SDP:n puoluevaltuuston yhteydessä järjestetyssä mediatilaisuudessa puheenjohtaja Antti Lindtman antoi ymmärtää, että itärajaan liittyvä arviointi on hallituksen ja viranomaisten tehtävä.

Lindtman on todennut, että lainsäädännön kaikkien työvälineiden pitää tarvittaessa olla käytössä.

SDP tukee hallituksen nykyisiä toimia. Jos ne eivät riitä, sitten on Lindtmanin mukaan tarve lisätoimille ja viranomaisten ja hallituksen arvioinnille toimista.

Lindtman totesi luottavansa Rajavartiolaitoksen ammattilaisiin ja siihen, että he noudattavat kaikissa tilanteissa Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia ja ovat varautuneet kaikkiin tilanteisiin.

Media kysyi Lindtmanilta, miksei SDP:n johtama edellinen hallitus toiminut asiassa. Edellisen hallituksen lakiesitystä ei ehditty käsitellä eduskunnassa valmiiksi ja se raukesi.

Lindtman totesi, että jokainen hallitus tekee työt ajassa ja viime vaalikaudella vietiin paljon eteenpäin rajaturvallisuutta parantavia uudistuksia.

Oikeustieteilijät kritisoivat Helsingin Sanomissa, ettei perustuslakivaliokunta ole arvioinut sosiaaliturvaheikennyksiä kokonaisuudessaan. Valiokunta hylkäsi tästä tehdyn ehdotuksen hallituspuolueiden ja keskustan äänin.

Lindtman näkee yllättäväksi, että kokonaisarvion tekeminen estetään. Hän sanoo asian herättävän huolta.

– Suomen järjestelmä, jossa perustuslakivaliokunta tekee lainsäädännön ennakkoarviointia, on mielestäni ollut ja on toimiva järjestelmä. Todella toivon, että perustuslakivaliokunta pysyy poliittisista suhdanteista riippumattomana toimijana.

HUOMENNA puoluevaltuustossa on paikalla komissaari Jutta Urpilainen. Häneltä odotellaan ilmoitusta presidenttikisaan lähdöstä.

Lindtman ei vaikuttanut olevan huolissaan siitä, että Urpilainen tulisi kisaan vasta monien muiden ehdokkaiden jo aloitettua kampanjansa.

– Jos katsoo historiaa, ehkä vastaava asetelma edellisen kerran presidentinvaaleissa on ollut vuoden 1999-2000 vaaleissa.

Tuolloin Tarja Halonen valittiin presidentiksi.

– Silloin tässä vaiheessa kärjessä taisivat olla vielä Uosukainen ja Rehn, Aho oli kolmantena ja Halonen neljäntenä. Kyllä se niin on, että sitten kun ihmiset todella hiljentyvät katsomaan niiden ensimmäisten tv-tenttien ääreen, yleensä siitä se alkaa. Niin se alkoi silloin 1999. Siitä alkoi muutos. Mannerlaatat alkoivat liikkumaan ja tammikuuhun tultaessa kärjessä olivat Aho ja Halonen. Loppu on historiaa.

Lindtman sanoi, että syksyn kuluessa presidentinvaalikampanjoissa ovat hänen mielestään olleet vähän seisovat vedet.

– Se kaipaa vähän säpinää. Olen optimisti, että huomenna säpinää saadaan.

– Nämä keskustelut ovat olleet aika miesvoittoisia. Ne kaipaavat presidenttitason uskottavaa naista, Lindtman sanoi Urpilaiseen viitaten.

– Tämä maailmanaika, jos nyt katsoo minkälaisia uutisia me maailmalta näemme, kyllä korostaa sitä, että Suomi tarvitsee presidenttiä, jonka ei tarvitse ryhtyä keräilemään maailman johtajien numeroita puhelimeen, vaan ne löytyvät sieltä.