Lintilä avasi tänään eduskunnassa medialle tilannetta ja vaihtoehtoja kansalaisten sekä mahdollisesti myös yritysten tukemiseksi.

Vielä ei ole tiedossa, mitä mallia ministeriö parlamentaariseen kokoukseen esittää. Lintilän mukaan työtä olisi tehty aiemminkin ja erilaisia malleja valmisteltu, mutta tilanne muuttui eilen. Tähän mennessä tukemista oli Lintilän mukaan valmisteltu siltä pohjalta, että hallituksessa oli sovittu pysymisestä budjettikehyksessä.

– Nyt sitten, kun pääministeripuolue ilmoitti, että laitetaan hintakattoa ja tietyllä tavalla piikki aukesi, minä annoin sitten virkamieskunnalle (tehtäväksi), että tehkää malleja ja poliitikot ottavat sitten vastuun siitä, mikä viedään eteenpäin.

SDP:n eduskuntaryhmä esitti eilen eduskunnan täysistunnossa, että kotitalouksille on laadittava kuluvalle talvelle sähkön hintakatto, joka olisi alle 20 senttiä kilowattitunnilta.

Lintilän mukaan tämä esitys tuli hänelle puskista.

– Ei ollut mitään tietoa edeltäkäsin.

HINTAKATON toteuttamista käytännössä Lintilä kuvaa haasteelliseksi tehtäväksi.

– Se on hirveän helppo sanoa hintakatto. Mutta ensinnä se on äärettömän kallis.

Toisaalta sähkön riittävyys voi tulla ongelmaksi.

– Jos me laitamme Suomessa hintakatoksi sata yksikköä, samaan aikaan Tanska ja Baltia maksaa 200 yksikköä. No, kumpaan Norja ja Ruotsi myyvät sähköä? Ei ole vaikea arvata, Lintilä kuvaa esimerkillä.

Lintilän mukaan jo päätetyt sähkön arvonlisäveron alennus, sähkövähennys ja sähkötuki kustantavat valtiolle 900 miljoonaa euroa. Toisaalta hän epäili, että moni kansalainen ei hae muutosverokorttia eikä siksi hyödy kaikista tukimuodoista. Sähkön hinnannousu on myös syönyt alvin laskua.

– Jos me ruvetaan tekemään hintakattoa, me puhumme miljardeista.

Lintilä ei vaikuttanut tukevan ajatusta siitä, että tukea ohjattaisiinkin lisää jo päätettyihin keinoihin.

Hänen mukaansa paras malli voisi olla jonkinlainen laskutusraja.

– Silloin keskustelu pitäisi käydä vähittäismyyjän ja valtion välillä. Silloin se näkyisi konkreettisesti kuluttajan laskussa.

Tukkupuolen eli energiayhtiöiden mukaan ottaminen hintakattoon eli käytännössä sähkön tukkuhinnan rajoittaminen olisi Lintilän mukaan vaikea toimenpide.

LINTILÄ muistuttaa, että mikäli puolueet maanantaina päättävät parlamentaarisesti isoista muutoksia, ne rikkovat menokehykset.

– Toisaalta pitää mieltä se, että tämähän ei lopu tähän. Tämä tulee menemään seuraavalle hallitukselle, tämä tulee menemään hyvin pitkälle.

– Kyllä raamit paukkuvat sitten ja lujaa ensi vuonna, jos näihin lähdetään.

Lintilä nostaa esiin myös sen, että paitsi kotitalouksia, myös yrityksiä pitäisi mahdollisesti tukea. Hän on ollut yhteyksissä yrittäjäjärjestöihin ja kuunnellut niiden näkemyksiä:

– Tällä hetkellä se ei ole vielä ihan katastrofi, mutta on valtavan isoja alueellisia eroja. Eri alat tietysti eri tavalla kärsivät tästä tilanteesta. Kyllä tämä on vakava tilanne erityisesti kotitalouksille mutta myös yrityksille.

– Itse olen sitä mieltä, että tulee tehdä toimia, joilla pystytään kansalaisten sähkölaskuihin puuttumaan, mutta samalla kyllä puolueiden tulee ottaa yhteisesti vastuu siitä, että näitä kuluja tullaan kattamaan vielä monia vuosia.

Lintilä tuntui pitävän todennäköisenä, että myös yrityksiä olisi autettava enemmän. Hän muistutti esimerkiksi Saksan isoista tuista kotitalouksille ja yrityksille. Jos valtio tukee myös yrityksiä lisää kotitalouksien ohella, puhutaan Lintilän mukaan yhteensä useista miljardeista.

SUOMESSA on muun muassa pohdittu Norjan mallia. Siinä valtio kuittaa ison osan kuluttajan sähkölaskusta, jos se ylittää tietyn rajan.

– Norjassa on ihan kerta kaikkiaan hieno malli eli 90 pinnaa valtio maksaa, Lintilä totesi, mutta muistutti, ettei Suomella ole mitään mahdollisuuksia tällaiseen.

– Mutta onko olemassa jonkinnäköinen laskutusmalli, jota voitaisiin lähdetään tekemään, niitä nyt käydään tällä hetkellä läpi. Olen luvannut sen, että maanantaina tulee meidän tekemänä erilaisia malleja, joista sitten puolueet käyvät neuvottelun.

Lintilän mukaan mahdollinen hintakatto koskisi myös maatiloja.

Jos asiakkaan laskutukseen tulisi jokin raja, sillä voisi olla vaikutuksia myös sähkön kulutukseen. Asiantuntijat ovatkin pelänneet, että sähkön kulutus lisääntyy, mikä voisi aiheuttaa sähköpulaa. Lintilä ei usko tähän, vaan näkee, että hinnat olisivat joka tapauksessa kompensoitunakin niin korkeita, että ihmiset säästävät sähköstä.

– Olen aika paljon keskustellut tästä asiasta. Henkilöt, joilla on voimassaolevia edullisia sopimuksia ovat ihan yhtä lailla työ- ja elinkeinoministeriön Astetta alemmas -kampanjassa mukana.

Kampanjassa säästetään energiaa.

LINTILÄN mukaan on äärettömän vaikea sanoa, milloin suomalainen malli hintakatoksi voisi tulla voimaan. Ministerin mukaan sen toteuttaminen on ensinnä teknisesti eli tietojärjestelmiin viemisen kannalta vaikeaa.

Lisäksi perustuslaki on otettava huomioon sekä eduskunnan aikataulut.

– Olen tänään viimeksi puhemiehen kanssa keskustellut. Puhemies on valmis ottamaan vaikka joulun välipäivinä eduskunnan kasaan ja käsittelemään näitä asioita, mutta en usko, että hallituksen esitystä on vielä välipäivinä.

Mallin, jolla edetään, pitää olla Lintilän mukaan tiedossa ennen joulua. Siihen, milloin malli saataisiin täytäntöön, Lintilä ei ottanut suoraan kantaa.