Energia-asioista vastaavan elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Venäjän energiaratkaisut heijastuvat myös Suomeen, mikäli Saksa ja muu Keski-Eurooppa ajautuvat yhä syvempiin ongelmiin.

– Pitää muistaa, että maakaasun hinta on jo noussut 700 prosenttia. Tilanne on Keski-Euroopassa vaikea. Jos se tulee jatkumaan, he joutuvat paikkaamaan energiantarvettaan muilla keinoilla. Se tulee varmasti nostamaan myös sähkön hintaa, kesälomaltaan tavoitettu Lintilä kommentoi Demokraatille.

Lintilä kutsuu energiatilannetta globaalisti täysin historialliseksi. Epävarmuus heijastuu parhaillaan koko energiasektoriin ja näkyy muun muassa inflaationa, jota kohoavat energian hinnat kiihdyttävät.

Euroopan tilannetta pahentaa EU:n suurimman talousalueen Saksan energiapolitiikka.

Lintilän mukaan EU:n energiaministereillä on 26. heinäkuuta ylimääräinen kriisikokous.

– Oma pelkoni on, että tilanne alkaa koetella myös EU-maiden keskinäisiä välejä ja EU:n solidaarisuutta. Alkuun on oltu hyvin yhtenäisiä, mutta kun tilanne jatkuu ja hinnat nousevat, kuinka kovaa tämä tulee koettelemaan EU:ta sisäisesti, se on iso kysymys.

EU:n hajaannus on Lintilän mukaan Ukrainassa sotaa käyvän Venäjän tavoite.

– Ilman muuta on. Kyllä tämä on selkeästi heidän strategiansa. Pannaan EU riitelemään keskenään.

Suomen tilanne on Saksaa helpompi. Lintilä kiittelee useammalla hallituskaudella toteutettua pitkän linjan energiapolitiikkaa. Pyrkimyksenä on ollut omavaraisuus. Samalla on vähennetty riippuvuutta fossiilisesta tuontienergiasta.

– Aiemmin sitä tehtiin ilmastosyistä. Nyt sitä tehdään ilmasto- ja turvallisuussyistä.

Kaasuriippuvuutensa takia vaikeuksiin ajautuneessa Saksassa valinnat vaikuttavat hyvin toisenlaisilta.

– Saksa on lähdössä ottamaan käyttöön 80 000 megaa lisää kivihiiltä. Se on aika omituinen ja ristiriitainen ratkaisu. He aikovat laittaa ydinvoimalat kiinni, vaikka yli 60 prosenttia ihmisistä näyttää olevan sitä mieltä, että ydinvoiman käyttöä tulisi jatkaa.

– Kun asiasta on energianeuvostossa ollut keskusteluja, niin energiaministeri (Robert) Habeck on ollut erittäin ehdoton siitä, että Saksa ei tule jatkamaan ydinvoiman käyttöä. Tämä on heille iso poliittinen kysymys.

Oma lukunsa on suomalaisen Fortumin tytäryhtiö Uniper, joka omistaa Saksasta useita voimalaitoksia. Saksan kaavailema miljardien pelastuspaketti uhkaisi kaataa Uniperin käytännössä Saksan käsiin, jolloin mahdolliset miljarditappiot saattaisivat jäädä suomalaisten veronmaksajien maksettavaksi. Vaikka Lintilä vastaa energia-asioista, hän ei Uniperia kommentoi. Yhtiön asiat kuuluvat omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraiselle (sd.).

Jos Venäjän kaasuhanat Saksaa sulkeutuvat lopullisesti, vaikuttaisiko se Suomeen tilatun kelluvan nestekaasuterminaalin täyttökustannuksiin?

– Kyllä se varmaan LNG:n maailmanmarkkinahintaa jonkin verran nostaisi. Saksassa on tietysti ongelmana se, ettei heillä ole LNG-kapasiteettia tarpeeksi. Heillä on valmisteilla useampi LNG-terminaali, mutta niissä tulee kestämään vuosia.

Myös suomalaiset lämpölaitokset ovat aiheuttaneet Lintilälle päänvaivaa syksyn lähestyessä. Lämpöenergian toimitusvastuu kuuluu Suomessa valtion ja huoltovarmuuskeskuksen sijasta lämpölaitoksille.

– Minulla oli keväällä kasassa kaikki suuret suomalaiset lämpölaitokset. Halusin kuulla heiltä mikä on heidän toimitusvarmuutensa ensi talvena. Päällimmäiseksi jäi heidän keskustelunsa polttoaineen hinnasta. Oli sama puhuimmeko turpeesta vai hakkeesta, niin lämpölaitokset olivat huolissaan hintojen noususta.

Lintilä kertoo ymmärtävänsä laitosten hintapaineita, mutta korostaa kantavansa huolta hintaakin enemmän ensi talven toimitusvarmuudesta.

– Jotkut laitokset ovat ehkä pantanneet omia ostoratkaisujaan liian pitkään. Ensi talvena tarvitaan turvetta ja haketta. Pelko on että laitokset, jotka eivät ole tehneet hankintoja ajoissa joutuvat hankkimaan nyt vielä kalliimmalla ja mikä on kaikkein huonoin vaihtoehto, polttamaan ainespuuta. Se ei ole missään nimessä järkevää.

Lintilä luonnehtii kevään keskusteluja tuijotuskilpailuksi.

– Lämpöyhtiöt eivät ostaneet turvetta tai haketta, koska hinta oli heidän mielestään liian korkea. Turve- ja hakeporukat eivät lähteneet liikkeelle, koska ajattelivat hinnan olevan liian alhainen. Tällä hetkellä puhutaan jo aivan erilaisista energianhinnoista kuin keväällä.

Aiotko palata asiaan lämpölaitosten kanssa ennen talvea?

– Kyllä me käymme varmasti tarkastuskierroksen, että mikä siellä tilanne on, kun lomakausi loppuu.

Pitääkö energian riittävyydestä huolestua?

– Ei, kyllä lähtökohtana pitää olla, että jokainen tupa lämpenee ja jokaisessa tuvassa lamppu palaa.

Onko luvassa energian säännöstelyä?

– Ei nyt ainakaan tässä vaiheessa. Hyvin ratkaisevaa sähkön suhteen on Olkiluoto 3:n tuotannon alkaminen joulukuussa.

Näyttääkö siltä, että tuotanto alkaa aikataulussa?

– Näin he ovat ilmoittaneet. Toivon mukaan näin käy. Olen menossa keskiviikkona käymään Olkiluodossa.