Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kotimaa

30.6.2025 07:07 ・ Päivitetty: 30.6.2025 07:37

Linnuissa suuria kannanmuutoksia – varpusia ja kuoveja vähemmän kuin koskaan aiemmin

Arja Jokiaho
Varpunen.

Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään, kerrotaan Helsingin yliopiston tiedotteessa. Alkukesän pesimälintulaskentojen mukaan esimerkiksi varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Vähissä olivat myös tervapääsky, kivitasku ja harakka. Kulttuuriympäristöissä pesivien lajien kannanmuutokset voivat liittyä maankäytön muutoksiin, kuten maatalouden tai jätehuollon tehostumiseen.

KOKO maassa erilaisissa metsissä esiintyvä pajulintu on vähentynyt viime vuosina rajusti. Alkukesän laskentojen mukaan niiden määrä pysyy nyt neljättä vuotta peräkkäin hyvin alhaisella tasolla. Pajulinnun pesimäkannasta on kadonnut 2000-luvun aikana kolmannes, mikä tarkoittaa noin kolmea miljoonaa pesivää paria.

Kannanmuutosten taustalla voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset.

-  Muutoksen syyt eivät ole selvillä, mutta ilmastonmuutoksen aiheuttama kuivuus ja ihmisen maankäyttö voivat heikentää Afrikassa ja Etelä-Euroopassa sijaitsevia talvi- ja muutonaikaisia levähdyskohteita, pohtii Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) museomestari Heikki Helle tiedotteessa.

POHJOISEN lajeista tunturikihuja, piekanoita ja suopöllöjä havaittiin hyvin vähän, mikä kertoo Helsingin yliopiston mukaan kehnosta ravintotilanteesta Ylä-Lapissa. Monien pohjoiseen vetäytyvien varpuslintujen, kuten sinirinnan, taantuminen näyttää laskentatulosten perusteella jatkuvan.

Eteläisiä lajeja esiintyi laskentojen mukaan puolestaan runsaasti. Erityisen runsaasti havaittiin esimerkiksi naakkoja, mustarastaita, peukaloisia ja tiltaltteja.

Eteläiset lajit eivät ole elinympäristövaatimuksiltaan tiukkoja, jolloin ne menestyvät monenlaisissa ympäristöissä sekä hyötyvät ilmastonmuutoksesta, tiedotteessa kerrotaan.

Leuto talvi oli eduksi joillekin Suomessa ja lähialueilla talvehtiville lajeille. Laskennoissa havaittiinkin selkeästi viime vuotta runsaammin muun muassa hippiäisiä ja puukiipijöitä.

LINTUJEN pesintöjen onnistuminen kuluvana kesänä selviää myöhemmin. Tähän vaikuttavat erityisesti kesän sääolosuhteet. Kylmä ja sateinen sää on yleensä linnuille haitaksi. Toisaalta myös pitkittynyt helle ja kuivuus voivat koetella joitakin lajeja.

Tiedot lintukantojen muutoksista perustuvat lintuharrastajien alkukesällä toteuttamiin pesimälintujen linja- ja pistelaskentoihin. Vuonna 2025 laskentoihin osallistui toista sataa lintuharrastajaa yli 300 kohteessa. Laskentoja koordinoivat Luomus ja BirdLife Suomi.

Linjalaskentoja on tehty vuodesta 1975 ja pistelaskentoja 1984 lähtien. Laskentojen toistaminen vuodesta toiseen paljastaa muutokset lintukannoissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU