– Valitettavasti kokoonnumme aikana, joka on täynnä epävarmuuksia, vastakkainasettelua ja uusia konflikteja. Kun meidän kaikkien tulisi juuri nyt keskittää tärkein osaamisemme elämän suojeluun tällä maapallolla ja globaalin ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen, geopoliittiset jännitteet kiristyvät äärimmilleen. Sodan liekit riehuvat edelleen Euroopassa ja nyt myös lähi-idässä, Lindtman sanoi.

– Täällä Tampereella eläneen Juice Leskisen biisin teema on nyt entistäkin ajankohtaisempi ja se kuuluisi ohjeeksi maailman kaikille kansoille: “Ollaan ihmisiksi!”. Tätä sanomaa Suomen ulkopolitiikan pitäisi lähettää koko voimallaan, hän jatkoi.

LINDTMAN puhui alkuun Euroopan turvallisuustilanteesta.

Lindtman muistutti myös Suomen turvallisuuden hoitamisen tärkeydestä.

– Tässä hetkessä tämä tarkoittaa erityisesti rajaturvallisuuden varmistamista ja vahvistamista.

– Viime viikkoina tilanne itärajalla muuttui selvästi. Mieleen tulivat vuoden 2015 tapahtumat Sallan ja Raja-Joosepin alueella. Venäjä muutti toimintaansa ja oli selvää, että tilanne viittasi hybridivaikuttamiseen.

Lindtmanin mukaan tällaisessa tilanteessa Suomen viestin pitää olla nopea ja kristallinkirkas.

– Suomi ei antaudu minkäänlaiselle vaikuttamiselle, jolla yritetään horjuttaa Suomen turvallisuutta. Heikko tai haparoiva reagointi olisi tässä tilanteessa lähettänyt signaalin, joka olisi ollut omiaan lisäämään tämänkaltaista toimintaa. Tiukka reagointi on ollut perusteltua myös humanitäärisestä näkökulmasta. Se ehkäisee sitä, että ihmisiä alettaisiin laajemmin käyttää hybridivaikuttamisen välineenä.

LINDTMANIN mukaan itärajan tilanne korostaa sitä, että valmiutta ja varautumista pitää entisestään parantaa. Hän nostaa esiin kolme kokonaisuutta.

Lindtman toteaa, että Rajavartiolaitoksen rahoitusta on vahvistettava, jotta rajavartijoiden määrä ei käänny laskuun tulevina vuosina. Toiseksi Suomen pitää ottaa selkeästi aktiivisempi ote EU:n maahanmuuttopaketin
läpiviemiseksi.

– EU:n yhteinen rintama lähettäisi selkeän ennaltaehkäisevän signaalin, että EU pystyy vastaamaan ihmisiä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen.

– Kolmanneksi Suomen ei kannata jäädä odottelemaan niin sanotun rajamenettelyn säätämistä vasta EU:n niin edellyttäessä. Tässä asiassa on järkevää olla etunojassa ja säätää rajamenettely jo nyt käytettäväksi tilanteen niin vaatiessa. Kannustan hallitusta tässä asiassa huolelliseen, mutta ripeään etenemiseen.

EU-VAIKUTTAMISESTA Lindtman totesi, että pääministerin pitää koota ministereidensä rivit, jotta Suomen ääni kuuluu unionissa.

– Suomen paikka ei todellakaan ole EU:ssa ulko-oven vieressä pälyilemässä ja vilkuilemassa poispäin, vaan eturivissä tekemässä ehdotuksia, miten EU tässä ajassa parhaiten suojelee kansalaisiaan ja turvaa hyvinvointia myös tulevaisuudessa.

Jotta unioni pystyy vaikuttamaan maailman kriiseissä lähellä ja kaukana, on ulko- ja turvallisuuspolitiikassa siirtyminen määräenemmistöpäätöksiin Lindtmanin mukaan perusteltua.

– Suomella on kaikki syyt viedä eteenpäin myös puolustusyhteistyön kehittämistä ja syventämistä. Epävarmassa ajassa EU:n on otettava enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Lindtman sanoi, että puolustusteollisuuden vahvistaminen on osa Euroopan strategisen omavaraisuuden parantamista.

– Askel puolustusyhteistyön syventämiseen ja puolustusasioiden roolin nostamiseen EU:n tasolla voitaisiin ottaa perustamalla oma ministerineuvosto puolustusasioille sen sijaan, että niitä käsitellään ulkoasiainneuvoston alaisuudessa. Meidän on haettava aktiivisesti konkreettisia toimia, jotka vievät eri tasoilla puolustusyhteistyötä
eteenpäin, Lindtman sanoi.

LÄHI-IDÄSSÄKIN kaivataan Lindtmanin mukaan EU:n aloitteellisuutta rauhan rakentamiseksi ja pitkään jatkuneen epäoikeudenmukaisuuden ja vastakkainasettelun vähentämiseksi.

– Hamasin julma hyökkäys Israeliin lokakuun alussa on käynnistänyt väkivallan kierteen, jolle ei näy loppua ilman kansainvälisen yhteisön päättäväistä toimintaa ja yhtenäistä esiintymistä. Israelilla on oikeus olemassaoloon ja turvallisiin rajoihin. Palestiinalaisilla on oikeus omaan valtioon ja itsemääräämiseen. EU on tuominnut Hamasin toiminnan. Nyt unionin on vaadittava palestiinalaisten elämän suojelua, sillä Hamasin terroriteot eivät ole satojen tuhansien viattomien siviilien vastuulla.

– Siviilien tappamista ja vahingoittamista ei voi oikeuttaa millään perusteella, eikä missään. Ei Ukrainassa, ei Israelissa, ei Palestiinassa, eikä Gazassa. Kansainvälistä humanitaarista oikeutta on kunnioitettava joka tilanteessa. Tässä ei ole poikkeuksia.

Lindtmanin mukaan alueelle tarvitaan todellinen todellinen tulitauko, jotta siviilejä on mahdollista suojella ja avustuskuljetusten perillepääsy voidaan varmistaa.

Lindtman sanoi, että Suomella on pitkä linja ihmisoikeusperustaisen ulkopolitiikan edistäjänä.

– Meillä on aina ollut kokoamme suurempi vaikutus kansainvälisesti. Nyt hallituksella kesti kuitenkin kuukausi myöntää humanitaarista apua Gazaan. Jatkossa tulee toimia tehokkaammin ja nopeammin kriisin äärellä, ja ennakoida apua hätää kärsiville.

ULKOPOLITIIKAN jälkeen Lindtman siirtyi maamme sisäisiin asioihin. Hän muistutti SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton välikysymyksestä nuorten suomalaisten pärjäämisestä.

– Hallitus antaa aiheen suureen huoleen, kun se tähtää leikkauksensa nimenomaan nuoriin. Mikä pahinta, monet leikkaukset kasaantuvat samoille nuorille muodostaen kohtuuttoman taakan kannettavaksi. On lyhytnäköistä, että hallitus leikkaa Suomen suurimmasta vahvuudesta, joka on inhimillinen pääoma. On päinvastoin rohkaistava nuoria, jotka kouluttautuvat niihin taitoihin, joita Suomi tarvitsee, on kannateltava nuoria, joiden into ja ideat uudistavat työelämää, joiden toive omasta kodista ja perheestä tuovat Suomelle tulevaisuuden.

Lindtman suositteli, että Petteri Orpo tarttuisi Varman toimitusjohtajan Risto Murron teokseen nimeltä Puuttuvat puoli miljoonaa.

– Se kertoo selkein sanoin, miksi meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa syrjäyttää nuoria, lisätä entisestään epävarmuutta työ- ja perhe-elämässä, heikentää luonnon tilaa ja ilmastonsuojelua, ja ylipäätään lietsoa kauhukuvia synkästä huomispäivästä. Meidän kansallinen ja yhteinen tehtävämme on luoda tulevaisuuden toivoa, sillä ilman toivoa
ei ole tulevaisuutta. Meidän on siis kannustettava ja kannateltava Suomen nuoria, autettava kasvukivuissa ja vaikeiden vaiheiden yli, niin että kukaan ei koe yksinäisyyttä eikä joudu syrjään.

Hän muistutti myös, että Suomessa on satatuhatta nuorta suomalaista, joilla on maahanmuuttajatausta.

– He ovat täällä käyneet koulut suomalaisilla kielillä, ja heitä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja arvostavasti.

LINDTMAN otti kantaa myös ajankohtaiseen työmarkkinapolitiikkaan.

– Paljon puhutaan “pohjoismaisesta mallista”, johon hallitus haluaisi vauhdilla viedä Suomen työmarkkinoita. Haluan painottaa, että kun puhutaan pohjoismaisesta mallista, on syytä puhua aidosta pohjoismaisesta työmarkkinamallista. Hallituksen nyt ajamassa versiossa kyse ei ole siitä, vaan päinvastoin.

– Muissa Pohjoismaissa yhteistyötä ja ratkaisuja haetaan aitojen neuvottelujen kautta, eikä nyppimällä rusinoita pullasta pelkästään työnantajapuolen suuhun. Toisin kuin on annettu ymmärtää, pohjoismaisessa työmarkkinamallissa jousto ja työntekijän turva ovat aina tasapainossa.

Orpon-Purran hallitus ei Lindtmanin mukaan toteuta pohjoismaisen mallin periaatteita.

– Suomessa oikeistohallitus unohtaa ihmisten auttamisen ja tukemisen. Valtioneuvoston eteisestä palkansaajalle löytyy vain karttua.

– Aitoa neuvottelutilannetta tai luottamusta osapuolten välille ei synny niin kauan kuin hallitus kirjoittaa linjauksensa Etelärannan työnantajalinnakkeesta annetuilla kynillä. Miksi työnantajat menisivät todelliseen neuvottelupöytään, jos he jo hallituksen päätöksin saavat sataprosenttisesti tavoitteensa lävitse?

Lindtman sanoi, että suomalaiset eivät halua kulkea taaksepäin aikaan, jolloin työntekijät eivät saaneet neuvotella työehtosopimuksista ja aikaan jolloin yksittäinen työntekijä jätettiin ilman tukea.

– Me uskomme neuvotteluun sanelun sijaan. Me vetoamme hallitukseen sekä yritysten että työntekijöiden menestyksen, kasvun ja hyvinvoinnin puolesta

LINDTMAN tarjosi Orpon-Purran hallitukselle sopimisen tietä.

– Suomi tarvitsee kättä päälle -sopimuksen. Sen sijaan, että hallitus lyö nyrkkiä pöytään ja yrittää viedä Suomea väkisin menneisyyden malliin, pitäisi hallituksen kutsua osapuolet aitoihin neuvotteluihin ja keskittyä Suomen tulevaisuuden kannalta aidosti isoihin kasvun kysymyksiin.

– Kättä päälle -sopimuksen ytimessä on tasapaino. Kokonaisuuden pitää olla tasapainoinen niin työnantajien kuin työntekijöiden näkökulmasta. Valtio puolestaan voi luoda sopimisen kannusteita molemmille osapuolille. Korostan: molemmille osapuolille. Yksipuolisuuden tie johtaa umpikujaan, kuten nyt olemme nähneet.

Pääministeri Petteri Orpolle Lindtman esitti, hän ohjaisi Suomen takaisin kasvun tielle, pois edessä olevasta vastakkainasettelun kierteestä, johon ei taantuman kynnyksellä ole varaa.

SDP:N puheenjohtajan mukaan Kättä päälle -sopimus lähtisi viidestä elementistä, jotka vastaavat Suomen talouden kannalta tärkeimpiin kysymyksiin.

Lindtmanin mukaan ensimmäinen elementti on panostaminen osaamiseen ja osaavaan työvoimaan. Esimerkiksi aikuiskoulutustuesta on pidettävä kiinni.

Toinen elementti on työperäinen maahanmuutto.

– Toisen päähallituspuolueen, perussuomalaisten nuiva suhtautuminen maahanmuuttoon heijastuu myös työperäiseen maahanmuuttoon ja koko hallituksen linjaan. Vaikka käytännössä kaikki elinkeinoelämän toimijat painottavat kasvavaa tarvetta työperäiselle maahanmuutolle, hallitus ei ole tähän tarpeeseen vastaamassa vaan päinvastoin. Siksi, unohdetaan kolme kuukautta ja ulos maasta -sääntö, toivotetaan osaajat mieluummin tervetulleiksi rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Kolmas elementti on tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta.

– Kasvatetaan erityisesti yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan tukea, niin sanottua TKI-verovähennystä ja siten vahvistetaan osaamisvetoista kasvua.

Neljäs elementti on hätäpaketti rakennusalalle ja viides luopuminen työelämäheikennyksistä.

– Tasapaino kättä päälle -sopimukseen löytyy vain, jos hallitus on valmis arvioimaan uudelleen yksipuolisia suunnitelmiaan. Hallituksen pitää ottaa pois pöydältä ideologiset toimet, joilla ei edes ole työllisyysvaikutuksia tai valtion taloutta vahvistavaa vaikutusta. Vain näin toimimalla voidaan luoda aito neuvotteluasema. Toistan viestini hallitukselle: Etsikää tasapainoinen sopu. Ei nyrkkiä pöytään, vaan kättä päälle.