Työttömyysloukussa eli tilanteessa, jossa ei taloudellisesti kannata ottaa vastaan työtä, oli yli 136 000 suomalaista. Työttömyysloukun rajana käytetään sitä, että käteen jäävä tulo kasvaa korkeintaan 20 prosenttia bruttotuloista.

Sekä tulo- että työttömyysloukussa merkittävä osa työn tuomasta tulonlisäyksestä saattaa mennä etuuksien pienenemiseen, asiakasmaksujen nousuun ja veroihin.

Luvut ilmenevät torstaina julkistetusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimuksesta Kannustinloukut Suomessa (Etla Raportti 124), jossa analysoidaan Suomen vero- ja etuusjärjestelmän vaikutuksia työn vastaanottamisen ja lisätyön tekemisen taloudellisiin kannustimiin vuosina 2015-2021. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan kannustinloukkujen yleisyyttä väestössä sekä loukussa olevien ominaispiirteitä.

Etlan tutkija Päivi Puonti toteaa, että tutkimustulosten mukaan keskimääräinen työllistymisveroaste Suomessa on 69 prosenttia.

– Se tarkoittaa, että puolelle suomalaisista käytettävissä olevat tulot kasvavat työllistyessä enintään kolmanneksen palkan suuruudesta. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saavien taloudelliset kannustimet työllistyä ovat keskimäärin Kelan työttömyysturvaa saavia heikommat, hän arvioi tiedotteessa.

Yleisimpiä työttömyysloukut ovat ansiopäivärahaa saavilla. Kun työttömyysloukun vakiintuneena rajana pidetään yli 80 prosentin työllistymisveroastetta, oli viime vuonna ansiopäivärahaa saaneista noin 12 prosenttia työttömyysloukussa, ja peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavista noin 9 prosenttia. Kotihoidon tuen saajien kannustimet ovat työttömiä paremmat.

Tulosten mukaan työttömyysloukussa on selvästi enemmän naisia (72%) kuin miehiä (28%). Suurin osa on 30-50-vuotiaita eli parhaassa työiässä, heillä on keskiasteen koulutus ja päivähoitoikäisiä lapsia. Tilanteessa, jossa työtä ei välttämättä kannata ottaa vastaan, ovatkin todennäköisemmin lapsiperheet sekä asumis- tai toimeentulotukea saaneet perheet.

Etlan mukaan työllistymisveroaste on laskenut hieman viime vuosien aikana, mutta yleisesti ottaen työnteon kannusteet ovat muuttuneet ajassa hitaasti.

Efektiivinen rajaveroaste kertoo, kuinka suuri osa palkanlisäyksestä menetetään veroihin, maksuihin ja etuuksien pienenemiseen, kun työtulot lisääntyvät vain vähän. Suomalaisten palkansaajien keskimääräinen efektiivinen rajaveroaste oli 46 prosenttia vuonna 2021 ja se on ollut likimain muuttumaton vuodesta 2015.

– Tyypillisesti työssä käyvä suomalainen menettää lisätuloistaan siis melkein puolet korkeampien verojen, maksujen ja menetettyjen etuuksien vuoksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että 100 euron kuukausittaisesta lisätulosta palkansaajan käteen jäävät tulot kasvavat 54 euroa eli vuositasolla 1 200 euron palkanlisäyksestä jää käteen 650 euroa, Puonti kertoo.

Nyt julkistetut tulokset kertovat työttömien taloudellisista kannusteista ottaa vastaan täysipäiväistä työtä ja työllisten kannustimista hakeutua parempipalkkaisiin töihin Suomessa.

– Tutkimus kertoo suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kannustinongelmista. Ei siitä, kuinka paljon tämän hetken työllisyyttä voitaisiin parantaa kannustinloukkuja purkamalla. Silti tulokset osoittavat, että meillä on 50-100 000 työtöntä, joiden ei kannata rahallisesti ottaa työtä vastaan, Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju arvioi.