Työmarkkinat
1.5.2022 10:00 ・ Päivitetty: 1.5.2022 11:33
”Linja kiristyy vuosi vuodelta” – PAMista ehdotus muille ammattiliitoille yhteisestä eurokorotustavoitteesta
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen vaatii, että työehdoista sopimisen toimintatapoja on nyt muutettava, sillä ilman sitä koko neuvottelujärjestelmä menettää uskottavuutensa.
– Erityisesti pienituloisten tilanne on todella tukala, hän huomautti puhuessaan Helsingissa Rautatientorilla Työväen vapussa.
– Käytännössä työehtojen kehittäminen on jäädytetty ja palkkaerojen kasvaminen leivottu sisään systeemiin, Rönni-Sällinen kuvaili nykyistä tilannetta.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtautui aikoinaan sopimisesta, mutta nyt Rönni-Sällisen mukaan työnantajaliitot EK:n painostamana koordinoivat, ettei millään alalla ylitetä niin sanottua yleistä linjaa.
– Linja kiristyy vuosi vuodelta. Enää ei riitä, että pidetään kiinni palkankorotustason suuruudesta. Sen lisäksi jokaiselle pienellekin työehtojen muutokselle lasketaan hinta, joka vähennetään palkankorotuksesta.
Rönni-Sällinen sanoo, että ammattiliiton jättäessä lakkovaroituksen on Bulevardilla vastassa valtakunnansovittelija takaamassa aina tiukkenevan yleisen linjan toteutumista.
Hän esittääkin muille ammattiliitoille yhteisen euromääräisen palkankorotustavoitteen asettamista ja sen toteutumisen koordinointia yhteisesti.
– Eurokorotuksella pystyttäisiin kasvattamaan pienituloisten ostovoimaa juuri nyt, kun sille on erityinen tarve ostovoiman heikentyessä koko ajan.
”Palautetaan näin solidaarisuus palkkapolitiikkaan.”
Rönni-Sällinen huomauttaa, että viime syksynä täysin toisenlaisessa taloudellisessa tilanteessa muotoutunut ”yleinen palkankorotuslinja” mahdollistaa enintään kahden prosentin palkankorotukset. Keskimääräisellä palvelualojen työntekijän 2 000 euron kuukausipalkalla se merkitsee noin 40 euron kuukausikorotuksia. Tuplasti suuremmalla 4 000 euron palkalla saa yleisen linjan mukaisesti tuplakorotuksen 80 euroa.
– Kun kaikille aloille lankeaa yhtä suuri prosenttikorotus kierros toisensa jälkeen, palkkaero kasvaa, ja inflaation laukatessa pienipalkkainen saa palkallaan yhä vähemmän bensatankilla tai ruokakaupassa. Kuten tiedämme niissä operoidaan euroilla.
Rönni-Sällinen ilmaisikin puheessaan myös tukensa Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon perjantaina Helsingin Sanomien haastattelussa esittämään ajatukseen, että edellisen hallituksen aikana kilpailukykysopimuksessa työnantajilta työntekijöiden harteille siirretyt sosiaaliturvamaksut palautettaisiin takaisin työnantajien maksettavaksi.
Aiemmin erojen kasvua kyettiin taklaamaan osana keskitettyjä ratkaisuja tasa-arvo- ja matalapalkkaerillä, mutta kun EK vetäytyi pöydästä, ei sitä mahdollisuutta enää ole.
– Palautetaan näin solidaarisuus palkkapolitiikkaan ja katkaistaan palkkaerojen kasvu, Rönni-Sällinen sanoi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.