Toisaalta hän huomauttaa, että epävarmuustekijöitäkin ennustettavuudessa on melko paljon.

Lintilä tapasi tänään mediaa etäyhteyksin.

Lintilä uskoo vahvasti Suomeen investointikohteena.

Lintilä sanoi, että yhteiskunta sähköistyy ja sen vuoksi tarvitaan voimakkaasti lisää energiaa, ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa.

Näin Suomi voisi saada esimerkiksi investointeja konesaleista.

— Me käymme tällä hetkellä useammasta konesalista neuvotteluja. Heillä on pääsääntöisesti ensimmäisenä kriteerinä se, että heille on uusiutuvaa energiaa. Eli kyllä tuulivoiman merkitys on selkeästi kasvussa. Pohjois-Suomessa on esimerkiksi tällä hetkellä noin 7 miljardin euron edestä tuulivoimahankkeita liikkeellä, Lintilä totesi.

Hiilikädenjälkeen vaikuttaminen ykköstavoitteeksi

Lintilä painottaa voimakkaasti vihreän siirtymän merkitystä myös aluetalouksien kasvulle.

Ministeri totesi olevansa harmissaan siitä, että kuntavaaleissa vihreää siirtymää leimattiin, vaikka kyseessä on Suomelle iso mahdollisuus.

– Meidän politiikka on aika lujaa ääripäistymässä. Vihreä siirtymä on valitettavasti yksi syy politiikan ääripäistymiseen. Minun mielestäni nyt pitäisi kaikkien tietyllä tavalla mieltää tilanne, että tämä on valtava voimavara Suomelle molemmille puolille. Me voimme vihreällä siirtymällä edesauttaa kansallista kehitystä. Me voimme voimme auttaa kehittämään ympäristön parantumista ja hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Tästä pitäisi tietyllä tavalla rakentaa koko kansaa yhdistävä eikä erottava tekijä, Lintilä muotoili.

Lintilä tiivisti, että merkittävä osa kaikista uusista työllistävistä investoinneistamme liittyy tavalla tai toisella vihreään siirtymään ja pyrkimykseen vastata kansainväliseen kysyntään ilmastoystävällisemmästä tuotannosta.

– Minä en löydä mitään muuta draiveria kansainvälisesti investointeihin kuin vihreä siirtymä.

Lintilä pitää Suomen kannalta tärkeänä, suorastaan ykköstavoitteena myös hiilikädenjäljen nostamista hiilineutraalisuustavoitteen rinnalle.

– Meillä on hyvin selkeä käsitys nyt siitä, että hiilikädenjäljen vahvistaminen otetaan mukaan kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. Me olemme erittäin iso vaikuttaja tällä hetkellä hiilikädenjälkeen.

Lintilä tähdensi hiilikädenjäljestä, että suomalaisten yritysten tuottamat palvelut, laitteet, teknologiat ja ratkaisut vähentävät päästöjä globaalisti. Hän nosti esiin Pohjoismaiden neuvoston arvio vuodelta 2016, jonka mukaan pohjoismaiset ilmastoratkaisut esimerkiksi energiantuotannossa voisivat vähentää päästöjä maailmanlaajuisesti koko EU:n päästöjen verran.

Vihreä siirtymä on Suomen mahdollisuus

Myöhemmin kysyttäessä Lintilä tarkensi, ettei kuitenkaan ajattele niin, että vihreä siirtymä olisi syy ääripäistymiseen. Se on hänen mukaansa pikemminkin yksi ilmentymä, joka nostaa ääripäitä esiin.

– Olen ollut 22 vuotta kansallisen parlamentin jäsen, puolustan parlamentarismia ja demokratiaa viimeiseen asti. Ja minua huolestuttaa tämä kehitys, joka tällä hetkellä on. Se, kuinka kunnioitetaan toisia puolueittein edustajia, toisen mielipiteen edustajia, on huomattavasti heikompaa kuin oli silloin kun itse tulin eduskuntaan 1999.

Lintilän mukaan yhteiskuntarauhakaan ei ole kirkossa kuulutettua.

Hän otti esimerkiksi Ranskan keltaliivit ja Ranskan tapahtumat todeten niiden aikoinaan tulleen yllättäen ja aiheuttaneen sekaannusta Ranskassa.

– Kyllä meidän Suomessa täytyy pitää huolta yhteiskuntarauhasta, demokratian kunnioittamisesta ja parlamentarismista. Jos joku ääripäissä rupeaa näkemään vihreästä siirtymässä aiheen kyseenalaistaa sitä, siinä on minun huoleni. Päinvastoin tämän pitäisi olla se (aihe), joka yhdistäisi ääripäitä. Eli tehtäisiin toimia, joilla nostetaan luontoarvoja, ratkaistaan ilmastokysymyksiä ja toisaalta luodaan työpaikkoja ja tehdään kansallista hyvää.

Lintilä sanoi, että suurin osa suomalaisista ymmärtää ”järkivihreyden”.

– Tämä on mahdollisuus meille. Älkää käyttäkö tätä lyömäkirveenä toisianne vastaan, koska tämä on päinvastoin se, joka yhdistää meitä kaikkia, hän tiivisti vihreän siirtymän merkitystä.

Periaatepäätös yrittäjyyden edistämisestä

Lintilän mukaan yrittäjyyden ja sen ennustettavuuden takia olisi tärkeää, että valtioneuvosto tekisi periaatepäätöksen yrittäjyyden edistämiseen liittyvistä asioista.

– Tällaisen tulen tuomaan valtioneuvoston käsittelyyn.

Lintilä näkee yrittäjyyden nostamisen periaatepäätöstasolle profiilikysymyksenä.

– Kyllä se sitten toisaalta sitoo myös ehdottomasti enemmän koko hallitusta.

Yritysten korona-aikaisista kustannustuista kolmas kierros on tulossa päätökseen huomenna.

Kustannustuki 3:n kierros päättyy huomenna, neljäs kierros on tulossa.

Lintilä sanoi toiveensa olevan, ettei viidettä kierrosta enää tarvittaisi, mutta todennäköisempää on, että sekin vielä nähdään.

– Se ehkä tulee rajatummin mitä nelonen oli, koska kustannustuki vitonen tulisi todennäköisesti vaikuttamaan enemmän niihin yrityksiin, joissa on ollut rajoituksia tyyliin ravintolasektori.

– En täysin sulje pois sitä, että me lähdemme vielä tekemään kustannustuki vitosen.

Rakennerahojen jakoon luvassa kriteeristöt

Suomessa alueilla on ollut kiistaa Euroopan unionin rakennerahoista. Asia on nyt siirtynyt työ- ja elinkeinoministerin pöydälle, kun maakuntajohtajat eivät saaneet jakoa aikaan.

– Jos tulkintani on oikea niin he ovat aika hyvin myrkyttäneet keskenään kyllä työilmapiirinkin siinä samassa, Lintilä sanoo.

Päätöksiä rakennerahoista on luvassa ministeriöstä elokuussa.

Lintilä sanoo myös käynnistävänsä työryhmän päätöksen jälkeen. Työryhmä selvittelisi rahanjaon kriteeristöä seuraavaa vuosien päästä tulevaa kierrosta varten – ei siis vielä tälle kierrokselle.

– Olen nähnyt selkeästi tarpeen siihen, että me teemme seuraavaa rahoituskautta varten kokonaan tyhjältä, puhtaalta pöydältä kriteeristöjä.