Politiikka
16.2.2018 15:04 ・ Päivitetty: 16.2.2018 15:04
Liittokierros opetti tämän: “Yksin emme tule toimeen” – jättiliiton puheenjohtajaa jäi kismittämään pari asiaa
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sai huoahtaa helpotuksesta, kun liiton edustajisto sinetöi torstaina kokouksessaan kunta-alan työehtosopimuksen.
Liittokierros yllätti – jopa positiivisesti – Niemi-Laineen. Hän oli pelännyt, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n peukalonjälki olisi näkynyt jokaisessa neuvottelupöydässä, myös julkisen sektorin.
– En näe tuloksessa sellaista. Nyt tuli JHL:n malli, ei EK:n. Saavutimme palkoissa hieman yli yleisen tason, kun kiky-kompensaation kertakorvaus lasketaan mukaan, Niemi-Laine laskee.
Hän muistaa alkutilanteen tammikuussa 2017. Suomen mallia ajettiin niin, että vientialat olisivat määritelleet kaikkien palkkatason. Niemi-Laineen mukaan malli kaatui, koska aitoa vuoropuhelua ei syntynyt.
– Toivon todellakin, että jos joskus Suomen palkkamallia halutaan rakentaa, keskustelua käydään aidosti kaikkien työmarkkinoiden osapuolten kanssa – ei vain viennin ja teollisuuden sanelussa.
Kuntatyönantajilla oli pelisilmää.
Kuntien työntekijät joutuivat maksumiehiksi kilpailukykysopimusta sorvatessa. Lomarahoista leikattiin.
– Sen ikeen alla olimme neuvotteluissa, Niemi-Laine huomauttaa.
Hän kehaisee Kuntatyönantajien pelisilmää, kun se taipui “paikalliseen tuloksellisuuteen perustuvaan kertaerään”. Se maksetaan henkilöstölle ensi vuoden tammikuussa.
– Työnantaja halusi näin korvata työntekijöille kiky-venymisen, vaikka Sipilän hallitus ei suostunut tulemaan yhtään vastaan.
Neuvotteluja ryyditettiin ylityö- ja vuoronvaihtokielloilla. Niemi-Laine uskoo niiden purreen.
– Työnantaja on ensisijaisesti vastuussa siitä, että palvelu on tasokasta ja riittävää. Nyt se joutui luupin alle ja huomaamaan, miten ilman työntekijöiden joustoa ei selvitä.
Hän muistuttaa, että äärimmäisen kiireen alla kuntatyöntekijät ovat jo tähän mennessä saaneet paljon hyvää aikaan ja kehittäneet uutta.
– Työnantaja palkitsi kertaerällä tätä tuloksellisuutta, JHL:n puheenjohtaja tulkitsee.
Hänen mielestään kunnilla on kyllä varaa 135 miljoonan euron pottiin, kun kuntakonsernin tilinpäätökseen kirjattiin plussaa 200 miljoonaa euroa.
– Ylimääräinen raha pitää periaatteessa pistää julkisella sektorilla siihen, että palvelut tuotetaan entistä paremmin. Palkitseminen motivoi työntekijöitä siihen.
Sekalinjakaan ei ole huono tulos.
JHL pyrki palkankorotuksissa puhtaaseen eurolinjaan, jolla olisi nostettu naisvaltaisen alan ostovoimaa. Mutta ei sekalinjakaan Niemi-Laineen mielestä huono tulos ole. Toukokuun alussa korotus maksetaan euromääräisenä 2 100 euron kuukausipalkkaan saakka. Sitä suurempiin se tulee prosentuaalisena.
– Näin saadaan alimpia palkkoja kuitenkin nostetusti selkeästi enemmän kuin pelkällä prosenttilinjalla.
Palkkaselvitystä hän pitää tärkeänä asiana. Sitä varten perustetaan työryhmä, jossa istuvat kuntapuolen työntekijöiden ja työnantajien edustajat.
– Tarkoituksena on selvittää julkisen puolen ansiokehitystä yksityiseen sektoriin verrattuna.
Niemi-Laine ei halua, että Suomessa joudutaan Ruotsin ongelmiin, jossa naisvaltaisten alojen palkat jäävät koko ajan muiden alojen jalkoihin.
300 miljoonan teilaaminen on nöyryyttämistä.
Mikä jäi harmittamaan puheenjohtajaa tällä neuvottelukierroksella? Ainakin se, että toisen sopimusvuoden palkankorotukset ovat puhtaasti prosentuaalisia.
– Emme saaneet täyttä perälautaa, jossa yleiskorotuksena olisi voitu jakaa järjestelyvaraerä kaikille.
Lohdutukseksi hän sanoo sitä, että sopimukseen tuli kuitenkin paikallinen järjestelyerä, 1,2 prosenttia, liitekohtaisella perälaudalla.
Toisen harmituksen aiheen Niemi-Laine kohdistaa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukseen. Työntekijäjärjestöt vaativat kuntatyönantajalta lomarahaleikkauksen kompensoimista 300 miljoonalla eurolla kahden vuoden aikana. Se olisi vastannut noin puolta alkuperäisestä lomarahaleikkauksesta. Kuntatyönantaja myöntyi 135 miljoonaan, kun valtiolla ei ollut varaa “lisämassiin”.
– Sipilän hallituksessa ei haluttu nähdä, että 300 miljoonalla on iso tarve naisvaltaisella alalla. Kuitenkin tänä keväänä on jaossa 12 miljardia osinkoja teollisuus- ja vientiyrityksille.
Niemi-Laine tuhahtaa, että tuollaisten summien rinnalla 300 miljoonan teilaaminen on lähinnä nöyryyttämistä.
Ei tämä täydellinen sopimus ole missään nimessä.
JHL:n puheenjohtaja toivoi, että tekstipuolella esimerkiksi mahdollisuus omaishoitoon olisi kirjattu kaikkiin sopimuksiin. Näin ei käynyt. Se jäi kismittämään. Hän on iloinen siitä, että kuntatyöntekijöiden hoitovapaa ja isyysloma pitenevät.
– Ei tämä täydellinen sopimus ole missään nimessä, mutta meidän tavoitteistamme hyvin moni toteutui, Niemi-Laine painottaa.
Taistelu ei silti ole tältä talvelta vielä ohi. JHL jatkaa yhä neuvotteluja monilla sopimusaloillaan. Esimerkiksi yksityisellä sosiaalipalvelualalla annettiin tänään lakkovaroitus.
Liittokierros opetti Niemi-Laineen mielestä ainakin yhden asian:
– Meidän pitää SAK:n liittoperheessä koordinoida yhdessä enemmän työehtosopimusten rakentamista – sitä tapaa, jolla pidämme huolen toisistamme ja solidaarisesta palkka- ja työehtopolitiikasta. Yksin emme tule toimeen, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistuttaa ay-liikkeen toimijoita.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.