59 prosenttia suomalaisista kertoi voivansa luottaa useimpiin uutisiin ja 70 prosenttia useimpiin seuraamiinsa uutisiin tämän vuoden kyselytutkimuksessa. Muita tutkimusmaita vahvempi luottamus on pysynyt vuodesta 2015.

Suomessakin luottamus on kuitenkin ollut laskussa. Vuodesta 2015 suomalaisten luottamus useimpiin uutisiin on pudonnut yhdeksän prosenttiyksikköä ja itse seurattuihin uutisiin kaksi prosenttiyksikköä.

– Tämän voi tulkita liittyvän yleiseen kansainväliseen trendiin, jossa luottamus vakiintuneita poliittisia instituutioita kohtaan heikkenee ja vastaavasti henkilökohtaisten verkostojen merkitys luottamuksen lähteenä korostuu, tutkija Esa Reunanen Tampereen yliopiston COMET-tutkimuskeskuksesta kommentoi tiedotteessa.

Yli puolet suomalaisista ilmoittaa verkon olevan heidän pääasiallinen uutislähteensä, ja pelkästään nettiä uutislähteenään käyttävien suomalaisten osuus on kasvussa.

Myös pelkästään sosiaalisen median ja blogien suosio pääasiallisena uutislähteenä on kasvanut tasaisesti. Sosiaalisella medialla on nyt yhtä suuri osuus pääasiallisena uutislähteenä kuin painetuilla lehdillä, joiden rooli on jatkuvasti heikentynyt. Kummankin osuus on yhdeksän prosenttia.

– Suomalaisilla uutisbrändeillä on edelleen vahva tunnettuus. Tämä näkyy hyvin siinä, että Suomessa mennään edelleen pääasiallisesti suoraan brändien verkkosivuille tai sovelluksiin toisin kuin vertailtavissa maissa, joissa ensisijaisena uutisväylänä on sosiaalinen media, uutisportaalit tai hakukoneet, Media-alan tutkimussäätiön ja Medialiiton uuden kasvun johtaja Noora Alanne sanoo tiedotteessa.

Erityisesti alle 55-vuotiaille verkko on pääasiallinen uutislähde. Sosiaalisella medialla ja blogeilla on jalansijaa varsinkin nuorimmassa ikäluokassa. Vanhimmassa ikäluokassa painetut lehdet ovat television ohella pääasiallinen uutislähde.

Suurin osa suomalaisista seuraa sekä painettua mediaa että verkkomediaa. Vaikka pelkkää verkkomediaa uutislähteenä hyödyntävien määrä on kasvanut, sekä painetusta mediasta että verkkomediasta uutisia seuraavien määrä on laskenut.

Alle 45-vuotiaiden ja naisten keskuudessa älypuhelimen käyttö uutisvälineenä on kasvattanut suosiotaan. Peräti 38 prosenttia suomalaisista nimesi älypuhelimen pääasialliseksi uutisvälineekseen, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Miesten ja yli 45-vuotiaiden keskuudessa tietokone on käytetyin.

Tutkimuksessa 53 prosenttia suomalaisista kertoi katselleensa uutisvideoita. Uutissivustot ja uutissovellukset ovat suositumpia katselupaikkoja kuin kolmannen osapuolen alustat, toisin kuin kaikissa muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa.

– Suomen ero muihin maihin perustuu siihen, että täällä uutisia ylipäätään seurataan usein suoraan uutissivustoilta ja käyttö sosiaalisen median kautta on vähäisempää, Reunanen sanoo.