Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Li Anderssonilta vihreä valo elpymisrahastolle – varoittaa kuitenkin virheestä, joka ei saa toistua

Lehtikuva
Li Andersson (vas.).

– Koronakriisistä selviäminen ja jälleenrakennus ovat ratkaisevia hetkiä Euroopan tulevaisuudelle. Mikäli koronakriisin aiheuttamaan talousshokkiin ei vastata päättäväisesti ja riittävästi, uhkana on että talouskriisi jää kalvamaan Eurooppaa pitkäksi aikaa. Suomi ei voi yksin elpyä, jos koko muu Eurooppa ei elvy samalla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kirjoittaa blogissaan.

DEMOKRAATTI

Demokraatti

Hän tiivistää kantansa EU-komission ehdottamaan elpymisrahastoon tviiteissään. Anderssonin mukaan elpymisrahasto ei ole ongelmaton, mutta Euroopan laajuinen vastaus talouskriisiin on myös Suomen etu.

– Euroopan jälleenrakennuksessa on pelastettava ihmisiä, ei pankkeja, eikä tuen ehtoihin pidä liittää vaatimuksia talouskurista, hän tviittaa.

EU-komissio julkaisi 27.5. ehdotuksensa uuden koronaelpymisrahaston perustamisesta sekä päivitetyn ehdotuksen monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF) vuosille 2021-2017. Ehdotusten koko on rahoituskehyksen osalta 1100 miljardia ja elpymisrahaston osalta 750 miljardia euroa.

EU rahoittaisi uuden elpymisrahastoaloitteen nostamalla lainaa. Tästä kaksi kolmasosaa ohjattaisiin avustuksina jäsenmaille ja yksi kolmasosa lainattaisiin edelleen jäsenmaille. Laina maksettaisiin takaisin vasta useamman vuoden päästä nousevina jäsenmaksuina.

– Tämä olisi erityisen hyödyllistä jäsenmaissa, joiden valtionlainojen koroissa on nousupaineita. Suomi saa markkinoilta jo nyt lähes ilmaista rahaa, joten rahasto ei hyödyttäisi Suomea tällä hetkellä ja tässä mielessä samassa määrin. Elpymisrahastoa ei kuitenkaan laskettaisi mukaan Suomen julkiseen velkaan, joten sen kautta tehtävä elvytys ei nostaisi Suomen velkaantumisastetta. Tämä olisi Suomelle hyödyllistä ja vähentäisi välttämättömistä elvytystoimista seuraavaa myöhempää sopeutuspainetta sekä kestävyysvajehuolia, Andersson kirjoittaa blogissaan.

Hänen mukaansa elpymisrahastoa parempia ja tehokkaampia ratkaisuja Euroopalle olisivat esimerkiksi EKP:n suora rahoitus jäsenmaille ja velkojen yhteinen leikkaaminen tasapuolisesti kaikilta mailta.

– Esimerkiksi professori Vesa Vihriälä on ehdottanut, että koronakriisin johdosta kaikkien euromaiden veloista osa muutettaisiin nollakorkoisiksi ikuisuuslainoiksi. Näitä velkoja ei koskaan tarvitsisi maksaa takaisin, eikä niistä maksettaisi korkoa, joten käytännössä velat siis mitätöitäisiin. STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá on taas ehdottanut velkojen suorempaa alaskirjausta eli mitätöintiä. Tällöin osa keskuspankin taseeseen päätyneistä euroalueen jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista alaskirjattaisiin. EKP:lle tästä ei kuitenkaan seuraisi toiminnallisia ongelmia, sillä keskuspankit säilyvät maksukykyisinä kaikissa tilanteissa.

Anderssonin mukaan eräs järkevä ratkaisu kriisin hoitoon voisi olla myös EKP:n suora valtionrahoitus.

– Sen toteuttamiseksi professorit Vesa Vihriälä ja Päivi Leino-Sandberg ovat ehdottaneet perussopimuksen muuttamista EKP:n valtionrahoituksen vahvistamiseksi.

Koska näitä esityksiä ei kuitenkaan ole tällä hetkellä pöydällä tai näköpiirissä, on Anderssonin mukaan arvioitava komission esitystä elpymisrahastosta sekä sen hyötyjä ja haittoja nykyisessä tilanteessa.

– On päivänselvää, että yhteisiä ratkaisuja on löydettävä. Jos EU:n jäsenmaat eivät kykene yhteistyöhön edes vakavan kansanterveydellisen kriisin oloissa, asettaa se koko kansainvälisen yhteistyön kyseenalaiseen valoon.

Toinen olennainen seikka on Anderssonin mukaan elpymisrahaston varojen kohdentamisen ehdot.

– Eurokriisissä jäsenmaat maksoivat tukipaketeista, joilla todellisuudessa pelastettiin saksalaisia ja ranskalaisia pankkeja. Vasemmistoliitolle elpymisrahaston hyväksymisen ehto on, että tämä virhe ei toistu, vaan elvytysvaroilla on pankkituen sijaan tuettava esimerkiksi kunnianhimoista vihreän kehityksen ohjelmaa sekä panostettava digitalisaatioon, osaamiseen, terveyteen, hyvinvointiin ja sosiaalisiin oikeuksiin. Näin tehdyillä taloudellisilla panostuksilla voi syntyä eurooppalaista lisäarvoa yksittäisten jäsenmaiden toimiin verrattuna.

– Pidän siis lähtökohtaisesti hyvänä, että avustuksia ja lainoja kanavoidaan myös EU:n ohjelmien kautta. Myös avaukset EU:n omien varojen keräämiseen ympäristön saralla (muovivero, päästökauppa, hiilitullit) ovat lupaavia.

Andersson huomauttaa myös, että on tärkeää, että elpymisrahaston ehdoilla ei kavenneta jäsenmaiden omaa talouspoliittista päätösvaltaa.

– Rahaston ehdoista ei saa muodostua komission kiristysruuvia, jolla vaaditaan vahingollisia rakenteellisia uudistuksia tai finanssikriisin aikaan pahaa jälkeä tehnyttä talouskuria, eli kovaa yksityistämis- ja leikkauspolitiikkaa.

– Kuten kirjoitin jo EU:n aiempien koronatoimien yhteydessä, yhteisten ratkaisujen löytäminen talouskriisin välttämiseksi on kaikkien EU-maiden ja myös Suomen etu. Tällaisella hetkellä on äärimmäisen tärkeää osoittaa, että Eurooppa on kykeneväinen ja halukas yhteistyöhön ja että Eurooppa on oppinut kuinka tuhoisia vaikutuksia talouskuripolitiikalla on niin kansalaisten hyvinvointiin kuin maiden velkakestävyydelle, Andersson päättää.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE