– Se raha on olemassa siellä asuntorahastossa. Sitä kautta hallituksen pitäisi nyt olla hereillä tai olisi pitänyt olla jo, Saramo totesi.

Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan vasemmistoliitto keskittyy tulevan syksyn aikana vastustamaan hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työmarkkinoilla kaavaillut muutokset.

Hallituksen alkutaivalta Andersson kutsuu erittäin poikkeukselliseksi.

Sitä, koska hallitus kaatuisi, Andersson ei pohtinut ääneen.

ORPON hallitus valmistautuu avaamaan eduskunnan syyskauden niin kutsutulla rasismitiedonannolla.

Andersson edellyttää hallitukselta sen ohjelman avaamista.

– Petteri Orpon (kok.) väite siitä, että hallitusohjelma ei sisällä mitään syrjivää, on paikkansapitämätön väite. Hallitusohjelmassa on useita kohtia, jotka vahvistavat toteutuessaan rakenteellista syrjintää Suomessa.

– Se ei riitä (rasismikeskustelussa), jos hallitus suullisesti sanoo tuomitsevansa jotain, jos heillä ei ole kykyä nähdä, miten tietyntyyppiset päätökset ja ratkaisut lisääävät syrjintää suomalaisessa yhteiskunnassa.

Esimerkkinä Andersson mainitsi muun muassa hallitusohjelman linjauksen maahanmuuttajan sosiaaliturvan eriyttämisestä sekä vastaanottorahan määrän laskemisen.

Hallitusohjelmassa lukee, että vastaanottoraha pienennetään perustuslain ja vastaanottodirektiivin sallimaan minimiin.

– Meillä on jo nyt ukrainalaisia pakolaisia ruokajonoissa Suomessa, Andersson tiesi.

Saramo väittää, että hallituksessa on yksittäisiä ministereitä, “jotka ovat rakentaneet koko poliittisen uransa vihanlietsonnan ja rasismin varaan”.

– Heiltä tietysti edellytetään myös enemmän kuin sanahelinää tai saivartelua. Se, että he uskottavasti voisivat esiintyä Suomen nimissä ja rasismia vastaan vaatisi kyllä vähän toisenlaisia äänenpainoja kuin mitä nyt on kuultu.

Kun media kysyi, keitä ministereitä tarkoitetaan, Andersson ja Saramo nostivat esiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) nimen. Purra itse on sanonut, ettei ole rasisti.

ANDERSSON kritisoi medialle myös hallituksen sote-säästöjä.

Hänen mukaansa hallitus pakottaa valtiollisella ohjauksella hyvinvointialueiden päättäjät miljardisäästöön ja ikäviin päätöksiin siten, että hallitus itse välttää vastuun.

– Tilanne tällä hetkellä hyvinvointialueilla on sellainen, että on täysin mahdotonta nähdä, mistä tällainen säästö olisi saatavissa tämänhetkisessä tilanteessa. Hyvin monella hyvinvointialueella alijäämät näyttävät olevan tällä hetkellä ennakoitua suurempia johtuen muun muassa henkilöstöpulasta. Alueilla on jouduttu käyttämään esimerkiksi erittäin kallista vuokratyövoimaa.

– En pidä lainkaan realistisena hallituksen säästötavoitetta sote-sektorin osalta, Andersson tiivisti.

Andersson povaa myös hyvin turbulenttia työmarkkinasyksyä ja -talvea. Hän sanoi, että palkansaajille on tarjolla yksipuolisesti heikennyksiä työehtoihin ja sosiaaliturvaan. Hän lisäsi, että hänellä on täysi ymmärrys, että ay-liike nostaa valmiuttaan. Hän pitää sitä hyvänä.

Työministeri Arto Satonen on todennut hallituksen tekevän nyt niitä toimia työmarkkinoilla, joita muut Pohjoismaat ovat tehneet jo aiemmin.

– Tällä hallitusohjelmalla ei ole mitään tekemistä pohjoismaalaisuuden kanssa. Tämä on täysin yksipuolinen ohjelma, johon on nostettu pelkästään työehtoihin ja työsuhdeturvaan tehtäviä heikennyksiä. Jokaisesta maasta on ikään kuin yritetty katsoa, missä asiat ovat huonommin kuin Suomessa ja niitä piirteitä on otettu hallitusohjelmaan. Kaikki ne asiat, jotka ovat muualla Suomea paremmin, on jätetty pois. Lopputuloksena saadaan työmarkkinaohjelma, joka enemmänkin vie meidät Itä-Euroopan viiteryhmään kuin Pohjoismaiden vastaavaan, Andersson sanoi.

HALLITUSOHJELMAN paikallisen sopimisen linjauksista Andersson totesi, että ne veisivät viimeisen kannustimen yrityksille kuulua valtakunnallisiin työnantajajärjestöihin. Tällainen kehitys voi uhata Suomen yleissitovuuteen perustuvaa työmarkkinamallia.

Jussi Saramon mukaan hallitus menee työmarkkinoille osapuoleksi muuttamalla paikallisen sopimisen “paikalliseksi saneluksi”.

– Aivan kuten Sipilän hallitus viimeksi, nyt tämä oikeistohallitus on alkanut osapuoleksi. Ja kun hallitus alkaa osapuoleksi, totta kai me oppositiossa joudumme silloin väkisinkin olemaan myös enemmän osapuolia. Emmehän me voi katsoa sivusta, kun aivan yksipuolisesti eduskunnasta käsin kyykytetään työntekijöitä.

Andersson sanoi, että monet työmarkkinoihin liittyvät heikennykset vaikuttavat erityisesti naisvaltaisilla aloilla. Esimerkiksi se, että valtakunnansovittelija ei saisi jatkossa antaa sovintoehdotusta, joka menisi niin sanotun yleisen linjan yli, olisi estänyt hoitajien ja opettajien hiljattain neuvotteleman palkkaratkaisun. Nais- ja miesvaltaisten alojen välillä ei Anderssonin mukaan pystyisi enää kuromaan palkkaeroa umpeen.

Myös valtakunnansovittelija on kummastellut, että hallitus haluaa lainsäädännöllä edesauttaa sitä, että vientiteollisuuden työntekijöiden palkankorotukset määrittävät katon myös muiden alojen korotuksille.

HALLITUKSEN EU-linjaukset aiheuttavan Jussi Saramon mukaan jähmettyneisyyttä EU-politiikassa.

– Siellä ovat aivan ääripäät hallituksessa.

Saramo totesi, että Aasian maat ja Kiina suojaavat omia talouksiaan ja työpaikkojaan. Euroopassa Ranska on toiminut näin ja nyt Saksa tulee perässä.

– Jos Suomi vain katsoo siitä viereltä, niin se ei varmasti ole meidän etu, Saramo sanoi.

Li Andersson lisäsi, että Saksa ja Ranska haluavat tehdä kansallisia ratkaisuja. Se taas liittyy siihen, että Euroopassa on menossa kehityskulkuja, jotka saattavat vaatia valtioilta enemmän taloudellista tukea. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen sopeutuminen luo painetta tähän.

– Aika monissa maissa on nähty, että talouspolitiikan paradigma on muuttunut tai muuttuu koko ajan, Andersson sanoi ja jatkoi tämän keskustelun loistavan Suomessa poissaolollaan.

Anderssonin mukaan se, että Riikka Purra puhuu Suomessa fiskaalikonservatismista ja valtion roolin pienentämisestä, ei ole millään tavalla kytköksissä muissa maissa keskusteltaviin isoihin teemoihin.

ANDERSSONIN mukaan on selvää, että vasemmistoliitto asettaa oman presidenttiehdokkaansa. Linjaus on tehty myös puoluehallituksessa.

– Meidän äänelle on tarve.

Vasemmistoliitto haluaa presidentinvaaleihin keskustelua siitä, millainen Nato-jäsenmaa Suomi haluaa olla. Se, tuleeko Suomeen esimerkiksi pysyviä Nato-rakenteita ja miten suhtaudutaan ydinaseisiin, ovat kysymyksiä, joissa vasemmistoliitto haluaa laittaa lusikkansa soppaan.

– Meidän näkemys on ollut se, että Suomen pitäisi hakea yhteispohjoismaalaista linjaa. Ruotsin demarihallitus päättäessään hakea Nato-jäsenyyttä teki poliittisen linjauksen siitä, että ydinaseita tai tällaisia pysyviä (Nato-)rakenteita ei Ruotsin maaperälle tule. Norja aikoinaan linjasi myöskin samalla tavalla, Andersson totesi.

Yhdysvallat ja Suomi neuvottelut paraikaa puolustusyhteistyösopimuksesta (Defence Cooperation Agreement, DCA). Tähän ja Natoon liittyen Jussi Saramo sanoi, että mitään sellaista Suomeen ei haluta, joka toisi rajoillemme tarpeettomasti jännitteitä.