Suuri osa suomalaisista toivoo selvitysten mukaan noin kahta lasta, mutta tämä toive ei monenkaan osalla toteudu. Syntyvyys on alentunut Suomessa poikkeuksellisen nopeasti viimeisten 15 vuoden aikana, ja viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25.

Syntyvyyden laskun pysäyttämistä selvittänyt työryhmä jätti maanantaina vastakeinoja esittelevän muistionsa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.).

-  Mikäli kahden lapsen toive toteutuisi, väestökehityksemme näyttäisi hyvin toisenlaiselta, työryhmän puheenjohtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM) sanoi julkistustilaisuudessa.

-  Mikään yksittäinen keino tuskin kääntää syntyvyyttä voimakkaaseen nousuun, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö pieniäkin asioita kannattaisi tehdä, Siika-aho sanoi.

Syntyvyyteen heijastuvat muun muassa parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-asema ja toimeentulo, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet.

Työryhmän viitisenkymmentä ehdotusta liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin.

AINAKIN yhteiskunnallista keskustelua asiasta pitäisi Siika-ahon mielestä ylläpitää ja tukea.

Nuorten näkökulmaa työryhmä on hakenut nuorten kuulemisilla.

-  Nuoret painottavat tulevaisuususkoa ja palveluiden merkitystä, eivät niinkään yksittäisiä toimia, Siika-aho sanoi.

Suomessa on verrattain laajat perhe-etuudet, synnyttäminen on edullista ja varhaiskasvatus on voimakkaasti tuettua, joten syntyvyyden tueksi on jo tehty paljon.

-  Meillä ei ole matalalla roikkuvia hedelmiä, Siika-aho sanoi amerikkalaista käsitettä siteeraten.

Pitkän aikavälin toimenpiteenä työryhmä ehdottaa muun muassa kansallisen väestöpoliittisen strategian laatimista. Se käsittelisi laajalti väestöpolitiikkaa kattaen muun muassa syntyvyyden, maahanmuuton, maassamuuton, alueellisen kehityksen ja väestörakenteen muutokseen sopeutumisen kysymykset.

Lisäksi tarjolla on ehdotuksia nuorten arjen hallintaan, lapsiperheiden tueksi sekä hedelmällisyystiedon lisäämiseksi.

-  Nuoret eivät aina tunnista sitä, että vaikka nuoruus saattaa aikavaiheena pidentyä, biologia ei ole muuttunut. Edelleen kakkosella alkavat ikävuodet ovat parhaita vuosia lisääntyä, jos haluaa useampia lapsia, Siika-aho sanoi.

Jos lasta yrittää myöhemmällä iällä, lapsen saaminen on epätodennäköisempää.

TYÖRYHMÄN HAVAINTOJEN mukaan lasten saanti on vähentynyt samaan aikaan sosiaalisen median suosion nousun kanssa.

-  Toivotaan, että Suomessa tehtäisiin suosituksia nuorille ja nuorille aikuisille ruutuajasta.

Lisäksi nuorten aikuisten parisuhteille toivottaisiin enemmän tukea. Samalla perheellistymisen tukeminen tulisi huomioida osana opintotukikokonaisuutta. Työryhmä ehdottaa, että lapsilisä ja äitiysavustus sidotaan kansaneläkeindeksiin etuuksien riittävän tason turvaamiseksi.

PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan on kirjattu huoli syntyvyyden laskusta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Maanantaina julkaistut työryhmän ehdotukset olivat osa sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen johdolla valmisteltavaa väestöpoliittista hanketta.

Ministeri n painottaa, että syntyvyys on mitä suurimmassa määrin yksityinen asia.

-  Jokainen tietysti asettaa itse toiveet siitä, toivooko perhettä ja toivooko lasta. Se, mihin pyrimme keskittymään, on ennen muuta toivotun ja toteutuneen lapsiluvun eron kaventumiseen, Grahn-Laasonen sanoi STT:n haastattelussa.

Ministeri pitää useita työryhmän esittämiä keinoja kannatettavina.

-  Esimerkiksi lapsettomuushoitojen saatavuuden parantaminen, synnytyspelon, keskenmenojen parempi hoitaminen ja tuki, raskaussyrjinnän pysäyttäminen, parisuhteiden ja hedelmällisyystietoisuuden vahvistaminen ja sitten yleisesti työllisyyden ja koulutustason nostaminen, hän luetteli.

Mahdollista lisärahoitusta syntyvyyden tukemiseksi voidaan tarvittaessa arvioida puoliväliriihessä.

-  Mikäli resurssitarvetta on, sitä voidaan katsoa hallituksen puoliväliriihessä tai yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.

Ministerin mukaan hyvinvointialueilla on asiassa ratkaiseva rooli.

-  Kyse on myös siitä, miten hyvinvointialueet kehittävät palveluja ja miten priorisoidaan esimerkiksi keskenmenon kokeneiden ja lapsettomuudesta kärsivien tuki, Grahn-Laasonen sanoi.

Teksti: STT / Kaisu Suopanki