Pitäisikö Suomen lähteä ryhmästä kokonaan pois?

– Hallitus harkitsee. Pääasia on, että ymmärretään sekä Saksan että Ranskan merkitys, Lipponen vastaa Demokraatille.

Suomi kuuluu EU:ssa niin sanottuun Hansa-ryhmään Hollannin, Itävallan, Irlannin, Ruotsin, Tanskan, Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

Ryhmä on siis paljolti Saksan linjalla toisin kuin Ranskan, jossa ryhmän edesottamukset ovat herättäneet ärsytystä.

Lipponen nosti Hansan esiin tänään tietokirjailija Risto Uimosen tuoreen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskautta tarkastelevan kirjan Tulos tai ulos (WSOY 2019) julkistustilaisuudessa. Hän kommentoi kirjaa yleisön joukosta.

Hän kertoi keskustelleensa pääministeri Sipilän kanssa Eurooppa-politiikasta ja olleensa häneen paljon tästä yhteydessä Sipilän hallituskauden aikana.

Lipponen kehuu Sipilää hyvästä yhteydenpidosta Ranskaan.

– Minusta hän tajusi sen, että täytyisi pitää suhteita sekä Saksaan että Ranskaan, siis sekä Merkeliin että Macroniin.
Sen sijaan Suomen talousministeri eli valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sai kritiikkiä.

– Valtiovarainministeriön virkamiesten toimesta, varmaankin taustalla valtiovarainministeri Orpo, (Suomi) lähti innokkaasti tällaiseen Hansa-ryhmään. Se tarkoittaa siis sitä, että ollaan kuoropoikia Saksan linjan takana, Lipponen totesi julkistamisessa medialle ja paikalla olleille.

– Suomen eurooppapolitiikan suuri linja ei ole sitä, että ollaan vain Saksan perässä, vaan tajutaan se, että Saksa ja Ranska tekevät aina kompromisseja. On hölmöä olla vain Saksan kannalla loppuun asti sen jälkeen, kun Saksa on jo kannastaan tinkinyt. Kaiken kaikkiaan myöskin tätä puolta Sipilän toiminnassa on hyvä arvostaa, Lipponen sanoi.

Pääministeri Antti Rinne on linjannut aiemmin Demokraatille, että Suomella on EU:ssa erilaisia yhteistyökumppaneita – riippuen asiakokonaisuuksista. Hansa-ryhmä pysyy yhtenä viitekehyksenä.

– Me haluamme välttää EU:ssa erilaisten blokkien syntymistä. Se on meille tärkeää, ei pelkästään puheenjohtajakauden aikana vaan myös sen jälkeen. On parempi, että toimitaan avoimesti keskenään yhteistyössä, ja yritetään yhteensovittaa näkemyksiä, pääministeri korostaa, Rinne sanoi.

Lue lisää: Rinne ei riehaannu tulkitsemaan ”millään tavalla” Niinistön puheita vallan uusjaosta: ”Jokainen tietää oman roolinsa”

Uimosen kirjan julkistustilaisuudessa kävi ilmi, että Lipponen arvostaa Sipilää myös muutoin.

– Minä todella ihmettelen sitä, jos Juha Sipilää ei arvosteta. Jättäisin hänen saavutuksensa sillä tavalla historiaan, että hän korjasi porvarijohtoisten hallitusten talouspoliittiset möhläykset ja työnantajien toilailut. Suomi menetti kilpailukykyään Vanhasen toisen hallituksen aikana pahasti. Sitä piti kuroa umpeen. Kiky-sopimus oli siinä merkittävä, Lipponen sanoi.

Uimonen kirjoittaa kirjassaan, että Lipponen oli tukenut kikyn syntyä puhumalla ja kirjoittamalla julkisesti sen puolesta.

Keskustan veteraanikansanedustajakolmikko Seppo Kääriäinen, Timo Kalli ja Tapani Tölli kutsuivat Lipposen kesällä 2015 Pikkuparlamenttiin keskustelemaan kanssaan yhteiskuntasopimuksesta, jota yritettiin ennen kiky-vaihetta.

Kääriäinen, Kalli ja Tölli pyysivät Lipposta toimimaan välittäjänä neuvotteluissa, kun tunnelma niissä kiristyi. Uimonen kirjoittaa Lipposen kiittäneen kohteliaasti. Hän vetosi kiireisiinsä ja terveydentilaansa ja sanoi, että hänen oli pakko kieltäytyä.

– Kävimme hyvän keskustelun. Sanoin kolmikolle, ettei sellainen lähestymistapa onnistu, joka tuntuu yritykseltä nujertaa ay-liike. Kun demarit ovat heikkoja, silloin ay-liikettä yritetään panna järjestykseen. Totesin myös, että ay-liike on kyllä valmis maltillisiin palkkaratkaisuihin, Lipponen kertoi kirjan mukaan.

Kirjan mukaan myös kansanedustaja Lauri Ihalaisen (sd.) rooli oli merkittävä kikyn taustakeskusteluissa. Ihalainen korosti niissä, ettei työmarkkinaneuvotteluissa ole ollut tapana eikä viisasta käyttää poliittista ohituskaistaa.

Ihalainen toimi aktiivisesti kilpailukykysopimuksen puolesta, koska arvioi, että sen avulla oli mahdollista saada hallitus luopumaan kiky-laeista eli niin kutsutuista pakkolaeista.

Myös Lipponen kommentoi tapahtumien etenemistä Uimosen kirjan julkistamisessa ja kertoi, mitä oli keskustakolmikolle suosituksiksi sanonut.

– Olin tietysti otettu siitä, että sain olla mukana ja erityisesti siitä, että jollain tavalla tulemassa järkipolitiikkaa. Annoin omat suositukseni, mutta niitä ei silloin noudatettu eli järki ei silloin vielä voittanut. Kesti sitten seuraavan vuoden vaihteeseen ennen kuin keskustassakin tajuttiin, että tie joka oli omaksuttu hallituksen alkuvaiheessa johti umpikujaan, Lipponen sanoi ja viittasi siis vaiheisiin ennen varsinaista kiky-sopimusta.

– Työnantajassakin oli tätä henkeä, että nyt rutataan kun sosialidemokraatit ovat heikkoja. Aivan käsittämättömän vastuuton asenne. Onneksi saatiin (kiky-)sopimus ja kyllä Sipilän työtä pitää arvostaa enemmän kuin miltä nyt näyttää julkisuudessa, entinen pääministeri jatkoi.

Julkaisutilaisuudessa myös kokoomuksen entinen kansanedustaja Pertti Salolainen antoi myönteisiä arvioita Sipilästä ja esimerkiksi siitä, että Sipilä oppi nopeasti ulkopolitiikan hoidon.

– Historia varmaan tulee tekemään hänelle enemmän oikeutta. Hän oli hyvin pätevä ja sympaattinen pääministerinä, Salolainen sanoi.

Tilaisuus alkoi mennä kehumiseksi, kun Uimonenkin ilmoitti olettavansa, että ne jotka lukevat kirjan, ”korjaavat omia käsityksiään Sipilästä, jos ne ovat olleet kovin vinoutuneita olleet negatiiviseen suuntaan”.

Pitkän linjan journalisti ja Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajanakin ollut Uimonen äityi yllättäen myös mediakritiikkiin. (Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen…)

Tietokirjailija Risto Uimonen.

Uimosen mukaan Sipilä oli pyytänyt anteeksi omia toimiaan julkisuudessa liittyen Terrafame-kohussa Ylelle antamaansa kritiikkiin. Siitä huolimatta Uimosen näkemyksen mukaan toimittajat jahtasivat Sipilää tämän jälkeen voimakkaasti.

– On aika rumaa luettavaa ne jutut, joita kirjoitettiin sitten tämän jälkeen Sipilän mediasuhteista. Niiden toimittajien, jotka niitä juttuja ovat kirjoittaneet, kannattaisi lukea, mitä ovat kirjoittaneet. Ei se ihan niin mennyt mitä on kirjoitettu.

– On aina jännä kun katsoo näin jälkikäteen, kun toimittajat kirjoittavat, että no niin, nyt hallituksen viimeiset päivät koittavat. Ja kun sitä kirjoitetaan toistuvasti neljän vuoden aikana, se alkaa jälkikäteen näyttää todella huvittavalta, kun ei kuitenkaan ole koittanut. Mitkä ovat toimittajien tietolähteet silloin, jos näin voimakkaita spekulaatioita toistetaan. Toisilla on hyvät, toisilla huonot. Kaikkihan eivät näin tietenkään kirjoita. Myös median luonne vaikuttaa siihen, millä ärhäkkyydellä käydään päätöksentekijöiden kimppuun, Uimonen tilitti.

Hänen mukaansa pääministeri Alexander Stubbin aikana alkoi “silmitön ja räävitön pääministerin haukkuminen” kaikesta mahdollisesta somessa.

– Se jatkui koko tämän Sipilän hallituksen ajan… Miten tällaisessa tilanteessa joku viitsii toimia pääministerinä, tuntuu ihan oudolta.

Paavo Lipponen kommentoi Uimosen purkausta sanoen, että mediassa on silloin tällöin selvä mobbaaminen eli kiusaaminen käynnissä. Lipponen otti kuitenkin esimerkkinsä kauempaa historiasta.

– Esimerkiksi Ahtisaarta kohtaan se oli selvää mobbaamista, aivan siis siivotonta. Esimerkiksi hänen fyysisiin ominaisuuksiinsa puututtiin radion suorissa lähetyksissä. Tällainen moukkamaisuus, sivistymättömyys on anteeksiantamatonta, Lipponen sanoi.

Kun Lipponen antaa Sipilälle kiitoksen kiky-sopimuksesta, tekee mieli kysyä, miten hän suhtautuu nykyhallituksen toimiin.

Lipponen toteaa Demokraatille, että hallitus on ottanut tavoitteeksi työllisyysasteen nostamisen.

– Nyt kysytään kaikilta kolmikannan osapuolilta tahtoa hakea ratkaisuja, joilla siihen päästään. Siihen kuuluvat myös tietysti tuloratkaisut, että kilpailukyky säilyy. Nyt on tosi paikka.

– Minun näkökohtani on vain se, että ymmärrettäisiin joka taholla, että tilanne on todella haastava ja niin sanotusti tosi paikka, ottaen huomioon, että maailmalla talous hiipuu ja ollaan menossa hitaampaan kasvuun Suomessa.

Hän ei lähde kommentoimaan esimerkiksi julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkavaateita.

– Nämä asiat pitää selvittää työmarkkinoilla.