JHL kertoo vaativansa lakimuutosta, joka peruu lain ammatillisten eläkeikien nostosta. Laki tuli voimaan vuonna 2017 tehdyn eläkeuudistuksen yhteydessä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa kantajana on yksi JHL:n jäsen.

– Jos oikeudenkäynti päätyy voittoon, hyötyvät päätöksestä myös kaikki muut JHL:n jäsenet, joiden ammatillinen eläkeikä on noussut lainmuutoksen johdosta, huomauttaa JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (kuvassa) tiedotteessa.

JHL:n mukaan kanteen nostamista on jarruttanut se, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa erimielisyyden käsittelyynsä vasta kun valtion omat oikeusasteet on käyty loppuun. Kanne on käynyt Suomessa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa, joihin JHL valitti kahden jäsenensä asiassa. Molemmissa oikeusasteissa tuli odotetusti häviö, koska valitus koski voimassa olevaa lainsäädäntöä.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan on valitettavaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessakin asian käsittely voi kestää vielä vuosia.

– Tästä huolimatta JHL taistelee epäoikeudenmukaisen ammatillisen eläkeiän nostamista vastaan loppuun saakka, hän sanoo.

Näin JHL taustoittaa asiaa tiedotteessaan:

”Lakimuutos asettaa epäreiluun asemaan valtion ja kuntien työntekijät, joille valtio on aikanaan taannut pääsyn eläkkeelle tietyssä iässä. Uusi laki rikkoo jo tehtyä sitoumusta ja pakottaa nämä työntekijät siirtämään eläkkeelle jäämistä.

Ammatillisista eläkei’istä luovuttiin vuonna 1989. Siihen saakka osalla valtion ja kuntien työntekijöistä oli alemmat ammatilliset eläkeiät kuin silloinen 65 vuoden yleinen eläkeikä.

Kun ammatillisista eläkei’istä luovuttiin, niiden piiriin kuuluva työntekijä sai valita, säilyttääkö hän ammatillisen eläkeikänsä vai vaihtaako sen yleiseen eläkeikään. Valtio kannusti jälkimmäiseen ratkaisuun muun muassa uusilla varhaiseläkevaihtoehdoilla.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa kantaa siihen, rikkooko ammatillisia eläkeikiä nostava laki perustuslain takaamaa omaisuudensuojaa. Euroopan tasolla omaisuudensuojaa voidaan tulkita tiukemmin kuin kansallisella tasolla.

Perusteena on, että valtiovalta antoi työntekijöilleen nimenomaisen ja henkilökohtaisen sitoumuksen eläkeiästä, ja muutti sen myöhemmin yksipuolisesti.

Nyt vireille nostettavan oikeusjutun tarkoituksena on hakea asiasta ennakkopäätös. Kantajana ihmisoikeustuomioistuimessa on yksi JHL:n jäsen.”