Lukijaristeily2017

Liikaselta tuttu viesti: ”Kestävä kasvu vaatii rakenteellisia uudistuksia”

Kuva: Kari Hulkko
Suomen Pankki ennustaa, että maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna 2,8 prosenttiin. Pääjohtaja Erkki Liikanen patistaa Suomea rakenteellisiin uudistuksiin.

Suomen Pankin mukaan maailmantalouden kasvunäkymissä ei ole lähivuosina nähtävissä voimakasta kohenemista.

Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun odotetaan tänä vuonna jäävän 2,8 prosenttiin, josta se ripeytyy 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2018. Kasvun kiihtyminen kuvastaa taantumasta kärsivien nousevien talouksien toipumista.

Maailmantalouden kasvu oli viime vuonna hitainta sitten finanssikriisivuoden 2009. Kasvun hidastuminen johtui nousevien talouksien vaikeuksista esimerkiksi Venäjän ja Brasilian talouksien ajauduttua syvään taantumaan.

Maailmankaupan ja nousevien talouksien kasvuvauhdin hidastuminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen ovat varjostaneet euroalueen talouskehitystä. Maailmankaupan kasvua painaa erityisesti nousevien talouksien, kuten Kiinan, kasvun hidastuminen. Euroalueella kasvu on edelleen kotimaisen kysynnän varassa.

Rahapoliittiset toimet ja ennakoiva viestintä ovat yhdessä kattava kokonaisuus.

Talous- ja inflaationäkymien heikentymisen vuoksi Euroopan keskuspankki kertoi tässä kuussa entistä tujummista lääkkeistä talouden vauhdittamiseksi. Näihin kuuluivat kaikkien ohjauskorkojen lasku, osto-ohjelman laajentaminen yrityssektorin velkapapereihin ja kuukausittaisten ostomäärien kasvattaminen.

Lisäksi pankeille myönnetään rahapoliittisissa operaatioissa erittäin pitkiä luottoja vakuuksia vastaan yritysluototuksen lisäämiseksi.

– Rahapoliittiset toimet ja ennakoiva viestintä ovat yhdessä kattava kokonaisuus. Uusilla toimilla edistetään inflaatiovauhdin palautumista hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä ja tuetaan euroalueen talouden elpymistä, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen korosti tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Kevyt rahapolitiikka lisää asteittain kysyntää euroalueen maissa ja auttaa sitä kautta myös Suomea. Jotta Suomen talous saadaan kestävään kasvuun, tarvitaan Liikasen mukaan kustannuskilpailukyvyn parantamista ja rakenteellisia uudistuksia.

– Kun yrityksille näin syntyy tarve laajentaa tuotantoa, kevyen rahapolitiikan myötä rahoitusolot tukevat investointi- ja työllistämispäätöksiä, Liikanen muistutti.

Urheilulehden taru loppuu – ”rouhii tuolta syvältä”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Sanoma Media Finland ostaa Urheilulehden A-lehdiltä. Kaupan myötä Urheilusanomat ja Urheilulehti yhdistetään.

Urheilulehden toimittajat eivät siirry Sanoman palvelukseen, kertoo Ilta-Sanomien kustantaja Tapio Sadeoja.

– Suomeksi sanottuna tarkoittaa sitä, että tämän tulevan tuotteen tekevät Ilta-Sanomien ja Urheilusanomien toimitus.

Urheilulehden on toimittanut A-lehdille Närsäkkälän Viestintä. Lehteä on ollut tekemässä 15 henkeä, joiden työt loppuvat kaupan vuoksi. Nykyinen toimitus ei jatka lehden tekoa 22. kesäkuuta jälkeen, päätoimittaja Jukka Rönkä kertoi Twitterissä. Rönkä kertoi STT:lle, että tunnelmat toimituksessa olivat pettyneet, kun tieto lehden kaupasta tuli.

– Ei ole katkeruutta eikä mitään negatiivista A-lehtiä kohtaan. Mutta rouhii tuolta syvältä. Mutta emme meinaa jäädä tuleen makaamaan. Vielä me palaamme joku päivä.

Urheilulehti ilmestyy nykyisessä muodossa kesäkuun loppuun saakka. Uuden median nimi päätetään myöhemmin.

Painetun lehden lisäksi uusi urheilujulkaisu sisältää IS Extran, joka lähettää sekä suoria urheilulähetyksiä että urheilu-uutisia eri kanavissa.

A-lehdet päätti luopua Urheilulehdestä, koska yhtiö on tuonut markkinoille paljon uusia tuotteita, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Juha Blomster.

– Kun uutta tekee, jostain on pakko luopua. Tämän takia päädyttiin tämmöiseen ratkaisuun, niin vaikeaa kuin se onkin.

Blomster ei ottanut kantaa siihen, onko Urheilulehden tekeminen ollut A-lehdille kannattavaa.

Sanoma on STT:n suurin omistaja.

Keskustelua aiheesta

Median irtisanomiset eivät lopu: Nyt vuorossa Svenska Yle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion ruotsinkielinen yksikkö Svenska Yle irtisanoo seitsemän työntekijää yt-neuvottelujen lopputuloksena. Neuvottelujen alkaessa vähennystarpeeksi oli arvioitu 18 työntekijää.

Svenska Ylen johtaja Marit af Björkesten kertoo tiedotteessa, että irtisanomisten tarvetta vähensivät eläköitymiset ja toiminnan uudelleenorganisointi.

– Neuvottelut on käyty rakentavassa hengessä ja yhdessä henkilöstön kanssa olemme löytäneet monia ratkaisuja, jotka ovat vähentäneet irtisanomisten tarvetta, af Björkesten sanoo.

Yt-neuvotteluissa Svenska Yle sopi 42 työtehtävän lakkauttamisesta ja 30 uuden tehtävän perustamisesta. Neuvottelujen piirissä oli yli 160 ihmistä.

Aiemmin tänä vuonna Yle on yt-neuvotellut Tuotannot ja Design -yksikössään sekä Julkaisut-yksikössään.

Ruotsin valtiovarainministeri DI:lle: Nordean lähtö ei toisi veromenetyksiä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Finanssikonserni Nordean pääkonttorin siirto pois Ruotsista ei aiheuttaisi verotulojen menetyksiä Ruotsin valtiolle, viestittää Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson talouslehti Dagens Industrille.

Dagens Industrin mukaan Nordea maksaa Ruotsin-toimintansa voitoista veroa Ruotsiin riippumatta siitä, missä konsernin pääkonttori sijaitsee.

Nordea on tällä tietoa siirtämässä pääkonttorinsa Suomeen tai Tanskaan. Taustalla ovat Ruotsin hallituksen aikeet korottaa pankkien vakausmaksuja.

Talouskasvu voi yltää 2–3 prosentin vauhtiin tänä vuonna, uskotaan LähiTapiolassa

Kuva: Getty Images

Suomen talous voi tänä vuonna yltää 2–3 prosentin kasvuvauhtiin, arvioi ekonomisti Timo Vesala LähiTapiolasta.

– Jopa kolmen prosentin kasvutahti on mahdollinen, kunhan tärkeimmät kasvua kiihdyttävät palaset loksahtavat samanaikaisesti paikalleen, Vesala arvioi finanssiyhtiön tiedotteessa.

Vesalan mukaan Suomessa on pitkällä aikavälillä potentiaalia ehkä noin prosentin luokkaa olevaan kasvuvauhtiin, vaikka suhdanneluontoisesti kasvu voi olla rivakampaa.

Suomen talouskehitykseen vaikuttavat kansainvälisen talouden liikkeet. Vesalan mukaan esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kiinassa on ollut merkkejä talouslukujen huolestuttavasta heikkenemisestä.

Keskustelua aiheesta

Kysely: Pikkuasuntoja saatava rakentaa vapaasti

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta katsoo, että pieniä asuntoja pitäisi voida rakentaa vapaasti kysynnän mukaan ilman rajoituksia. Pääkaupunkiseudun asukkaista 77 prosenttia olisi halukkaita vähentämään rajoitteita rakentaa pieniä asuntoja. Asia käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Enemmistön mielestä toimisto- ja tuotantotiloja asutuskeskuksissa tulisi nykyistä suuremmassa määrin muuttaa asunnoiksi. Vain viidesosa vastustaa ehdotusta. Ehdotus saa kannatusta etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien keskuudessa.

Tutkimus tehtiin 14.–18. huhtikuuta, ja vastaajia oli 1 036.