Esimerkiksi Kainuun aluevaltuuston kokouksessa maanantaina päätettiin, ettei yksikään, joka siirtyy vuodenvaihteessa sotesta hyvinvointialueen palvelukseen ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

Kuntaliitto on linjannut nettisivuillaan, että välittömästi aluehallituksen alaisena työskentelevä hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö ei ole vaalikelpoinen aluehallitukseen.

Ylen mukaan asiaa selvitellään vielä Kainuussakin. Erilaisia tulkintoja näyttää olevan ilmassa.

– Minun kantani on se, että pitäisi voida toimia. Pitäisi tehdä analogia kunnanhallituksen kanssa. Kyllähän kaupungin työntekijä voi toimia kaupunginhallituksen jäsenenä.

– Se on vedetty överiksi, Lindén sanoo sellaisesta tulkinnasta, ettei aluehallitukseen olisi työntekijällä pääsyä.

– Meillä on 20 000 tai 30 000 ihmistä jollakin hyvinvointialueella ja he eivät voisi olla aluehallituksen jäseniä. Minun mielestä tavallista työntekijää tällainen rajoite ei voi koskea. Tämä on minun mielipiteeni, Lindén jatkaa.

Hän täsmentää vielä sen verran, ettei hänenkään mielestä välittömästi aluehallituksen alaiset hyvinvointialueen työntekijät tai esimiesporras voi päätyä aluehallitukseen, mutta esimerksi tavalliselle sairaanhoitajalle, sosiaalityöntekijälle tai lääkärille sen pitäisi olla mahdollista.

– Hyvinvointialueen lainsäädäntö kirjoitettiin aika lailla analogisesti kuntalain kanssa. Minun mielestäni pitäisi noudattaa samaa logiikkaa kuin kuntalaissa, jossa tavallinen kunnan työntekijä voi kyllä olla kunnanhallituksen jäsen, Lindén toistaa.

LINDÉNIN POHDITTAVANA on tällä hetkellä monta julkisuudessakin tulikuumaa asiaa. Yksi niistä on 0,7 henkilöstömitoituksen toteutuminen vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa aikataulussaan 1.4.2023 lähtien.

On odotettu, että asiasta saattaisi tulla päätös jo huomenna alkavan budjettiriihen yhteydessä.

Vanhuspalveluiden ympärivuorokautisiin yksiköihin tarvitaan vielä 3 400 hoitajaa lisää, jotta yksiköt yltäisivät lakisääteiseen hoitajamitoitukseen ensi keväänä, selvisi tänään julkaistusta THL:n Vanhuspalveluiden tila -seurannasta.

Lindén muistuttaa, että vastaava luku oli vielä viime marraskuussa 5 200. Hän myös painottaa, että 3 400 vajaus on laskettu tilanteeseen, jossa hoitajamitoitus 0,7 on jo astunut voimaan eli ensi vuoden huhtikuusta alkaen.

– Suuri vaikeus on siinä, että työvoima ja työmarkkinat ovat koko ajan dynaamisessa liikkeessä. Me emme tiedä ensi keväänä, onko tapahtunut jotakin sellaista, että toimialalta on lähtenyt lisää ihmisiä pois, jolloin tarvitaan vielä enemmän tilalle, Lindén sanoo.

– Voin suoraan sanoa, että on äärettömän vaikea saada 3 400 työntekijää, hoitajaa tai hoiva-avustajaa ensi huhtikuun alkuun mennessä. Mutta toisaalta siihen pitää tähdätä, hän toteaa.

LINDÉN KIINNITTÄÄ huomiota myös siihen, että viime vuodenvaihteessa lakisääteinen mitoitus nousi 0,6:een ja THL:n seurannan mukaan toukokuussa tämän mitoituksen oli saavuttanut 89 prosenttia yksiköistä. 11 prosentissa eli 201 yksikössä mitoitus ei siis toteutunut.

– Nyt on paljon kiinni siitä, miten valvontaviranomainen eli Valvira ja aluehallintovirastot asiaa katsovat. Lähtevätkö ne siitä, että 1. huhtikuuta pitäisi todella olla joka paikassa se 0,7, vai onko niin, että kun sitä kohti mennään, heille riittäisi vaikkapa se, että vuoden lopulla olisi 0,7, Lindén sanoo ja vertaa tilannetta siihen, etteivät kaikki yksiköt ole vielä yltäneet 0,6:een, vaikka olisi pitänyt.

Kyse olisi siis myös siitä, missä vaiheessa valvontaviranomaiset alkaisivat sanktioida asiaa, jos 0,7 ei ole välittömästi huhtikuun alusta kaikissa yksiköissä täynnä.

Lindén pohdiskelee jopa, että jos valvontaviranomainen pystyisi antamaan lisää hoitajamitoitukselle toteuttamisaikaa 1.4. aikaan, mitoituksen toteuttamisesta ei tarvitsisi edes välttämättä tehdä lykkäämispäätöstä.

– Sen sisältöhän olisi sama kuin mitoituksen lykkäys sillä erotuksella, että tietysti ne rahat, jotka tarvitaan toteutukseen, on silloin oltava budjetissa, kun pidetään kiinni 1.4. päivämäärästä. Tässä on eri keinoja lähestyä tätä asiaa.

Toisaalta Lindén sanoo itse samaan hengenvetoon, että voidaan kysyä, mitä sellainen valvonta olisi, jos laki sanoo, että 1.4. pitää olla 0,7.

LINDÉN ON toiveikas sen suhteen, että hoitoalalle saataisiin koulutettua piakkoin lisää työntekijöitä.

– Meillä on realistinen suunnitelma saada kaikilla eri tavoilla koulutettua lisää noin 4 200 työntekijää vuoteen 2024 mennessä. Jos saadaan noin 3 500-4 000 hoiva-avustajaa lisää, se on realistinen etenemisreitti tässä.

Lindénin oma arvio tänään päivällä oli, että budjettiriihen yhteydessä ei vielä otettaisi kantaa hoitajamitoituksen lykkäämiseen. Hän painottaa, että kaikki hallituspuolueet haluavat pysyä 0,7:n mitoituksessa kiinni, mutta asiassa on vielä neuvoteltavaa ja viisikossa puolueiden kesken näkemyseroja.

– Kyse on vain siitä, onko epärealistista uskoa, että hoitajamitoitus toteutuu 1.4. Asia on vielä auki.

Kovin kauan päätöstä ei kuitenkaan Lindénin arvion mukaan siitä, lykätäänkö hoitajamitoitusta, ei tarvitse odottaa.

– Täytyy olla sosiaali- ja terveysministeriön virallinen virka-arvio. Nämä vievät kaikki nyt oman pienen aikansa tässä.

Virka-arvio on Lindénin mukaan tekeillä, muttei vielä virallisesti valmis.

Henkilökohtaista kantaansa hoitajamitoituksen lykkäämiseen tai sen aikatauluun Lindén ei kerro, koska hän ei halua sotkea hallituksen neuvotteluja.

– Asia on siellä viisikolla, puolueilla ja hallituksella.

HOITAJALIITTOJEN TEHO-OSASTOIHIN kohdistuvat lakot aiheuttavat toteutuessaan potilaille suuren hengenvaaran, potilasturvallisuutta valvovan viraston Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoi tänään Helsingin Sanomille.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Satu Koskela kertoi maanantaina lehdelle, ettei perhe- ja peruspalveluministeri Lindén ole antanut virkamiehille toimeksiantoa hallituksen esityksen valmistelusta.

– Realismia on, että potilasturvallisuuslakia ei ole voimassa näiden lakkojen aikana. Jos toimeksianto tulisi, lainmuutoksen voimaan saattamiseksi menisi arviomme mukaan vähintään pari viikkoa, Koskela sanoi.

Demokraatti tiedusteli myös Aki Lindénin kantaa asiaan. Ministeriöllä ei ole Lindénin mukaan päätöstä asiassa.

– Tällä hetkellä, tänään tiistaina ei ole vielä päätöstä siitä, että sellainen laki annettaisiin eduskunnalle. Mutta kun minä näin sanon, sehän ei tarkoita, etteikö se voi tulla ajankohtaiseksi tässä kuitenkin sitten lähiaikanakin, Lindén muotoilee.

Hän muistuttaa myös, että nyt kyse ei ole samanlaisesta laajasta lakosta kuin keväällä vain tietyistä kohdennetuista toimista. Näin ollen lakikaan, jos sellainen tulisi, ei voisi olla samanlainen kuin keväällä kaavailtiin.

– Nythän on kyse siitä, että on hyvin rajattu lakko, mutta se iskee ihan oikeasti kuoleman riskillä tiettyihin yksiköihin. Silloin on kysymys siitä, jos sellainen laki annetaan, että pitääkö lainkin olla tarkkarajaisempi ja enemmän räätälöity tähän nyt käsillä olevaan tilanteeseen, Lindén pohtii.