Anderssonin mukaan Suomen ei esimerkiksi pidä lähteä Nato-jäsenyyden puitteissa turhaan lisäämään jännitteitä tai sotkeutua suurvaltojen välisiin valtataisteluihin Euroopan ulkopuolella.

Hän kertoi näkemyksistään tiistaina presidentinvaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä.

Anderssonin mukaan Nato-jäsenyyden myötä Suomi tulee ottamaan kantaa myös moniin uusiin asioihin, joita voi olla hankala ennakoida. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta asiasta Andersson nosti esiin Suomen ja Yhdysvaltain välisen puolustusyhteistyösopimuksen.

- Sotilaat voivat tulla ja mennä vapaasti, ja mikäli ongelmia ilmenee, ratkaistaan ne todennäköisesti yhdysvaltalaisessa sotilastuomioistuimessa eikä Suomen oikeuslaitoksen puitteissa. Se on iso muutos nykyiseen.

– Länsimaiden kykenemättömyys selkeästi ja yhtenäisesti vaatia tulitaukoa Gazaan näyttää haluttomuudelta ja kykenemättömyydeltä toimia sodan eskalaation välttämiseksi, Andersson sanoi.

Anderssonin mukaan suurin osa länsimaista on tehnyt “suuren strategisen virheen” Gazan kohdalla. Hän arvioi, että sotatoimien jatkuminen kasvattaa sodan eskalaation riskiä lähialueilla. Myös islamofobian ja antisemitismin nousu muissa maissa voi Anderssonin mukaan johtaa väkivaltaisuuksiin.

Andersson sanoi, että Suomen olisi pitänyt äänestää YK:ssa välitöntä humanitaarista tulitaukoa vaatineen päätöslauselman puolesta Norjan tavoin. Suomi äänesti tyhjää.

- Näyttää siltä, että Suomen valtiojohto ei halua tai osaa käyttää ulkopoliittista valtaansa, kun se piiloutuu muiden EU-maiden selän taakse näin keskeisessä kysymyksessä, hän sanoi.

– Norja on hyvä esimerkki maasta, joka teki selkeän arvopohjaisen linjauksen ja toimi johdonmukaisesti ihmisoikeuksien sekä kansainvälisen oikeuden puolesta.