Lipponen kertoi, että EU-asiat ovat saaneet hänet aktivoitumaan jälleen päivän poliittisesti.

Lipposen mukaan nyt elämme ratkaisun aikoja Euroopan unionissa. Siksi nyt on aika vaikuttaa Suomen politiikkaan.

Lipposen mukaan kyse perinnöstä ja siitä ettei hukata sitä, mikä on aikanaan koottu ja rakennettu.

– Tässä kyllä pitäisi ottaa käyttöön se kuuluisa viiden metrin keppi. Eihän se hyvältä näytä. Siinä on kummallisia piirteitä eduskunnan toimintakulttuurissa nykyään. Se, että siellä mölistään. Debatti ei ole aivan kunnollista elvytyspakettiasiassa. Tästä on vastuu kaikilla, puhemiehistöllä, kansanedustajilla ja ryhmillä.

Lipponen antoi kritiikkiä myös hallituspuolueille ja niiden muassa SDP:lle.

– Siellä kiinnittyy huomio muun muassa siihen, että hallituspuolella ei osallistuta tarpeeksi, ei jakseta perustella. Tässä suhteessa voi arvostella myöskin hallitusosapuolta.

Lipponen sanoi toivovansa eduskunaan lisää oikeata debattia, eri mielipiteitä ja kunnon keskustelua.

– Mutta eihän tämä nyt mitä siellä tapahtuu ole mitään oikeata debattia enää. Yksi ryhmä esiintyy niin kuin se haluaisi kouluttaa koko eduskunnan suurta enemmistöä. Silloin pitää kysyä, että onko noussut hattuun, Lipponen sanoi perussuomalaisiin viitaten.

Perussuomalaiset piti viime yönä päättynyttä elpymispakettikeskustelua yllä monta päivää.

Lipposen mukaan puhemiesten tehtävä on vaikeutunut. Silloin juuri pitäisi ryhmien tulla apuun.

– Eihän siitä tule mitään, jos yksi ryhmä käyttää aivan normaalitilanteessakin puheenvuoron toisensa jälkeen. Siellä pitää edistää kunnollista, todellista debattia niin kuin kyselytunnit ovat sitä varten.

”Ruotsi maksaa moninmoninkertaisesti enemmän”

Lipposen mukaan Suomen neuvottelutulos EU:n elpymispaketissa on erinomainen.

– Hallitushan sai mandaatin eduskunnalta enemmistöllä, jossa korostettiin sitä, että velkaosuus 750 miljardin paketista pitää saada korkeammaksi ja avustukset pienemmiksi. Siitä Suomi oli yhteistyössä neljän tiukan maan kanssa. Ne olivat samalla linjalla. Siinä onnistuttiin. Se on aina kompromissi. Mutta sitten Suomi neuvotteli erinomaisen tuloksen myöskin ja ennen kaikkia seitsenvuotisen rahoituskehyksen osalta. Eli nythän on kysymys siitä, että Suomen maaseutu odottaa sitä, että vapautettaisiin nämä varat, jotka Suomi sai ylimääräisenä maatalouteen rakennerahastoihin.

Lipponen sanoi myös, että lopputulos on se, että Suomen nettomaksuasema on kaikkein parhaimpien joukossa nettomaksajista.

– Ruotsi maksaa moninmoninkertaisesti enemmän. Kun puhutaan saannosta ja mitä maksetaan 750 miljardin euron paketista, niin Ruotsi saa 3 miljardia ja maksaa 15 miljardia. Sitten ei ole ymmärretty sitä, että meidän saanto, pari–kolme miljardia ja meidän maksumme 6 miljardia ovat aivan eri rahoja. Me saamme ne rahat heti, jotka me saamme ja maksamme 30 vuotta sitä 6–7 miljardia. Sehän on sitten jäsenmaksu, joka näkyy meidän nettomaksuasemassa pitkällä aikavälillä. Tässä minusta ministeri Vanhanen (kesk.) on oikein hyvin tämän selvittänyt kyllä.

Italia ja Espanja joutuvat enemmän kurin alle

Lipponen totesi, ettei velkaa olla ottamassa EU:ssa sääntöjen vastaisesti.

– Meilläkö se viisaus sitten on ja kenellä se täällä Suomessa on, että tämä olisi sääntöjen vastaista, jos 26 muuta maata ja EU:n laki-ihmiset ovat tämän hyväksyneet. Ja tämähän on kertaluontoinen eli komission velanottovaltuus päättyy 2023. Se on silloin ohi ja mennään sitten eteenpäin.

Lipposen mukaan nyt on todella tärkeätä, että saadaan EU-varat irrotettua.

– Se on myöskin suhdannepoliittisesti erittäin tärkeätä, jotta saadaan varmistettua kasvu ei vain lyhyellä vaan myöskin pitemmällä tähtäyksellä. Päästään rakennemuutoksiin. Tässähän saa komissio, ja sitä pitäisi vielä vahvistaa, valtuuksia valvoa sitä, mihin nämä rahat jäsenmaissa käytetään. Tämähän tarkoittaa sitä, että sellaiset maat kuin Italia ja Espanja, joihin täällä suhtaudutaan vähän ylimielisesti, joutuvat enemmän enemmän tällaisen kurin alle.

Lipposen mukaan näyttää siltä, että näissä maissa myöskin itse halutaan tehdä uudistuksia.

Lipposen mukaan Suomessa pitäisi olla valmiutta siihen, että EU:n integraatiota asteittain ja pragmaattisesti syvennetään.

– Nyt kun ystäväni Timo Soini aikanaan sanoi, että missä EU, siellä ongelma, niin minä tarjoan Timo Soinille uutta iskulausetta. Missä EU, siellä mahdollisuus. Siellä on mahdollisuus vaikuttaa, päästä mukaan. Nyt on kyse siitä, että meidän pitää päästä kunnolla mukaan siihen suureen talouden rakennemuutokseen, joka maailmantaloudessa on menossa, vihreä siirtymä, digitalisaatio, kaikki ne investoinnit.

Puhuttaessa laajasti EU:n merkityksestä Lipponen muistutti myös, että Suomi on EU:ssa vahtimassa, etteivät suuret maat tee meidän päittemme ylitse sellaisia linjauksia ja ratkaisuja, jotka ovat etujemme vastaisia.

– Se, että me olemme asemoineet itsemme lähelle Saksaa ja Ranskaa, siinä on kyse siitä myös, että niiden kanssa pitää nukkua kuin koirat toinen silmä auki. Vahtia niitä, että mitä ne oikein puuhailevat.

– Tänäkin päivänä minä tiedän, että pääministeri Marinia (sd.) kuunnellaan, hän keskustelee sujuvasti Euroopan unionin muiden johtajien, sekä suurten että pienten maiden johtajien kanssa.