– He ovat työteliäitä, hyvää väkeä, joka tekee työnsä korkealla moraalilla, Soini kirjoitti blogissaan.

Soinin mukaan seuraavan avattavan suurlähetystömme pitäisi olla Filippiineillä.

– Hoitohenkilökunnan rekrytointi on hyvä kärkihanke taloudellisen yhteistyön ohella, Soini paalutti.

Lindström sanoi, että tavallaan häntä ei Soinin avaus yllättänyt.

– Ei hän minulta siitä kysynyt eikä vihjaissut, että hän näin aikoo sanoa… Me molemmat suhtaudumme positiivisesti työperäiseen maahanmuuttoon, kunhan se on järkevää, Lindström sanoo.

– Filippiinit on valtavan köyhä maa, joka kouluttaa sairaanhoitajia vientituotteeksi, vaikka tarvitsisi heidät itse. Käyttäisimme hädänalaisia ihmisiä hyväksemme, puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehystä kommentoi aikanaan Kalevalle Soinin avausta.

Hoitoala vaatii, että ensin pitäisi tarjota omille koulutetuille hoitajille kokopäiväistä työtä.

Työministeri Lindströmkin näkee, että ensisijaisesti pitää pystyä kouluttamaan Suomessa ihmiset tehtäviin.

– Niin kuin sanoin, jos meillä ei riitä työntekijöitä, sittenhän se on pakko tuoda työperäistä maahanmuuttoa, mutta se ei ole ainoa ratkaisu.

Lindström toteaa, että Suomesta on käyty houkuttelemassa koodaajia Etelä-Koreasta sen takia, että Suomessa heistä on pulaa.

Rasistisia piirteitä Lindström ei Soinin avauksessa näe.

– Minun on vaikea mennä hänen päänsä sisälle, mitä hän on tässä ajatellut, mutta kuvittelisin, että hän on sitä mieltä, että esimerkiksi Filippiineiltä ja yleensä sieltä suunnalta tulevilla ihmisillä on erittäin korkea työmoraali. He ovat ahkeria ihmisiä. Luulen, että hän on viitannut tähän.

– Filippiinit on valtavan köyhä maa, joka kouluttaa sairaanhoitajia vientituotteeksi, vaikka tarvitsisi heidät itse. Käyttäisimme hädänalaisia ihmisiä hyväksemme, puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehystä sanoi.

Lindströmin mukaan filippiiniläisille ja muille on maksettava samat palkka kuin kaikille.

– Kansalaisuus ei ole palkanmaksuperuste.

– Saamieni tietojen mukaan ja sen mukaan, mitä olen lukenut, olemme aika lailla ongelmissa sen suhteen, että väestö ikääntyy ja hoidettavia on todella paljon tulevaisuudessa. Kyllä minä väitän, että joudumme tuomaan myös ulkoa ihmisiä tänne, Lindström näkee.

Työolobarometrin ennakkotiedoista nousi tänään esiin monia positiivisia asioita. Esimerkiksi peräti yli 40 prosenttia palkansaajista uskoo varmasti löytävänsä ammattiaan ja työkokemustaan vastaavan uuden työn, jos jäisi työttömäksi.

Lue lisää: Työolobarometri: Palkansaajat uskovat uskovat työllistyvänsä uudelleen

– Näyttää siltä, että palkansaajien näkemykset ylipäätään työmarkkinoista ovat valoisat. Hyvää työllisyyskehitys heijastelee muuhunkin. On hienoa, että irtisanomis- ja lomautusuhkat ovat vaihtuneet pulaan osaavista työntekijöistä. Se on positiivinen ongelma, Jari Lindström sanoi tänään medialle Työolobarometrin julkistamistilaisuudessa.

Työvoimapula on Lindströmin mukaan Suomessa iso ongelma.

Hän totesi, että esimerkiksi metallialalla on melko lailla kaikki osaajat jo värvätty.

– Siellä on huutava pula osaajista, uskon, että tämä jatkuu vielä vuosia. Telakkapuolella tilauskirjat ovat vuosiksi eteenpäin täynnä.

Lindströmin mukaan Suomessa pitää panostaa nopeaan koulutukseen, muuntokoulutukseen, oppisopimuksiin, täsmäkoulutukseen ja samaan aikaan kehittää pohjaa, peruskoulutusta.

– Hoivapuolelle vaaditaan tulevaisuudessa tuhansia tekijöitä, kyllä siinä täytyy olla jonkinlainen kutsumus, kaikista ei ole niihin hommiin.

Kun teollisuudesta häviää työpaikkoja, palvelupuolen, hyvinvointipuolen työpaikat lisääntyvät.

– Yrittäjät palkkaisivat mielellään suomalaisia osaajia, jos vain olisi. En usko siihen, että halutaan tuoda halpatyövoimaa ohi, vaan kertakaikkiaan yritykset tarvitsevat työvoiman tässä ja nyt.

Työn murroksen keskellä Lindström painottaa myös töiden organisoimisen ja johtamisen keskeisyyttä.

Jatkuvan oppimisen merkitystä on Lindströmin mukaan Suomessa myös ymmärretty.

– Suuri huoleni on siitä että jokaiselle järjestyisi sopiva osaamisen kehittämisen polku. Osaamisen kehittäminen tuntuu kasautuvan niille, joilla osaaminen muutenkin korkealla tasolla. Jatkuva kouluttaminen on yksi kohtalon kysymyksistämme. Tarvitaan muutoksia asenteessa, miten koulutukseen ylipäätään suhtaudutaan.

Oppimisen ja osaamisen hyödyntäminen on tutkimusten mukaan yleisempää niillä työpaikoilla, joissa työntekijöillä on muutoinkin vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön.