. Uudenmaan puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro ja somali. Kähärä on nähnyt vieraskielisen palvelun tarpeen kasvun palvelujen ruohonjuuritasolla.

– Huomasin vuonna 2016, kun sairaanhoitajana palasin muutaman vuoden projektitöiden jälkeen Myyrmäen terveysaseman päiväpolille, että paljon aiempaa enemmän joutui puhumaan englantia. Olisi tarvinnut paljon myös saksaa ja ranskaa, joka on monelle ainut kieli, hän kuvailee.

Uusmaalaiset demarit ovat yhtä mieltä siitä, että matka edes englanninkielisten palvelujen tarjoamiseen on vielä pitkä. Väkiluku kasvaa vauhdilla, jonka tahdissa palvelujen on jo nyt vaikea pysyä.

– Soisi valtionkin heräävän siihen, että apua tarvitaan isoissa kasvavissa kaupungeissa, joihin tupsahtaa sisään pienen kunnan väkiluvun verran ihmisiä vuodessa. Sen pitäisi näkyä valtionosuuksissa, Kähärä sanoo.

Kansainvälisyys tarkoittaa toki myös erilaisia kontakteja maan rajojen yli. Yhteistyötä viritellään muun muassa ystävyyskaupunkien kanssa, erilaisissa EU-hankkeissa ja verkostoissa. Esimerkiksi eurooppalaista kaupunkipolitiikkaa kehitetään ja edistetään Eurocities-verkostossa, jossa myös Espoo, Vantaa ja Sipoo ovat mukana.

– Se tarkoittaa, että haluamme olla rakentamassa inklusiivisia, luovia ja monimuotoisia, älykkäitä ja kestävän kehityksen periaatteita noudattavia kaupunkeja, Rauni Seppola kuvailee.

Minna Aitola toimii Kestävä Espoo -ohjausryhmässä ja iloitsee, että Espoo kutsuttiin kesällä YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäksi. YK:n edelläkävijäkaupungit pyrkivät saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Ne näyttävät esimerkkiä, luovat uutta ja samalla tuottavat työkaluja ja mittareita avuksi muille maailman maille.

– Lisäksi saamme jostakin kehittyvästä maasta kaupungin, jota autamme saavuttamaan tavoitteet vuoteen 2028 mennessä, Aitola kertoo.

Demarinelikko toivoo, että maahanmuutosta puhuttaisiin positiivisemmin – mieluummin mahdollisuuksien kuin vaikeuksien kautta. Haasteita toki on ja ne pitää tunnistaa ja korjata. Samalla on hyvä muistaa, että vaikkapa alueiden eriarvoistumiseen puuttuminen ei ole ongelmanratkaisua pelkästään maahanmuuttajien vuoksi tai hyväksi. Se palvelee yhtä lailla rikasta kuin köyhää kansalaisuuteen katsomatta.

– Kun alueille rakennetaan monipuolisesti edullisia vuokra-asuntoja ja omistusasuntoja – rivi-, kerros- ja pientaloja, se on koko alueen etu. Alue kehittyy ja sinne tulee palveluita enemmän kuin jos se olisi pelkkä vuokratalolähiö tai omakotitalo-alue. Tätä ihmiset eivät usein ymmärrä, vaan he miettivät sitä omasta näkökulmastaan ja ennakkoluuloistaan – keitä he eivät halua naapureiksi, Sirkka-Liisa Kähärä kuvailee.

Nelikon mielestä on selvää, että Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää saada tulijoita paikkaamaan syntyvyyden laskua, eikä yritysten näkökulmasta ole ollenkaan turhaa puhua työperäisen maahanmuuton tarpeesta. Minna Aitola summaa, että kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on ehdottomasti voimavara.

– Emme voi ajatella, että olemme lokaali, eristäytynyt alue, vaan olemme osa globaalia kokonaisuutta, hän sanoo.

Juttu on osa Demokraatin piirikierros-sarjaa, jossa nyt on vuorossa Uusimaa.