Lindström pitää kiinni hallituksen aktiivimalleista: Ei peruta – korostaa kuitenkin kakkosmallin muuttuneen sisällöltään

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Työministeri Jari Lindström (sin.)

SAK järjesti viime viikolla poliittisen mielenilmauksen. Se vaati maamme hallitukselta työttömien rankaisumalliksikin kutsutun aktiivimallin perumista ja myös hallituksen työstämän aktiivimalli kakkosen valmistelun keskeyttämistä.

Aktiivimalli 1 alentaa työttömyysetuutta 4,65 prosenttia, jos työtön ei kykene täyttämään vaadittua aktiivisuusehtoa. Aktiivimalli 2:ssa työttömän olisi haettava noin yhtä työpaikkaa viikossa työttömyysetuuden saadakseen. Jos tämän lyö laimin ilman riittävää syytä työttömälle napsahtaisi 60 päivän korvaukseton karenssi.

Työministeri Jari Lindström (sin.) toteaa nyt, että kakkosmallin julkisuudessa kommentoitu versio on ollut lausuntokierroksella oleva versio.

– Olemme katsoneet sen sisältöä, sehän voi olla aivan jotakin muuta kuin mitä on ollut lausuntokierroksella. Totta kai niihin lausuntoihin on reagoitu. Tästä sisällöstä ei ole mitään vielä päätetty eikä oikeastaan ole lyöty mitään tasan tarkkaa aikatauluakaan sen suhteen, Lindström sanoo.

Keskustelut työmarkkinaosapuolten kanssa jatkuvat.

Onko siis mahdollista, että aktiivimalli 2 perutaan kokonaan?

– En lähde mieluummin arvioimaan yhtään mitään sen kohtalosta, tuleeko vai eikö. Meillä on ollut se yhden kerran kilpailukykyministeriryhmässä vasta, että siinä vaiheessa ollaan. Sen sisältö vaikutti hyvältä, enempää en voi avata.

Toisaalta Lindström sanoo myös, ettei hallitus ole tällä hetkellä vetämässä kakkosmallia pois.

– Mutta korostan, että se mitä työmarkkinajärjestöt ovat kommentoineet sisällöllisesti oli lausuntokierroksella oleva malli ja se ei ole välttämättä samansisältöinen nyt, Lindström sanoo.

Lindströmin mukaan nyt on sovittu myös, että työmarkkinaosapuolten kanssa jatketaan vuoropuhelua. Tapaaminen on lähipäivinä ja siitä oli puhetta perjantaina Kesärannassa hallitus-trion ja Lindströmin tavatessa SAK:n johtoa.

Tähän ongelma kulminoituu: Aktiivisuus ei aina auta.

Lindströmin mukaan hallitus ei peru jo voimaanastunutta aktiivimalli ykköstä. Sen toimimista seurataan ja sitä rukataan. Ministeri viittaa muun muassa sosiaali- ja terveysministeriössä työstössä olevaan ohjeistukseen etuuksien maksajille. Sen odotetaan selventävän ja tarkentavan muun muasa sitä, miten työttömän aktiivisuutta seurataan.

– Sieltä lähtee ohjeistus, mitä kaikkia toimenpiteitä katsotaan aktiivisiksi toimenpiteiksi.

Isoiksi ongelmiksi on nähty muun muassa aktiivimallin alueellinen eriarvoisuus. Kaikkialla töitä tai kouluttautumismahdollisuuksia ei ole yhtä lailla tarjolla. Vaikka osoittaisi aktiivisuutta, työttömyysturva saattaa silti joutua leikkuriin, jos työtä ei kerta kaikkiaan ole tarjolla.

Lindströmin mukaan aktiivimallin ongelmat kulminoituvat siinä, että vaikka työtön olisi kuinka aktiivinen, saattaa käydä niin, ettei hän saa työtä tai pääse muihin toimiin aktiivisuutensa osoittamiseksi.

– Kun minä olen keskustellut tästä niiden kanssa, jotka tätä vastustavat, suurin osa ei vastusta sitä, että tulee sanktio, jos on passiivinen. Mutta sitä vastustetaan, jos teet kaikkesi ja silti (sanktio) tulee. Se todetaan totta kai epäoikeudenmukaiseksi ja niin minä olen itsekin sanonut. Toivon, että se menisi siihen suuntaan, että kaikille annettaisiin mahdollisuus näyttää aktiivisuutensa ja sen jälkeen, jos vieläkään ei pysty siihen, sitten tulee sanktio, Lindström sanoo.

– Minä sanoin, kun ensi kerran kuulin aktiivimallista salissakin, että ei voi olla niin, että jos ihminen tekee kaikkensa, että silti tulee sanktio.

”Minä en voi luvata yhtään mitään”.

Ministerin toiveet eivät tietenkään paljon työtöntä lohduta.

Lupaatteko tähän muutoksen?

– Minä en voi luvata yhtään mitään, mutta minä näen tämän asian näin. Minä olen tätä puhunut koko ajan ja tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys.

– Uskon, että tämä voidaan saada parempaan suuntaan kuin laki oli eduskunnasta lähtiessään. Nyt tehdään niitä toimenpiteitä ja ennen kaikkea seurataan sitä, mitä tulee tapahtumaan. Ratkaiseva hetki on huhtikuussa, kun tulee ensimmäiset ihmiset, jotka ovat siinä paikassa, jossa lakia sovelletaan. Soveltamisohjeilla on kiire.

Myös sitä on toivottu, että vapaaehtoistyö voisi kelvata aktiivisuuden osoittamiseen.

Lindströmin mukaan aktiivisuuden osoittaminen vapaaehtoistyöllä on ongelmallista, koska  vapaehtoistyön määrittely on hankalaa.

– Kysymys kuuluu, jos laajennettaisiin vapaaehtoistyön puolelle, mitkä vapaaehtoistyöt – kaikkiko, vai jokin tietty järjestö? Tämä ei ole lainkaan yksinkertaista, mutta kyllä me ihan avoimin mielin katsotaan senkin takia, että eduskunta edellyttää meiltä sitä, Lindström sanoo.

Eduskunta velvoitti hallituksen seuraamaan aktiivimallin vaikutuksia.

”En tarkoita, että me rupeamme työntämään TE-hallintoon lisää rahaa.”

Sen verran oppositiosta, ay-liikkeestä ja ja työttömiltä tullut kritiikki on jo hallitukseen vaikuttanut, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) lupasi jo tammikuun puolivälissä, että työvoimapalveluihin voidaan käyttää viime vuonna säästyneitä työllisyysrajoja. Rahaa on 70 miljoonaa, mutta kaikkia ei ole työvoimapalveluihin luvattu.

Työllisyysmäärärahojen kohdentaminen on Lindströmin mukaankin a ja o.

– Kun puhuun resursseista, en tarkoita, että me rupeamme työntämään TE-hallintoon lisää rahaa. Tarkoitan sitä, että esimerkiksi ostopalveluiden kautta, voitaisiin keventää niin, että TE-hallinnon ihmiset pystyisivät keskittymään olennaiseen. Nyt jos laittaisimme 70 miljoonaa ja palkkaisimme TE-toimistoihin lisää ihmisiä, mitä joutuisimme vuoden päästä tekemään? Me joutuisimme irtisanomaan, koska meillä tulee kasvupalvelut ja TE-toimistot loppuvat.

– Tämä täytyy miettiä fiksusti, että ei tehdä niin, että ensin palkataan ja sitten työt loppuvatkin. Kun puhun resursseista, se voi olla TE-palvelut mutta se voi olla myös ostopalvelut, molempia, Lindström sanoo.

Keskustelua aiheesta

Syytösryöpyn saanut Lauri Törhönen avautui Ylellä: ”Itse olen machoillut vähemmän”

Kuva: Lehtikuva

Seksuaalisesta häirinnästä syytöksiä saanut ohjaaja Lauri Törhönen myöntää, että hän on varmaan häirinnyt ihmisiä. Törhönen kommentoi sunnuntaina Yle TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa kohua, jonka keskiöön hän joutui tammikuun lopulla parinkymmenen naisen tultua asiassa julkisuuteen.

Törhösen mukaan väitteet väkisin annetuista kielisuudelmista tai seksiehdotuksista ovat kuitenkin perättömiä. Hän ei kiistä, että ihmiset muistavat subjektiivisesti niin tapahtuneen, mutta tekijänä on Törhösen mukaan ollut joku muu kuin hän.

Taideteollisen korkeakoulun professorina vuosina 1995–2006 ollut Törhönen korostaa, että asiassa kyse on harmaan sävyistä mustan ja valkoisen välillä.

– Jos vastaan kysymykseen häirinnästä kyllä, se ei ole koko totuus. Jos vastaan ei, sekään ei ole oikea termi. Olen varmaan temperamenttini vuoksi käyttäytynyt tyhmästi ja harkitsemattomasti. Siitä on voinut häiriintyä.

Törhönen katsoo, että syytöskohun vuoksi hänen maineensa on mennyt lopullisesti.

Konkariohjaajan mukaan miljoonat miehet ovat joutuneet me too -kampanjan jälkeen miettimään, mitä on tullut tehtyä.

– Aika on muuttunut kuin katkaisijasta vääntämällä.

Törhönen painottaa, että elokuvakoulu ja teatterikoulu eivät ole pappisseminaareja. Machokulttuuri on ollut hänen mukaansa pesiytyneenä näille aloille.

– Itse olen machoillut vähemmän. Mutta olen varmaan tehnyt virheitä tämän nykyisen koodin mukaan.

Törhönen kertoo toivovansa, että hänen anteeksipyyntönsä otetaan vastaan.

STT–PERTTI MATTILA

Nyt lyödään Mikko Kärnälle luuta kurkkuun: ”Ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”

Oikeutta eläimille -yhdistys julkaisi lauantaina salaa kuvattua materiaalia eläintiloilta. Videolla näkyy, miten lypsylehmät ovat sidottuina parsiin, emakot pidetään sullottuna kääntymiseen estäviin porsitushäkkeihin ja miten kuolleet kanat on jätetty häkkeihin häkkikanaloissa.

Kuvat eläintiloilta on otettu Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa vuoden 2016 huhtikuun ja vuoden 2018 tammikuun välisenä aikana. Kuvamateriaalia on julkaistu seitsemältä eri tuotantotilalta – kanaloista, sikaloista ja navetasta.

Kansanedustaja Mikko Kärnä (kesk.) on Twitterissä pohtinut videomateriaalin aitoutta.

”Miten mediat ovat varmistuneet, että materiaali todella on kuvattu Suomessa vuosien 16-18 aikana? Kuvissa näyttäisi olevan häkkikanala. Ne on kielletty 2012.”

Oikeutta eläimille järjestön kampanjapäällikkö Linda Nyholm vastaa järjestön tiedotteessa.

”EU-direktiivi on kieltänyt varustelemattomien häkkikanaloiden käytön alkaen vuodesta 2012. Salaa kuvatuissa materiaaleissa näytetään varusteltuja häkkikanaloita. Myös näiden varusteltujen häkkikanaloiden käyttö tulisi kieltää Suomessa.”

Videoiden sisältö osoittaa järjestön mukaan, etteivät eläinsuojelulain löyhät säädökset kykene suojelemaan eläimiä teollisuuden välinpitämättömyydestä niiden terveyttä ja hyvinvointia kohtaan.

”On huolestuttavaa, että istuva kansanedustaja tekee virheellisiä väitteitä. Huolestuttavaa on myös se, että kansanedustaja Kärnä ei tunnista laillisia häkkikanaloita, jotka ovat lain sallimia. Tämä kertoo siitä, että Kärnä ei käsitä minkälaista kärsimystä nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa kanoille”, Nyholm sanoo.

Keskustelua aiheesta

Nyt puhuu näköalapaikalle valittu SDP:n Krista Kiuru: ”Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa”

Kuva: Lehtikuva

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tuore puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) pitää sote-lakien käsittelyaikataulua erittäin kireänä.

– Aikataulusta on sanottavissa vain, että aikataulu on erittäin kireä ja monelta osin myös kriittinen, Kiuru sanoo STT:lle.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa näillä näkymin ensi kuussa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapautta koskeva lakiesitys. Edellinen esitys kaatui perustuslakivaliokunnan kritiikkiin.

Kiireellisyyttä lainsäädäntötyöhön tuo, että sote-uudistuksessa syntyviin uusiin maakuntiin on määrä valita päättäjät jo lokakuun maakuntavaaleissa.

Yksi mahdollinen jarruttava tekijä jo ennen eduskuntakäsittelyä on lainsäädännön arviointineuvoston perjantainen palaute valinnanvapauslainsäädännöstä. Neuvosto esimerkiksi katsoi, että lakiesityksestä ei löydy vastausta muun muassa siihen, saavutetaanko uudistuksella sen keskeisiä tavoitteita.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi STT:lle perjantaina, että neuvoston huomiot voidaan ottaa huomioon ja eivätkä aikataulut pauku.

Kiuru katsoo, että hallituksen tulee toden teolla ottaa palaute vastaan ja toimia.

– On tärkeää, että eduskunta ei joudu tilanteeseen, jossa eduskunnan tehtäväksi ja vastuulle jää tämän lakiesityksen puutteiden korjaaminen. Se kuuluu hallitukselle.

Avataanko koko paketti vielä?

Eduskunnan toiseksi varapuhemieheksi nousseen Tuula Haataisen (sd.) tilalle valiokunnan johtoon noussut Kiuru katsoo, että valiokuntien pitää käsitellä asia huolellisesti ja perusteellisesti. Kaksi keskeistä sote-paketin osaa eli maakuntalaki ja sote-laki odottavat eduskunnassa valinnanvapauslain hyväksyntää.

– Uusi valinnanvapauslainsäädäntö pitää sovittaa kokonaisuuden muiden osien kanssa yhteen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että koko kokonaisuus pitäisi käydä huolellisesti läpi.

Sosiaali- ja terveysvaliokuntaakin tärkeämpi on perustuslakivaliokunnan kanta. Sitä luotaa vasemmistoliiton Annika Lapintie.

Kiuru uskoo, että perustuslakivaliokunta käsittelee vielä kaikkien kolmen lain kokonaisuuden erikseen.

– Uskon, että perustuslakivaliokunta haluaa tämän kokonaisuuden vielä katsoa, Kiuru sanoo.

STT–OLLI VESALA

Li Andersson murskaa Timo Soinin: ”Kuinka pihalla voi olla?”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin kirjoituksessaan verkkosivuillaan.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

Soini kyseli kirjoituksessaan, mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on, sillä jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Andersson arvostelee Soinin töräytystä siekailematta omalla Twitter-tilillään. Hän sanoo kritisoineensa kokoomuksen kaatunutta perhevapaamallia paljon, koska uudistuksesta ei tule mitään ilman rahaa.

”Nyt Timo Soini kirjoittaa perhevapaista: ”mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta? Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus”. Kuinka pihalla voi olla?”

Timo Soini sanoo sen nyt lähes siekailematta: Mikä yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta?

Kuva: Lehtikuva

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) jatkaa kotihoidontuen puolustamista vetoamalla perinteisiin arvoihin.

Soinin mielestä ”kotiäitiviha” kumpuaa samasta ajatusmaailmasta, jonka mukaan perinteiset moraali- ja perhearvot ovat vanhanaikaisia ja vääriä. Soinin mukaan ne eivät ole.

”Sama yhteiskunnallinen ajatustapa yhdistää punavihervasemmistoa ja liberaalia kokoomuslaisia. Homoliitot piti saada, translaki pitäisi saada, kirkon pitäisi vihkiä homopareja, vaikka kirkossa ei käydä tai siihen ei edes kuuluta, naispappeuden vastustajat pitää erottaa pappisvirasta, prostituutio ja eutanasia pitää laillistaa sekä lestadiolaisia pilkata ikivanhoilla pesukonevitseillä.”

 

Mikä siis yhdistää Li Anderssonia ja Jan Vapaavuorta, Soini kysyy tuoreessa verkkokirjoituksessaan.

”Kotiäitiv…öhöm siis perhevapaauudistus. Janan ääripäät muodostavat ympyrän. Ideologisia esteitä tuskin on , sillä Jytkyn jälkeisessä hallituksessa Suomen asioita sotkemassa olivat sekä vasenmistoliitto että kokoomus.”

Soini ennustaa, että perhevapaista tulee eduskuntavaalien suuri kysymys.

”Jos minä vielä vaaleihin lähden, kampanjoin rajusti kotiäitivihaa vastaan ja kotihoidontuen puolesta tavalla jonka jokainen ymmärtää. Ja tulen valituksi.”

Keskustelua aiheesta