Liikaselta tuttu viesti: ”Kestävä kasvu vaatii rakenteellisia uudistuksia”

Kuva: Kari Hulkko
Suomen Pankki ennustaa, että maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna 2,8 prosenttiin. Pääjohtaja Erkki Liikanen patistaa Suomea rakenteellisiin uudistuksiin.

Suomen Pankin mukaan maailmantalouden kasvunäkymissä ei ole lähivuosina nähtävissä voimakasta kohenemista.

Suomen Pankin ennusteessa maailmantalouden kasvun odotetaan tänä vuonna jäävän 2,8 prosenttiin, josta se ripeytyy 3,2 prosenttiin vuosina 2017–2018. Kasvun kiihtyminen kuvastaa taantumasta kärsivien nousevien talouksien toipumista.

Maailmantalouden kasvu oli viime vuonna hitainta sitten finanssikriisivuoden 2009. Kasvun hidastuminen johtui nousevien talouksien vaikeuksista esimerkiksi Venäjän ja Brasilian talouksien ajauduttua syvään taantumaan.

Maailmankaupan ja nousevien talouksien kasvuvauhdin hidastuminen sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen ovat varjostaneet euroalueen talouskehitystä. Maailmankaupan kasvua painaa erityisesti nousevien talouksien, kuten Kiinan, kasvun hidastuminen. Euroalueella kasvu on edelleen kotimaisen kysynnän varassa.

Rahapoliittiset toimet ja ennakoiva viestintä ovat yhdessä kattava kokonaisuus.

Talous- ja inflaationäkymien heikentymisen vuoksi Euroopan keskuspankki kertoi tässä kuussa entistä tujummista lääkkeistä talouden vauhdittamiseksi. Näihin kuuluivat kaikkien ohjauskorkojen lasku, osto-ohjelman laajentaminen yrityssektorin velkapapereihin ja kuukausittaisten ostomäärien kasvattaminen.

Lisäksi pankeille myönnetään rahapoliittisissa operaatioissa erittäin pitkiä luottoja vakuuksia vastaan yritysluototuksen lisäämiseksi.

– Rahapoliittiset toimet ja ennakoiva viestintä ovat yhdessä kattava kokonaisuus. Uusilla toimilla edistetään inflaatiovauhdin palautumista hieman alle 2 prosenttiin keskipitkällä aikavälillä ja tuetaan euroalueen talouden elpymistä, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen korosti tänään Euro & talous -julkaisun lehdistötilaisuudessa.

Kevyt rahapolitiikka lisää asteittain kysyntää euroalueen maissa ja auttaa sitä kautta myös Suomea. Jotta Suomen talous saadaan kestävään kasvuun, tarvitaan Liikasen mukaan kustannuskilpailukyvyn parantamista ja rakenteellisia uudistuksia.

– Kun yrityksille näin syntyy tarve laajentaa tuotantoa, kevyen rahapolitiikan myötä rahoitusolot tukevat investointi- ja työllistämispäätöksiä, Liikanen muistutti.

Finnwatch: Wärtsilä parantanut toimintaansa Intiassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kansalaisjärjestö Finnwatch on julkistanut seurantaraportin konepajayhtiö Wärtsilänyritysvastuusta Intiassa. Järjestön mukaan Wärtsilä on parantanut toimintaansa muun muassa siinä, että yhtiön käyttämällä tehtaalla Intian Khopolissa toimii nykyisin vapaa ammattiliitto.

Järjestö kuitenkin moittii Wärtsilää tehtaan sopimustyöntekijöiden alhaisista palkoista ja siitä, että alihankintaketjun valvonnassa on edelleen puutteita.

HS: Asvalttiurakoissa vuosia jatkuneita epäselvyyksiä Helsingissä – kilpailutus, hinnoittelu ja laskutus tarkasteltavaksi

Kuva: Jari Soini
Kuvan työajoneuvoilla ei ole tekemistä jutun aiheen kanssa.

Helsingissä on aloitettu sisäinen tarkastus asvalttiurakoiden kilpailutuksista, hinnoittelusta ja laskutuksesta, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden mukaan Helsingin katujen asvaltointiurakoissa on noussut esiin vuosia jatkuneita epäselvyyksiä.

Sisäinen tarkastus kohdistuu Helsingin kaupungin liikelaitokseen Staraan, joka on keskittynyt muun muassa rakentamiseen. HS:n mukaan Starassa on hyväksytty vuosittain laskutuksia, joissa näyttää olevan esimerkiksi ylihintaisia tuotteita ja runsaasti epäselviä tuntitöitä.

Selvitettävänä olevat asvalttiurakat ovat Staran suurimpia jokavuotisia kilpailutuksia, joiden arvo on yhteensä karkeasti arvioituna viisi miljoonaa euroa vuodessa, HS kirjoittaa. Kilpailutuksissa ovat mukana korjausasvaltoinnit ja Helsingin kaupungin liikennelaitoksen asvalttityöt.

STT

 

”Pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme” – Ihalainen varoittaa yritystukien yksipuolisesta karsimisesta

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen varoittaa, että miehistötuen lopettaminen johtaa Suomen lipun alla purjehtivien matkustajalauttojen ulosliputukseen.

Kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan viime aikoina on käyty tarpeellistakin keskustelua valtion eri yritystukien tarpeellisuudesta.

– Parasta aikaa yritystukia käsittelee asiantuntijoiden avustamana eduskuntapuolueiden edustajista koottu parlamentaarinen työryhmä, johon itsekin kuulun. Tavoitteena on muodostaa pidemmän aikavälin tiekartta yritystukien myöntämisen perusteista, Ihalainen kertoo tiedotteessaan.

Yksi julkisuudessa esiin nostetuista tuista on tuki meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamiseksi, eli niin kutsuttu miehistötuki.

Miehistötuella pyritään hyvittämään varustamoille Suomen lipun alla purjehtivien alusten suomalaisen miehistön palkkojen sivukuluja.

Järjestelmän kokonaiskustannus on tänä vuonna valtiolle noin 100 miljoonaa euroa ja se koskee noin 150 alusta Suomen kauppalaivarekisterissä. Tuen rakentamisen ehtona oli, että alan työmarkkinajärjestöjen työvoimakustannuksia leikattiin yli 10 prosenttia.

Ihalainen muistuttaa, että kyse on EU:n sallimasta tukimuodosta, jolla pyritään turvaamaan eurooppalaisten merenkulkijoiden asemaa globaalissa kilpailussa, jossa mukavuusliut tarjoavat mahdollisuuden hyväksikäyttää kolmannen maailman maista tulevaa halpatyövoimaa.

– Suomalainen merenkulkuosaaminen henkilöstössä ja alukset Suomen lipun alla on nähty osaksi kansallisia vahvuuksiamme kehittyvässä meriklusterissa. Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki. Ruotsissa ja monissa muissa maissa se on nettopalkkamalli, Ihalainen toteaa.

Kaikissa EU:n merenkulkumaissa on miehistötuki.

–  Matkustaja-aluksiin eli käytännössä Ruotsin ja Viron matkustajalauttoihin kohdistuva miehistötuki on joidenkin toimesta nähty kuitenkin viimeaikaisessa keskustelussa kilpailua vääristävänä ja turhana, Ihalainen jatkaa.

Perussuomalaiset ovat tehneet lakialoitteenkin matkustaja-alusten miehistötuen puolittamiseksi.

– Kuitenkin ulkomaiset laivamatkustajat käyttivät vuonna 2016 Suomessa noin 684 miljoonaa euroa pääosin matkailu- ja ravintolapalveluihin.

Suuren henkilöstömääränsä vuoksi matkustajalautat käyttävät suuren osan miehistötuesta, vaikka suurin osa aluksista on rahtiliikenteessä.

Tässä kohtaa on Ihalaisen mielestä syytä uistaa matkustajalauttojen merkitys myös rahtiliikenteelle. Vuonna 2014 60 prosenttia kappaletavaraviennistä kuljetettiin matkustaja-ro-ro-aluksilla.

– Miehistötuki on kieltämättä valtiolle menoerä, mutta menoerä, joka on tarpeellinen kilpailussa naapureidemme kanssa. Esimerkiksi Ruotsin laveamman tulkinnan vuoksi jouduimme vuosi sitten laajentamaan omaa tukeamme. Virolla on taas noin 30 prosenttia  matalampi palkkataso ilman tukeakin.

Valtaosa Suomen ja Viron välisen liikenteen aluksista on jo rekisteröity Viroon ja ne käyttävät pääosin virolaista miehistöä.

”En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena.”

Ihalaisen mielestä on selvää, ettei miehistötuen poisto siirtäisi risteilyasiakkaita maihin ravintolapalveluita käyttämään.

– Seuraus olisi se, että nykyiset matkustajalautat ulosliputettaisiin Viroon ja Ruotsiin henkilöstökulujen nousun vuoksi. Tuhansien suomalaisten työpaikat näillä aluksilla katoaisivat.

– En usko tämän olevan kriitikoidenkaan tavoitteena. Suomi ei voi lähteä yksipuolisesti miehistötukea karsimaan, vaan pelisääntöjen muutoksen tulee koskea myös kilpailijoitamme, Ihalainen päättää tiedotteensa.

”Yritysten parantuneen kannattavuuden on näyttävä myös palkansaajien kukkarossa” – Haatainen vaatii reilua peliä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

– Suomen talousnäkymät ovat parantuneet merkittävästi, mutta syksyn työmarkkinaneuvotteluista on kuulunut huolestuttavia uutisia. Nyt emme tarvitse uutta työmarkkinamyllerrystä vaan luottamuksen vahvistamista, SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen sanoi vieraillessaan lauantaina Kotkassa Sapokan kalamarkkinoilla.

Kotkassa ja Kymenlaaksossa on merkittävää paperi- ja selluteollisuutta.

Haatainen muistutti, että raskas kilpailukykysopimus on ollut työnantajille edullinen, kun työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi.

– Reilu peli työmarkkinoilla edellyttää, että kilpailukykysopimuksen myötä parantunut yritysten kannattavuus näkyy myös palkansaajien kukkarossa, Haatainen sanoi.

Nyt on vahvistettava luottamusta.

Haatainen nosti esille, että ihmisten turvallisuudentunne vahvistuu, kun heitä arvostetaan ja heillä on työtä, jolla tulee toimeen.

– Eriarvoistuminen kumpuaa arjen epävarmuudesta ja turvattomuudesta. Siksi on hyvä pitää kiinni suomalaisesta sopimisen kulttuurista. Myös työntekijöiden on päästävä nauttimaan kasvun hedelmistä, kun metsäteollisuuden vienti vetää, Haatainen sanoi.

Eläkkeelle jäävä pankkipomo HS:ssa: ”Tuhansia työtehtäviä katoaa jo lähivuosina”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Reijo Karhinen.

Pankkijärjestelmän automatisoinnin vuoksi OP-ryhmästä katoaa tuhansia työtehtäviä jo lähivuosina, sanoo tammikuussa eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen Helsingin Sanomissa.

OP on Karhisen mukaan samassa tilanteessa kuin vastikään pankkijärjestelmänsä uusinut Aktia, joka ilmoitti kuukausi sitten, että yli neljäsosa pankin työtehtävistä loppuu.

Tarkkoja lukuja katoavista työpaikoista Karhinen ei kuitenkaan anna. OP-ryhmällä on 12 000 työntekijää.

Karhisen mukaan luvut ovat niin valtavia, että ”että sinä et voi irtisanoa, sinä et voi irtisanoa”.

– Meidän on keksittävä muita ratkaisuja, hän sanoo HS:ssa.

Uusia työtehtäviä avautuu, mutta niissä tarvitaan usein toisenlaista osaamista. Työntekijöiden on tärkeä ymmärtää, että taito oppia uutta tulee olemaan keskeistä, Karhinen painottaa.

– Ihmisten pitää herätä siihen, että tätä työtä, jota hän tekee, ei ehkä tulevaisuudessa ole, Karhinen sanoo.

– Toivoisin, että yt-neuvotteluilta voidaan välttyä kokonaan, mutta se voi olla liikaa luvattu.

Niin OP-ryhmä kuin sen suuret kilpailijatkin ovat investoimassa miljardeja euroja uusiin it-järjestelmiin, joilla esimerkiksi lainojen ja vakuutusten myöntäminen voidaan pitkälti automatisoida.

Reijo Karhinen aloitti OP-ryhmän pääjohtajana vuonna 2017.

OP-ryhmän uudeksi pääjohtajaksi on nimetty Timo Ritakallio. Hän aloittaa tehtävässä maaliskuussa 2018.