Mielipiteet
17.7.2024 05:00 ・ Päivitetty: 11.7.2024 12:04
Lippujen soisi nousevan tänään salkoon juhlan kunniaksi – on harmi, että Kansanvallan päivä on unohtunut
Suomen hallitusmuoto vahvistettiin 17. heinäkuuta vuonna 1919. Hallitusmuodoksi tuli tasavalta. Sen myötä Suomeen luotiin vahva presidentti-instituutio ja eduskunta.
Tasavaltalaisella hallitusmuodolla luotiin perusta vahvalle oikeusvaltioperiaatteita noudattavalle ja ihmisoikeuksia kunnioittavalle kansanvallalle. Osana maamme itsenäisyyden 75 -vuotisjuhlallisuuksia 17. heinäkuuta nimettiin viralliseksi juhlapäiväksi, Kansanvallan päiväksi.
Kansanvallan päivää eli tasavaltalaisen hallitusmuotomme juhlaa on pidetty Kalevi Sorsan (sd.) ideana. Kalevi Sorsa kertoi, että hänelle ajatus tasavaltalaisen perustuslakimme synnyn juhlimisesta syntyi jo 1960-luvun loppupuolella keskusteluissa keskustalaisten Jaakko Nummisen ja Kalervo Siikalan kanssa. Keskustelijat olivat yksimielisesti todenneet, että kesäinen juhlapäivä tasavallan saavutusten merkeissä antaisi iloiset puitteet juhlamielelle. Sorsan mielessä ajatukset tulivat uudestaan esiin itsenäisyytemme 75 -vuotisjuhlatoimikunnan ideoidessa juhlavuoden viettoa. Sorsan ehdotus Kansanvallan päivästä hyväksyttiin silloin yksimielisesti, ja valtioneuvosto julisti heinäkuun 17. päivän Kansanvallan päiväksi. Samassa yhteydessä valtiovalta määräsi kunnat järjestämään päivään liittyviä tilaisuuksia.
Presidentti Ståhlberg nosti lipun salkoon 17. heinäkuuta koko elämänsä ajan.
KANSANVALLAN päivän vietto ei ole sytyttänyt suomalaisia. Päivä on unohtunut niin kunnilta kuin allakantekijöiltä. Mistähän tämä johtuu? Kalevi Sorsan tavoin pidän Kansanvallan päivän vieton unohtamista suurena vahinkona. Se on vahinko itse asian vuoksi, mutta iloinen juhla kansanvallan kunniaksi sopisi hyvin muutenkin erilaisia tapahtumia täynnä olevaan kesään.
Tasavaltamme ensimmäiselle presidentille, perustuslakimme ja hallitusmuotomme isälle K. J. Ståhlbergille Suomen hallitusmuodon vahvistamispäivä 17. heinäkuuta oli todellinen juhlapäivä läpi hänen elämänsä. Presidentti Ståhlbergin elämäkerta kertoo, että Ståhlberg koko elinikänsä nosti lipun salkoon 17. heinäkuuta tasavallan kunniaksi.
Kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat koetuksella Suomessa, Euroopassa ja ympäri maailmaa. Eikö juuri nyt ole tärkeää nostaa lippu salkoon ja siten osoittaa arvostusta kansanvallalle ja itsenäiselle tasavallallemme?
Kirjoittaja on tietokirjailija (sd.) Porista
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.