He kirjoittavat tiedotteessaan, että Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt tehdä psykiatrian toimialueelle hankinnan, jonka kokonaisarvo on 40 000 000 € neljän vuoden hankekauden aikana, eli 10 000 000 € vuodessa. Tällä summalla hankitaan arviolta 37 henkilötyövuotta lääkäripalvelua ostopalveluna vuosittain.

– Näin yhden psykiatrin ostopalvelutehtävän vuosikustannus olisi siis lähes 300 000 euroa ja yhden ostopalvelulääkärin hinnalla omina työntekijöinä voitaisiin palkata noin 2.5 henkilötyövuoden edestä tekijöitä, Kyllönen ja Lindén sanovat tiedotteessa.

Aluehallitus on käsitellyt psykiatrian ja vammaispalveluiden lääkäripalveluiden hankintaa kokouksessaan 20.2. Kokouksen tarkastamaton pöytäkirja on julkaistu netissä.

HEIDÄN mukaansa päätöksen seurauksena psykiatrian erikoisalalla yksityiseltä palvelutuottajalta hankittava osuus kokonaistyöpanoksesta muodostuu huomattavan suureksi.

– Jopa niin suureksi, että hyvinvointialue ei tosiasiassa pysty enää huolehtimaan sille järjestäjänä kuuluvista tehtävistä.

– Ei ole realistista, että jo täysin työllistetty hyvinvointialueen oma psykiatrihenkilöstö pystyisi ”valvomaan sekä tarvittaessa puuttumaan yksilötasolla tilanteisiin, joissa palveluiden taso ja laatu eivät toteudu vastuiden mukaisesti”. Hankintapäätös onkin tehty selkeästi vastoin järjestämislain 12 §:ä. Päätöksellä on myös merkittäviä järjestelmätason vaikutuksia, jotka aluehallituksen olisi tullut ottaa huomioon. On selvää, että taloudellinen kannustin houkuttelee nykyään virassa olevat lääkärit siirtymään henkilöstövuokrausyritysten palvelukseen tekemään samassa organisaatiossa työtään. Hyvinvointialue ei mitenkään pysty ehkäisemään sitä, etteivätkö sen omat virassa olevat lääkärit siirry tällaisten ratkaisujen seurauksena yritysten palvelukseen, Kyllönen ja Lindén katsovat.

Heidän mielestään päätös vaarantaa koko psykiatrisen hoitojärjestelmän, koska psykiatrisen hoidon ydintehtävät, kuten mielenterveyslain mukainen osastohoidon, jotka edellyttävät riittävän määrän virassa olevia lääkäreitä. Lindén ja Kyllönen uskovat myös, että päivystystoiminnan varmistaminen vaikeutuu ja saattaa jopa olla mahdotonta, jos virkalääkäreiden määrä tämän myötä vähenee.

– ”Terapiat etulinjaan” kokonaisuus on etenemässä hyvinvointialueille, mutta nyt hallitukselta tarvitaan nopeita koordinaatiotoimia, ettei palveluiden kriisiytyminen alueilla johda kokonaisuutena kestämättömiin ratkaisuihin. Seurantaa ja ohjeistuksia täytyy päivittää siten, ettei hyvinvointialueilla päädytä ratkaisuihin, jotka ulkoisten hankintojen kautta, tietyillä erityisaloilla johtavat osaajien keskittymiseen tai katoamiseen kokonaan julkisesta palvelutuotannosta.

– Pirkanmaan tilanne on vaikea, mutta nykyistä tilannetta haasteellisemmistakin tilanteista on Suomessa selvitty menneinä vuosina esimerkiksi Lapissa. Nyt on äärimmäisen tärkeää pitää nopeasti huoli, ettei tällainen laajamittainen, koko mielenterveyspalveluiden kentän sekaisin saattava hankinta saa edetä aikana, jolloin tarvitsemme vauhdilla käynnistettäväksi ”kansallisen psykiatrian ja mielenterveyden kriisinratkaisuhankkeen”, Kyllönen ja Lindén päättävät.

PIRKANMAAN hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola kommentoi Kyllösen ja Lindénin väitteitä Demokraatille tekstiviestillä.

– Järjestämisvastuu on meillä. Kun emme ole kyenneet turvaamaan hoidon saatavuutta omana toimintana, olemme täydentäneet sitä rajatuilla määräaikaisilla palveluostoilla. Emme ole siis ajaneet omaa toimintaa alas ja korvanneet sitä ulkoistuksilla. Potilaille on järjestettävä hoito tavalla tai toisella, Erhola kirjoittaa.