Työnhakija voi käyttää sosiaalista mediaa paitsi avointen työpaikkojen etsimiseen, myös yleisen ammatillisen näkyvyyden edistämiseen. Rekrytoijat puolestaan ilmoittelevat työpaikoista sekä “headhunttaavat” eli etsivät ja houkuttelevat potentiaalisia työntekijäehdokkaita palvelualustojen kautta.

Tämä niin sanottu sourcing-rekrytointi eli suorahaku onkin yleistynyt, kertoo väitöskirjatutkija Matti Laukkarinen Jyväskylän yliopistosta. Hän tutkii digitalisaation ja sosiaalisen median käyttöä työnhaussa ja rekrytoinnissa.

-  Tätä ennen henkilöstökonsultit ovat turvautuneet suorahakuun erityisesti johtopaikkoihin ja vaativiin asiantuntijatehtäviin rekrytoimisessa. Some-palveluiden ja data-analytiikan tarjoamien työkalujen myötä suorahaku on kuitenkin yleistynyt myös uusilla toimialoilla ja eritasoisissa tehtävissä.

Pieni kasvaa suureksi

Some-palveluista Laukkarinen on tutkinut erityisesti LinkedInia, Facebookia ja Twitteriä.

– LinkedIn näyttää olevan nykyisillä työmarkkinoilla ykköskanava työelämään rekrytoijille.

Sosiaalinen media on vauhdittanut merkittävästi kasvuvalmentajan ja yrittäjän Oona Kankkusen uraa.

-  Siitä oli ensimmäisen kerran suurta hyötyä yli kymmenen vuotta sitten, kun ravintolapäällikkönä sain uudelle ravintolakonseptille huomiota ja tapahtumat täyteen asiakkaita.

Hän siirtyi myöhemmin myyntitöihin sekä myyntivalmentajan uralle ja huomasi, että näkyminen ja verkostoituminen somessa kannattaa ja siellä pienetkin asiat voivat kasvaa suureksi.

-  Se näkyi esimerkiksi silloin, kun tavallisena tallaajana postasin kutsun After Work Helsinki -tapahtumaan. Mukaan lähti iso kööri, yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin syntyi kontakteja ja tapahtumien järjestäminen on jatkunut myös sen jälkeen.

Kankkunen on saanut LinkedInin kautta parikymmentä työtarjousta. Koulutus- ja keikkapyyntöjen lisääntyessä hän uskaltautui kokeilemaan siipiään yrittäjänä ja perusti Helsinkiin myynti- ja somevalmennuksia sekä asiantuntijapalveluita tarjoavan Network & Growth -yrityksen.

Oma profiili kuntoon

Miten kannattaa toimia online-ympäristössä, jos haluaa maksimoida mahdollisuutensa saada työpaikka?

Laukkarisen mukaan kannattaa seurata ainakin työpaikkasuosituksia, joita on algoritmien avulla räätälöity käyttäjille. Hän on myös haastatellut rekrytoijia, joiden mukaan työnhakijan kannattaa kertoa omassa profiilissaan niin paljon informaatiota itsestään ja työkokemuksestaan kuin mahdollista. Se lisää todennäköisyyttä päästä työnantajien haaviin.

Kankkunen kannustaa työnhakijaa laittamaan aluksi profiilinsa hyvään kuntoon. Se toimii digitaalisena käyntikorttina, jolla voi tehdä omaa osaamistaan näkyväksi.

Profiiliin kannattaa hänen mukaansa laatia työnantaja- tai asiakaslähtöiset esittelytekstit, kertoa olevansa vapailla markkinoilla ja lisätä mukaan aihetunnisteita, joilla löytyy paremmin.

-  Profiiliin kannattaa myös linkittää kuvia ja vaikkapa työnäytteitä sekä lisätä osaamisalueita eli “skillsejä”, jotka toimivat LinkedInissä kuin hakusanat. Hyvin täydennetty profiili, laaja verkosto ja oma aktiivisuus parantavat näkyvyyttä.

Kun profiili on kunnossa ammattimaisine profiili- ja taustakuvineen, kannattaa Kankkusen mukaan osallistua keskusteluihin ja tehdä myös omaa sisältöä, jossa viestii taustastaan ja tavoitteistaan.

– LinkedInia pidetään joskus pelottavana kanavana, jossa pitäisi olla täydellinen asiantuntija. Rima asetetaan liian korkealle. Siellä kannattaa autenttisesti ja persoonallisesti kertoa omaa tarinaansa ja ammatillisia näkemyksiään.

Ammatillisen uskottavuuden hakijan on hyvä jättää sosiaalisen median päivityksistä pois liialliset henkilökohtaiset vuodatukset ja arat aihepiirit kuten politiikka tai uskonto.

-  Kaikki, mitä julkaiset, rakentaa sitä omaa henkilöbrändiä. Ja aina, kun kulutat aikaa palveluissa sekä painelet tykkäyksiä, opetat algoritmeja ja muokkaat näin sitä, miten näyt muille.

Jos haluaa toimia vapaammin verkossa, omia tilejään voi kontrolloida yksityisasetuksilla. Tietoturvan pystyy palveluissa varmistamaan kaksivaiheisella kirjautumisvahvistuksella.

Kankkunen kannustaa kaikkien ammattien edustajia hyödyntämään sosiaalista mediaa ja verkostoja oman osaamisen esille tuomiseen. Somessa on myös yhä enemmän suljettuja yhteisöjä, joissa voi olla yhteydessä oman alan toimijoiden kanssa.

STT – Tarja Repo